HTML5
HTML5 tarkoittaa erilaisia, toisiinsa osittain kytkeytyviä asioita:
- HTML-merkintäkielen uutta versiota tai kehitysvaihetta
- yleisnimitystä monille nykyaikaisille web-tekniikoille
- sovellusten toteuttamista webin tekniikoilla (JavaScript, CSS, HTML).
HTML5-kieliMuokkaa
HTML5-kieli on uusi versio verkkosivujen tekemiseen yleisesti käytetystä HTML-merkintäkielestä. HTML5 julkaistiin virallisesti 28. lokakuuta 2014 eli siitä tuli W3C:n suositus.[1]
Uudistuksina HTML5:ssä ovat mm. uudet <canvas>-
, <video>-
ja <audio>
-elementit sekä SVG-muotoisen sisällön näyttäminen ilman <object>
-tunnisteen käyttöä. Muita lisäyksiä HTML:ssä ovat dokumentin semanttisuutta rikastuttavat <section>-
, <article>-
, <header>-
ja <nav>
-tunnisteet ja uudet attribuutit tunnisteiden määrittelyyn ja selkeyttämiseen.
Vanhentuneiksi on merkitty elementtejä, jotka ovat paremmin toteutettu CSS:n avulla, jotka haittaavat käytettävyyttä ja saavutettavuutta tai jotka aiheuttavat sekaannuksia:
acronym
, applet
, basefont
, big
, center
, dir
, font
, frame
, frameset
, isindex
, noframes
, strike
, tt
.[2]
Toisin kuin aiemmat HTML-kielen määrittelyt, HTML5:n määrittely kuvaa tarkasti dokumenttioliomallin (DOM). Määrittely kuvaa HTML-dokumentin ensisijaisesti oliona, jolla on puurakenne ja jota voidaan käsitellä ohjelmallisesti (etenkin JavaScriptillä). HTML-tunnisteet ovat tällöin vain väline, jolla puurakenne esitetään tekstimuodossa eli sarjallistetaan. Sarjallistus voidaan tehdä myös XML:n sääntöjen mukaan, jolloin esitystavasta käytetään nimitystä XHTML5.
Määrittelyyn sisältyy myös sovellusliittymiä (API), etenkin sellaisia, joilla voidaan toteuttaa vuorovaikutteisuutta ja tuoda dokumentteihin sovellusmaisuutta. Lisäksi varsinaisen HTML5-määrittelyn ulkopuolella on lukuisia erillisiä määrittelyjä, jotka laajentavat tällaisia mahdollisuuksia.
HTML5 iskusananaMuokkaa
HTML5 viittaa nykyisin usein yleisesti moderneihin web-tekniikoihin[3]. Niihin kuuluvat HTML5-kielen uutuuksien ohella esimerkiksi CSS:n uudet piirteet (CSS3) sekä sovellusliittymät kuten File API ja Geolocation API. HTML5:llä tässä mielessä ei ole selviä rajoja, ja tulkinnat vaihtelevat.
Modernien web-tekniikoiden yleisnimityksenä HTML5 vastaa suunnilleen W3C:n käyttämää ilmausta Open Web Platform[4], joka määriteltiin laajaksi kattotermiksi kattamaan kaikki W3C:n alaan kuuluvat selaimen kautta tapahtuvat asiat (”all the W3C work that deploys through the browser of the future”). HTML5-nimityksellä kuitenkin viitataan usein myös W3C:n ulkopuolella määriteltyihin asioihin kuten 3D-grafiikan rajapinta WebGL.
HTML5-sovelluksetMuokkaa
Sovelluskehityksen alalla HTML5 tarkoittaa nykyisin yleisesti sovellusten toteuttamista webin avoimilla tekniikoilla.[5] Ohjelmointikielenä on tällöin JavaScript ja muotoilun perusvälineenä CSS. HTML:n osuus on melko pieni, eikä siinä ole yleistä tarvetta käyttää HTML5-kielen uutuuksia.
Jotkin HTML5-kielen uudet tekniikat kuten paikallinen muisti (localStorage) ja sovellusvälimuisti (application cache) voivat kuitenkin olla avuksi HTML5-sovellusten toteutuksessa. Merkittävämpiä ovat käytännössä CSS:n uudet piirteet, joilla voidaan toteuttaa mm. visuaalisesti näyttäviä esityksiä tehokkaasti.
HTML5-sovellukset voidaan tekniikoidensa ansiosta tehdä hyvin erilaisilla laitteilla toimiviksi. Tämä on niiden keskeinen etu kilpailussa eri laitteille (mm. älypuhelimille ja tableteille) kehitettyjen ns. natiivien sovellusten kanssa. [6]
HTML5-sovellus voi toimia itsenäisenä ohjelmana paikallisesti, tai se voi olla yhteydessä verkkoon. Myös verkkosivustoja voidaan korvata HTML5-sovelluksilla, etenkin pyrittäessä vahvasti vuorovaikutteiseen palveluun.
HTML5:n kehitys on korvannut Adobe Flashin ja Microsoft Silverlightin videoiden toistossa.[7]
LähteetMuokkaa
- ↑ http://www.w3.org/TR/html5/
- ↑ 3.5 Obsolete Elements w3.org. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
- ↑ http://www.quirksmode.org/blog/archives/2010/08/html5_lets_move.html
- ↑ http://www.w3.org/2001/tag/doc/IAB_Prague_2011_slides.html
- ↑ http://www.tietoviikko.fi/kehittaja/html5+on+raakaa+tyota/a831125 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lehdonvirta, Pyry; Korpela, Jukka K.: HTML5 sovellusalustana, s. 17. RPS-yhtiöt, 2013. ISBN 978-952-5001-17-4.
- ↑ Brian Barrett: Flash. Must. Die. wired.com. 15.7.2015. Viitattu 31.12.2021. (englanniksi)