Verkkoselain

tietokoneohjelma, joka mahdollistaa tiedon noutamisen, esittämisen ja selaamisen WWW:ssä
(Ohjattu sivulta WWW-selain)

Verkkoselain (puhekielessä usein pelkkä selain tai nettiselain) on tietokoneohjelma, joka hakee ja näyttää verkkosivuja World Wide Web -verkosta.[1]

Google Chrome ja suomenkielisen Wikipedian etusivu.

Selaimia käytetään kaikenlaisilla laitteilla, kuten puhelimilla, tableteilla ja tietokoneilla. Vuodesta 2012 lähtien käytetyin verkkoselain on ollut Google Chrome.[2] Muita suosittuja selaimia ovat muun muassa Mozilla Firefox, Microsoft Edge, Brave ja Safari. Vuonna 2020 on arvioitu että noin 4,9 miljardia ihmistä on käyttänyt verkkoselainta elämänsä aikana.[3]

Protokollat ja standardit muokkaa

Verkkoselaimet kommunikoivat palvelimien kanssa pääasiassa käyttämällä HTTP-protokollaa verkkosivujen hakemiseen. HTTP:n avulla selaimet voivat sekä lähettää tietoja palvelimelle että hakea niiltä WWW-sivuja. Internet-palveluntarjoaja Cloudflaren tutkimuksen mukaan vuonna 2023 käytetyin HTTP:n versio on HTTP/2.[4] HTTP/2:ta tuetaan kaikissa eniten käytetyistä selaimista (Chrome, Safari, Edge, Firefox)[5][6], kun taas HTTP/3:n tuki on saatavilla Safarissa vain osalle käyttäjistä.[7]

Verkkosivujen ja tiedostojen etsimiseen käytetään URL-osoitetta (Uniform Resource Locator). HTTP-yhteyttä käytettäessä osoitteen alussa protokollana on http:, kun taas salattua HTTPS-yhteyttä käyttävillä sivustoilla osoitteen alussa olevana protokollana toimi https:. Mikäli osoitepalkissa käytetään URL-osoitetta, jossa on jokin muu protokolla, selain useimmissa tapauksissa pyrkii avamaan kyseistä protokollaan tukevan sovelluksen tai verkkosivuston, kuten sähköpostiohjelman.[8]

Verkkosivujen rakenne on merkitään käyttäen HTML-merkintäkieltä (Hyper-Text Markup Language) ja se tunnistetaan HTTP-protokollassa MIME-tyypin plain/html avulla. Suurin osa selaimista tukee HTML:n lisäksi muitakin tiedostotyyppejä, kuten kuvia (.jpeg, .png ja .gif). Selaimesta riippuen tukea voi laajentaa liitännäisten avulla.

Varhaiset verkkoselaimet tukivat vain erittäin erittäin yksinkertaista HTML:ää. Nopea kaupallisten verkkoselainten kehitys johti epästandardisoituihin HTML:n muunnoksiin, joka taas johti yhteensopivuusongelmiin. Nykyaikaiset selaimet tukevat standardeihin pohjautuvaa HTML5-merkintäkieltä, jonka tulisi näkyä samanlaisena kaikilla selaimilla.

Joillakin selaimilla saa liitännäisten avulla tuen myös ulkopuolisille ohjelmille, kuten Usenetille, IRC:lle, ja sähköpostille. Tuettuja protokollia ovat esimerkiksi sähköpostilaatikoiden tietojen haussa käytetyt IMAP (Internet Message Transfer Protocol) ja POP (Post Office Protocol).

Historiaa muokkaa

Tim Berners-Lee, joka kehitti HTML-kielen tiedon jakelemiseen, teki myös ensimmäisen WWW-selaimen nimeltään WorldWideWeb vuonna 1990. Hän esitteli sen kollegoilleen CERN:ssä maaliskuussa 1991. Berners-Lee nimesi selaimen pian uudelleen Nexus jotta se ei sekaantuisi World Wide Webin konseptiin.[9]

Selaimen ajateltiin olevan avuksi CERN:in valtavan puhelinluettelon käsittelyyn. Sen avulla käyttäjät pääsivät selailemaan toisten kirjoittamia sivuja. Ratkaiseva tekijä Internetin läpilyönnissä oli kuitenkin graafisen tuen lisääminen selaimiin. Maailman ensimmäinen graafinen selain oli suomalainen Erwise. Erwiseä seurasi vuoden 1992 puolivälissä julkaistu ViolaWWW, josta tuli ensimmäinen suosittu www-selain.lähde?

