Opera
Opera on norjalaisen Opera Softwaren verkkoselain. Se toimii muun muassa Windows-, macOS- ja Linux-käyttöjärjestelmissä. Operan versiot älypuhelimiin ja kämmentietokoneisiin ovat nimeltään Opera Mobile ja Opera Mini. Opera Coast on iOS-laitteille julkaistu versio (iPhone, iPad).[6] Kesäkuussa 2019 julkaistiin myös pelaajille kohdistettu Opera GX.[7]
Opera | |
---|---|
Kehittäjä | Opera Software |
Kehityshistoria | |
Ensijulkaisu | 1995[1] |
Vakaa versio | 115.0.5322.68 ()[2] |
Tiedot | |
Ohjelmistotyyppi | verkkoselain |
Käyttökielet | 42[3] |
Alusta | FreeBSD, Linux, Windows, Nintendo DS, macOS, Solaris, Wii[4], Android, iOS |
Ohjelmointikielet | C++[5] |
Lisenssi | omisteinen lisenssi, osittain avoin lähdekoodi |
Aiheesta muualla | |
opera.com |
Operan työpöytäversio on ollut saatavilla ilmaiseksi vuodesta 2005 lähtien. Selain on käännetty 42:lle kielelle, myös suomeksi.[3]
Operassa hyödyntää sivupaneelia, johon voi käynnistää esimerkiksi sosiaalisen median alustoja tai Operan GPT-pohjaisen tekoälyn. Selaimessa on myös oletuksena mainosohjelmien esto ja työkalu yksikkömuunnosten tekemiseen. [8]
Opera on tunnettu tietoturvastaan.milloin? Siitä on löydetty vain muutamia tietoturva-aukkoja, jotka nekin on aina paikattu nopeasti.[9][10] Operan EULAia on kuitenkin kritisoitu varsin sallivaksi [11]. Vuonna 2024 tehdyissä testeissä Operaa ei todettu kaikkein nopeimmaksi. [12][13] Se on ensimmäinen Windowsissa toimiva selain, joka läpäisee Acid2-testin ja kolmas julkaistuista verkkoselaimista.[14] Acid2-testi mittaa sitä, miten hyvin selain noudattaa W3C:n antamia standardeja.
Ominaisuudet
muokkaaSelainmoottori
muokkaaAiemmin Operan selainmoottorina toimi WebKit-pohjainen Blink.[15][16] Lisäksi käytössä on V8. Aikaisempi Presto-selainmoottori on vielämilloin? tuettuna Linux sekä FreeBSD alustoilla.
Käyttö
muokkaaOpera on suunniteltu toimimaan pienitehoisilla tietokoneilla. Myös näkö- ja liikuntarajoitteiset on pyritty ottamaan huomioon.
- Melkein jokaisen selaimen toiminnon voi suorittaa pelkällä näppäimistöllä ja näppäimistöoikotiet voi muuttaa omaan makuunsa sopivaksi. Opera oli yksi ensimmäisistä selaimista joka tuki hiirieleitä.[17] Eleiden avulla hiirellä piirretyt kuviot tulkitaan komennoiksi, kuten "seuraava" tai "pysäytä".
- Sivun zoomaaminen mahdollistaa tekstin, kuvien ja muun sisällön suurentamisen helpottamaan näkörajoitteisten internetinkäyttöä. Lisäksi käyttäjien luomilla tyylitiedostoilla voidaan luoda suurikontrastisia, värillisiä fontteja samaan tarkoitukseen.
- Äänikomennoilla selainta voidaan käyttää ilman hiirtä tai näppäimistöä. Se voi myös lukea ääneen sivuja tai maalattua tekstiä.
Lataukset
muokkaaOperassa käyttäjä voi keskeyttää, jatkaa tai aloittaa uudelleen tiedostojen lataamisen. Selain myös pitää kirjaa ladatuista tiedostoista ja voi avata ne suoraan selaimessa. Siinä on mukana torrent-tiedostojen käsittelyvalmius, jonka avulla BitTorrent-latauksia voidaan käsitellä kuin tavallisia HTTP/FTP-latauksia.
Välilehdet
muokkaaOpera tukee välilehtiä, joiden avulla samassa ikkunassa voi olla useita sivuja auki samanaikaisesti. Välilehdet voi myös järjestää erillisiin ikkunoihin sen sisällä. Välilehtien ikkunoita voi suurentaa ja niiden paikkoja muuttaa vapaasti oman tahtonsa mukaan.
