Avaa päävalikko

Kyme (m.kreik. Κύμη, Kymē, lat. Cyme) eli Frikonis (Φρικωνίς, Frikōnis, lat. Phriconis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Aioliissa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä Çakmaklıa, noin viisi kilometriä lounaaseen nykyisestä Aliağasta.[4]

Kyme
Κύμη
Sijainti

Kyme
Koordinaatit 38°45′34″N, 26°56′08″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Çakmaklı, İzmir
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Aiolis
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Kyme (Aiolis) Commonssissa

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Kyme sijaitsi Aioliin rannikolla noin 40 kilometriä pohjoiseen Smyrnasta. Stefanos Byzantionlaisen mukaan Aioliissa oli myös toinen Kyme, joka tunnettiin nimellä Frikonitis. Herodotos tunsi kuitenkin juuri tässä käsitellyn Kymen myös nimellä Frikonis.[2][3][5]

Kymen kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Kymaia (Κυμαία). Sen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1] Kymen lähellä sisämaan kukkuloilla sijaitsivat polikset Aigai ja Temnos. Kaupungin lähellä virtasi Ksanthos-virta. Kauempana kaupungin eteläpuolella virtasi Hermos-joki.[3]

HistoriaMuokkaa

Strabonin kertoman kreikkalaisen perinteen mukaan Kymen perustivat aiolialaiset kreikkalaiset siirtokuntalaiset Troijan sodan jälkeen, sen jälkeen kun nämä olivat vallanneet Larissan seutua asuttaneilta pelasgeilta. Strabonin mukaan asuttajat tulivat Opuntian Lokriista Frikion-vuorelta läheltä Thermopylaita. Nämä huomasivat, että pelasgit, jotka olivat kärsineet Troijan sodasta, pitivät edelleen hallussa Larissaa. Kreikkalaiset perustivat ensin Neonteikhoksen noin 30 stadioninmitan eli noin viiden kilometrin päähän Larissasta, ja hyökkäilivät sieltä pelasgien alueelle. Kyme perustettiin tämän jälkeen, ja se sai nimen Frikonis asuttajien kotiseudun vuoren mukaan. Ainakin kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai myöhemmän nimensä amatsoni Kymestä. Siksi kaupunkia kerrotaan kutsutun myös nimellä Amazoneion.[2][3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Kymaios (Κυμαῖος).[3]

 
Kymen lyömä hopeinen tetradrakhma, n. 165–140 eaa. Kuvituksessa amatsoni Kymen pää sekä hevonen, skyfos ja tekstit KYMAIΩN (Kymaiōn) ja ΣEYΘHΣ (Seuthēs).

Kyme oli osa Aioliin dodekapolista eli kahdentoista kaupungin liittoa. Strabon kuvasi kaupungin Aioliin suurimmaksi ja merkittävimmäksi.[3] Kyme löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1] Sen tiedetään perustaneen neljä omaa siirtokuntaa, joihin kuuluivat ainakin Kebren ja Side.[1] Kyme tuli Persian vallan alle sen kukistettua Lyydian kuningaskunnan. Kaupunki osallistui laivoilla Dareioksen sotaretkeen vuonna 512 eaa. Dareioksen aikana Kymen tyranniksi mainitaan Aristagoras. Kyme liittyi Joonian kapinaan, jonka kreikkalaiset hävisivät. Tämän jälkeen se joutui osallistumaan Kserkseen sotaretkeen persialaissodissa vuonna 480 eaa. Siinä kymeläisiä johti Sandokes. Persialaisten kärsittyä tappion Salamiin taistelussa näiden jäljelle jäänyt laivasto talvehti Kymessä. Herodotoksen mukaan aiolialaisilla ja joonialaisilla oli yhteinen oraakkelinpaikka Brankhidaissa.[2][3][6]

Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Kyme kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon.[1] Thukydides mainitsee Kymen vain muutaman kerran.[7] Rooman voitettua Antiokhoksen Kyme sai Kolofonin tavoin vapauden verotuksesta.[8] Tämän jälkeen se kuului roomalaiseen Asian (Vähän-Aasian) provinssiin. Kaupunki kärsi suuresta maanjäristyksestä Tiberiuksen aikana.[9] Plinius ja Ptolemaios mainitsevat kaupungin olemassaolon.[10] Kyme löi omaa rahaa ainakin 200-luvulle jaa. saakka. Varhaisbysanttilaisella kaudella kaupunki oli piispanistuin.[2][3]

Hesiodoksen mukaan hänen isänsä tuli Kymestä ja asettui Boiotian Askraan.[11] Hesiodos itse ei kuitenkaan välttämättä ollut kymeläinen. Kymestä oli kotoisin myös historioitsija Eforos. Antiikin ajan kaskuissa (mm. Filogelos) kymeläiset esitettiin jostakin syystä tyhminä.[3]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

 
Kymestä löydetty hautareliefi, 100-luku eaa. İzmirin arkeologinen museo.

Kyme oli rakennettu kahdelle akropolis-kukkulalle, joista ainakin etelänpuoleinen oli ympäröity muurein. Muureista vain pieni osa on näkyvissä. Kymessä on ollut suunniteltu asemakaava. Kaupungin paikalta on löydetty muun muassa kreikkalainen teatteri, joka sijaitsi pohjoisemman kukkulan juurella, sekä pieni Isikselle (mahdollisesti myös Kybelelle, Artemiille ja Afroditelle) omistettu joonialaista tyyliä edustanut temppeli. Kaupungin sataman paikalta on löydetty aallonmurtajien jäänteitä.[1][2][12]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”817 Kyme”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KYME (Namurt Limani) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f g h i Smith, William: ”Cyme”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Kyme Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  5. Herodotos: Historiateos 1.149.
  6. Herodotos: Historiateos 1.157, 4.137–138, 5.38, 5.123, 7.196, 8.130.
  7. Thukydides: Peloponnesolaissota 3.31, 8.31, 8.100.
  8. Polybios: Historiai 22.27; Livius: Rooman synty 38.39.
  9. Tacitus: Keisarillisen Rooman historia 2.47.
  10. Plinius: Naturalis historia 5.30; Ptolemaios: Geografia 5.2.
  11. Hesiodos: Työt ja päivät 636.
  12. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, P. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

Aiheesta muuallaMuokkaa