Valtavan WWW:n suosion kasvun laukaisi NCSA Mosaic, joka oli graafinen, alun perin Unixille luotu, mutta myöhemmin myös Macintosh ja Microsoft Windows versiot saanut WWW-selain. Versio 1.0 julkaistiin syyskuussa 1993. Marc Andreessen, joka oli Mosaic-ryhmän johtaja NCSA:lla, erosi perustaakseen yrityksen, joka tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä Netscape Communications Corporation.lähde?

Netscapen lippulaiva oli lokakuussa 1994 julkaistu Netscape Navigator. Microsoft lähti mukaan kilpaan Internet Explorer -selaimellaan, joka oli ostettu Spyglass Inc:lta. Tämä aloitti taistelun selainmarkkinoista Microsoftin ja Netscapen välillä.lähde?

Tämä markkinataistelu toi WWW:n miljoonien tavallisten tietokoneenkäyttäjien ulottuville, mutta näytti myös kuinka verkon kaupallistuminen saattoi hankaloittaa standardeja. Sekä Microsoft että Netscape sisällyttivät vapaasti omia HTML:n jatkeitaan tuotteisiinsa. Kun W3C hyväksyi Microsoftin ehdottamat CSS-tyylisivut Netscapen JSSS-tyylisivujen sijaan, alettiin Netscapen selainta ajatella versio versiolta Microsoftin selainta kehnommaksi standardien mukaisuudeltaan ja ominaisuuksiltaan. Microsoft päätti sisällyttää 1998 selaimensa käyttöjärjestelmäänsä ja teki sopimuksia tietokonevalmistajien kanssa selaimensa jakamisesta, minkä takia se joutuikin syytteeseen kilpailulakien rikkomisesta.lähde?

Netscape vastasi tekemällä selaimestaan avoimen lähdekoodin tuotteen, luoden Mozillan. Netscapen osti vuoden 1998 lopulla America Online. Mozillan täytyi aluksi ponnistella haaliakseen kehittäjiä, mutta vuoteen 2002 mennessä siitä oli jo tullut suhteellisen vakaa ja tehokas ohjelmisto. Sen merkiksi Mozillasta julkaistiin versio 1.0. Samana vuonna julkaistiin myös projekti, josta tulisi aikanaan suosittu Mozilla Firefox. Firefox 1.0 julkaistiin vuonna 2004 ja 1.5 joulukuussa 2005. Vuodesta 2005 Mozilla ja sen johdannaiset ovat muodostaneet noin 10 % verkon liikenteestä.lähde?

Sekä työpöytäkäyttöön että mobiililaitteille suunnattulla vuonna 1996 julkaistulla Operalla -selain on pieni markkinaosuus. Opera oli maksullinen, mutta muuttui ilmaiseksi käytettäväksi, joka on lisännyt sen suosiota. Opera Softwaren perustajajäsen on myöhemmin perustanut Vivaldi-selain kehittävän yrityksen.lähde?

 
Lynx-selaimesta kertova artikkeli Lynxillä katsottuna

Täysin tekstipohjainen Lynx -selain on vieläkin suosiossa joidenkin Unix-käyttäjien ja huononäköisten keskuudessa. Tekstipohjaiset selaimet ovat helpompia ruudunlukuohjelmille.[10] On myös muita kehittyneillä ominaisuuksilla varustettuja tekstipohjaisia selaimia, kuten Links ja sen muunnelmat, kuten ELinks.[11]

Macintosh-koneilla on ollut sekä Internet Explorer ja Netscape -selaimet, jotka Safari on syrjäyttänyt. Safari on macOS:n oletusselain.lähde?

Vuonna 2003 Microsoft ilmoitti, että sen Internet Explorer -selainta ei enää julkaista erillisenä tuotteena, eikä sitä julkaistaisi enää Macintoshille, vaan se jatkaisi kehitystään Windows-alustan mukana. Kuitenkin 2005 Microsoft ilmoitti, että selaimen versio 7 julkaistaan uuden Windows Vistan lisäksi vanhemmille Windows XP- ja Windows Server 2003 -käyttöjärjestelmille.lähde?