Speed Dial
muokkaaSpeed Dial on käyttäjän itsensä määrittelemä kokoelma visuaalisia kirjanmerkkejä, jotka näkyvät automaattisesti aina kun uusi välilehti avataan. Speed Dial antaa nopean pääsyn suosikkisivustoille, mutta siihen voi määrittää myös lisäosia, jotka tuovat päivittyvän sisällön suoraan Speed Dial -näkymään. Speed Dial näyttää sivuista pienoiskuvat, joita voi halutessaan päivittää. Käyttäjä voi päättää minkä kokoisina Speed Dialin pienoiskuvat näytetään, lisätä ja vähentää niiden lukumäärää, poistaa niitä ja luoda lisää oman halunsa mukaan.
Ponnahdusikkunoiden esto
muokkaaOperassa käyttäjä voi päättää, mitkä sivut voivat avata ponnahdusikkunoita. Selain estää kaikki ei-toivotut ponnahdusikkunat oletuksena. Estetyt ponnahdusikkunat voi tarvittaessa avata myöhemmin.
Salasanat
muokkaaOperan Taikasauvaksi nimetty työkalu muistaa haluttaessa käyttäjän tunnukset ja salasanat. Kun käyttäjä ensimmäisen kerran kirjautuu palveluun, Taikasauva kysyy käyttäjältä haluaako tämä selaimen täyttävän kirjautumiskentät automaattisesti seuraavalla kerralla. Taikasauva osaa täyttää automaattisesti myös nimi- ja osoitekentät.
Istunnot
muokkaaOperan Windows-versiossa on mahdollista tallentaa kokoelma avoimia sivuja istuntona. Istunnon voi myöhemmin avata uudestaan uudessa Operassa. Tässä selaimessa voi myös asettaa kotisivuiksi sivut, jotka olivat auki viimeksi kun selain suljettiin. Tallennettu istunto säilyttää kaikki sivukohtaiset asetukset, kuten missä kohtaa sivua käyttäjä oli. Istunnot voi myös lähettää toiselle tietokoneelle esimerkiksi sähköpostilla. Mac-versiossa avointen istuntojen tallentaminen ei ole mahdollista, mutta Operan asetuksissa voi yhtä lailla valita, avataanko edellisen istunnon välilehdet, kun ohjelma käynnistetään.
Jos selain kaatuu, se kysyy seuraavan käynnistyksen yhteydessä, haluaako käyttäjä jatkaa internetin selaamista samasta tilanteesta, mihin hän jäi ennen selaimen kaatumista.
Historia
muokkaaOperan kehitys alkoi norjalaisen teleyhtiön Telenorin tutkimusprojektina vuonna 1992, mutta jo 1995 sitä varten muodostettiin itsenäinen yritys Opera Software ASA. Aivan ensimmäinen versio oli nimeltään MultiTorg Opera, mutta nimen alkuosasta luovuttiin hyvin pian. Vuonna 2001 ohjelma siirtyi shareware-jakelumallista mainosrahoitteiseksi. 2005 Operasta tuli työpöytäkäytössä täysin ilmainen.[18]
Versiohistoria
muokkaa(Tärkeimmät julkaisut Windowsille ilman pienempiä päivityksiä tai betaversioita.)[18]
|
|
Opera 9
muokkaaOperan yhdeksännessä versiossa oli paljon uudistuksia aiempaan versioon nähden. Pikavalinnat on muutettu vastaamaan Mozilla Firefoxin pikanäppäimiä ja sivujen taittotyyliä (muun muassa CTRL + N joka aikaisemmin avasi Operassa uuden välilehden/sivun, aukaisee nyt kokonaan uuden selainikkunan). Mukaan on tullut myös macOS:ssakin käytetyt pienoisohjelmat (engl. widgets), joiden avulla voidaan toteuttaa avustavia toimintoja aina tyylitellyistä kelloista värikarttoihin asti.[19] Lisäksi Operan mukana seuraa BitTorrent-sovellus, joten erillistä BitTorrent-ohjelmaa ei välttämättä tarvitse. Muita uudistuksia on muun muassa tuki suosikkihakukoneille, sivustokohtaiset asetukset, esikatselukuvat ja sisällönsuodatin.
Versiossa 9.1 selaimeen lisättiin phishing-suodatin, joka varoittaa käyttäjiä ns. phishing, eli huijaussivuista. Suodatin käyttää avoimia PhishTank ja GeoTrust tietokantoja huijaussivujen tunnistamiseen.