Googlen Chrome on saavuttanut valtaosan selainten käytöstä ja ohitti Internet Explorerin vuonna 2012 suosituimpana selaimena.[2] Google julkaisi Chromen vuonna 2008.[12]

Microsoft on julkaissut Edge-selaimen, joka on myös siirtynyt käyttämään Chromiumin selainmoottoria.[13]

Vuonna 2020 selaimien käyttöosuuksia seuraava NetMarketShare ilmoitti lopettavansa tilastojen julkaisun nykymuodossa seurannan vaikeutuessa.[14]

Suosituimmat selaimet lokakuussa 2020 NetMarketSharen ja Statcounterin mukaan:[14]

Selain NetMarketShare Statcounter
Chrome 65,02 66,12
Safari 18,25 17,24
Firefox 3,39 3,98
Edge 2,96 2,85

EU:n digimarkkinasäädöksen tultua voimaan useat vähemmän tunnetut selaimet ovat kasvattaneet osuuttaan. Muun muassa Brave Software, Mozilla ja Vivaldi ovat kertoneet asennusmäärien kasvusta. Digimarkkinasäädöksen myötä Apple esittää käyttäjille vaihtoehtoselaimia valintanäytöllä ja Google esittää selaimen ja hakukoneen valinnan laitteen käyttöönoton yhteydessä. Lisäksi Brave Softwaren perustaja Brendan Eich on kertonut heidän tutkivan siirtymistä Chromium-pohjaiseen selaimeen WebKit-pohjaisesta, joka on aiemmin ollut Applen vaatimus iOS-alustalla. Applea on syytetty pimeistä käytännöistä oletusselaimen vaihdon hankaloittamisesta ja vaihtoehtoja ei esitetä riittävän kattavasti. Euroopan komissio tutkii Applen toimia.[15][16]

Ominaisuuksia muokkaa

Eri selaimet eroavat toisistaan sen suhteen, mitä ominaisuuksia ne tukevat. Nykyajan WWW-selaimet ja -sivut hyödyntävät ominaisuuksia, joita ei ollut olemassa WWW:n alkuaikoina. Alla oleva lista luettelee joitakin merkittävimpiä ominaisuuksia:

Protokollatuki muokkaa

Standardituki muokkaa

Perusominaisuudet muokkaa

Käytettävyysominaisuudet muokkaa

Selainytimet muokkaa

Monet verkkoselaimet käyttävät samoja ohjelmistokomponentteja. Selainmoottoreiksi kutsutut komponentit ovat monissa selaimissa samoja. Lisäksi selaimissa on muun muassa JavaScript-tulkki ja muuta ohjelmistoa, jotka nekin ovat usein samoja komponentteja.

Selainmoottoreita:

JavaScript-moottoreita:

Suodatusominaisuudet muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Browser - MDN Web Docs Glossary: Definitions of Web-related terms | MDN developer.mozilla.org. 8.6.2023. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  2. a b Steven Vaughan-Nichols: Chrome beats Internet Explorer in global Web browser race zdnet.com. 21.5.2012. Viitattu 25.6.2022. (englanniksi)
  3. World Internet Users Statistics and 2023 World Population Stats www.internetworldstats.com. Viitattu 25.2.2024.
  4. The Cloudflare Blog The Cloudflare Blog. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  5. Browser Market Share Worldwide StatCounter Global Stats. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  6. HTTP/2 protocol | Can I use... Support tables for HTML5, CSS3, etc caniuse.com. Viitattu 26.2.2024.
  7. HTTP/3 protocol | Can I use... Support tables for HTML5, CSS3, etc caniuse.com. Viitattu 26.2.2024.
  8. Web-based protocol handlers - Web APIs | MDN developer.mozilla.org. 25.10.2023. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  9. WWW Consortium: FAQ, haettu 22.10.2008
  10. Jeffrey Veen: Die-Hards Keep Text-Based Browser Alive on the Web wired.com. 9.12.1996. Viitattu 10.4.2024. (englanniksi)
  11. ELinks directory.fsf.org. Viitattu 10.4.2024. (englanniksi)
  12. Pichai, Sundar: A fresh take on the browser googleblog.blogspot.com. 1.9.2008. Viitattu 25.6.2022. (englanniksi)
  13. Thomas Claburn: It's official. Microsoft pushes Google over the Edge, shifts browser to Chromium engine 6.12.2018. The Register. Viitattu 22.2.2019.
  14. a b Google's plan to make User-Agent string even less useful breaks our device detection tech, says NetMarketShare theregister.com. 2.11.2020. Viitattu 9.11.2020. (englanniksi)
  15. Thomas Claburn: Oh look, cracking down on Big Tech works. Brave, Firefox, Vivaldi surge on iOS theregister.com. 14.3.2024. Viitattu 19.3.2024. (englanniksi)
  16. Ashley Belanger: Report: People are bailing on Safari after DMA makes changing defaults easier arstechnica.com. 10.4.2024. Viitattu 10.4.2024. (englanniksi)
  17. a b c https://www.maketecheasier.com/top-chromium-based-browsers
  18. https://www.makeuseof.com/tag/alternative-chromium-browsers

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta WWW-selain.