Windowsin selainohjelmista Opera 9 läpäisi ensimmäisenä Acid2-testin, jonka tarkoituksena on verrata selainten kykyä esittää standardinmukaista verkkosivuja.[20] Acid2 on verkkosivu jolle on koottu sudenkuoppia joiden tarkoituksena on paljastaa ongelmat verkkosivun muodostuksessa käytettävien HTML- ja CSS-koodin tulkinnassa.[21] Uudemman Acid3-testin Opera läpäisi ensimmäisenä selaimena 28. maaliskuuta 2008 julkaistulla erityisellä WinGogi Desktop beta-versiolla.[22]
Opera 9.5:ssa oli uutena ominaisuutena muun muassa synkronisointi, jolla voi synkronisoida kirjanmerkit ja speed dial -valikon usean tietokoneen tai mobiililaitteen välillä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että käyttäjä voi käyttää samoja kirjanmerkkejä miltä tahansa tietokoneelta, jossa on Opera-selain.[23]
Opera 15
muokkaaHeinäkuussa 2013 julkaistu Opera 15 perustui aikaisemmista versioista poiketen Googlen kehittämään Chromium-projektiin.[24] Versio sai joiltakin käyttäjiltä kritiikkiä monien aikaisemmissa versiossa saatavilla olleiden ominaisuuksien, kuten kirjanmerkkien ja käyttöliittymän mukauttamisen puuttumisesta.[25] Opera Software on kuitenkin luvannut julkaista puuttuvia ominaisuuksia tulevissa versioissa.[25]
Markkinaosuus
muokkaaMarraskuussa 2006 Operan markkinaosuus selainmarkkinoilla oli noin 0,5–1,5 prosenttia.[26] Vaikka selaimen käyttäjämäärä on tasaisesti kasvanut, se ei ole onnistunut murtamaan itseään läpi pöytätietokoneilla. Kämmentietokone- ja älypuhelinpuolella selain on menestynyt huomattavasti paremmin, ja selain tuleekin esimerkiksi joidenkin kännyköiden mukana.
2013 Opera oli viidennellä sijalla selainmarkkinoilla 1,15 % osuudella StatCounterin tilastojen mukaan.[27]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Opera version history opera.com. opera.com. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Opera 115, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b Opera's Language Files Opera. Arkistoitu 28.6.2012. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
- ↑ Play with the Web: Opera browser now available for download on Wii press.opera.com. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
- ↑ http://www.lextrait.com/Vincent/implementations.html
- ↑ Opera's Coast iOS browser gets faster, smarter and more social engadget. Viitattu 26.2.2017.
- ↑ Opera opens early access to the world’s first gaming browser, Opera GX Opera Newsroom. 11.6.2019. Viitattu 14.4.2020. (englanti)
- ↑ Browser Features opera.com. Viitattu 4.8.2024.
- ↑ Opera 9.x - Vulnerability Report - Secunia Secunia. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
- ↑ Opera 8.x - Vulnerability Report - Secunia Secunia. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
- ↑ 12 Secure Browsers That Protect Your Privacy in 2024 restoreprivacy.com. Viitattu 4.8.2024.
- ↑ PCWorld: Browser speed showdown: Chrome vs. Edge vs. Firefox and more pcworld.com. Viitattu 4.8.2024.
- ↑ Fastest Browswer in 2024 cloudwards.net. Viitattu 4.8.2024.
- ↑ Acid 2-testituloksia Mark "Tarquin" Wilton-Jones. (englanniksi)
- ↑ Google going its own way, forking WebKit rendering engine arstechnica.com. 4.4.2013. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Hello Blink brucelawson.co.uk. 3.4.2013. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Evan Hansen: Building a better computer mouse cnet.com. 2.10.2002. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Opera Software - Milestones Opera. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
- ↑ Opera Widgets Opera. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
- ↑ Acid2 and Opera 9 Clarifications: Yes, Opera 9 Passes the Test The Web Standards Project. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
- ↑ Acid2 Browser test The Web Standards Project. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
- ↑ Public Acid3 build Opera. Viitattu 28.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Opera Synchronization Explained Opera Desktop Team. Viitattu 5.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Lawson, Bruce: A first peek at Opera 15 for Computers 28.6.2013. Opera Developer News -blogi. Viitattu 6.9.2013.
- ↑ a b Samson, Ted: Blink-based Opera 15 strikes a sour note with users 3.7.2013. InfoWorld. Viitattu 6.9.2013.
- ↑ Top 5 Desktop Browsers on 2013 gs.statcounter.com. statcounter.com. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)