Wikipedia

Side (Pamfylia)

Side (m.kreik. Σϊδη, Sïdē) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pamfyliassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Siden kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5]

Side
Σϊδη
Siden kaupallisen agoran raunioita.
Siden kaupallisen agoran raunioita.
Sijainti

Side
Koordinaatit 36°46′06″N, 31°23′29″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Side, Antalya
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 600/500-luku eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Pamfylia
Provinssi Lycia et Pamphylia
Pamphylia
Aiheesta muualla

Side Commonsissa

Side oli kreikkalainen siirtokunta, jossa oli pitkään vahva paikallinen pamfylialainen vaikutus. Myöhäisellä roomalaisella kaudella kaupunki toimi Pamphylian provinssin hallinnollisena keskuksena. Kaupungista on säilynyt suhteellisen paljon raunioita eri puolilla nykyistä Siden kaupunkia.[2][3]

Maantiede muokkaa

Side sijaitsi Pamfylian rannikkolla 50 stadioninmittaa eli noin yhdeksän kilometriä länteen Melas-joen (nyk. Manavgat) suusta ja 350 stadionia itään Attaleiasta.[1][3][6] Joskus kaupunki laskettiin kuuluvaksi Pamfylian sijasta Kilikiaan.[1] Kaupunki oli rakennettu Välimereen pistävälle matalalle niemelle. Satama sijaitsi niemenkärjessä olleessa hiekkaisessa lahdessa samassa paikassa kuin nykyisen Siden satama.[1][3][7]

 
Siden arkeologista aluetta.

Siden kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[1] Siden alueen länsipuolella sijaitsi Aspendoksen poliksen alue. Hieman kauempana lännessä sijaitsivat Perge ja Attaleia. Sidestä pohjoiseen sijaitsi Etenna ja itään Karallia.[1][8]

Historia muokkaa

Arkaainen ja klassinen kausi muokkaa

 
Siden arkeologista aluetta.

Siden kerrotaan olleen Aioliin Kymen perustama siirtokunta.[3][9] Sen perustaminen ajoitetaan arkaaiselle kaudelle 600- tai 500-luvulle eaa.[2] Eusebios Kesarealainen kuitenkin ajoitti kaupungin perustamisen jo vuoteen 1405 eaa.[2] Perustamismyytin mukaan kaupunki sai nimensä Sidestä, joka oli Tauroksen tytär ja Kimoloksen vaimo.[1]

Siden väestö koostui ilmeisesti kreikkalaisista ja paikallisista ei-kreikkalaisista pamfylialaisista. Arkeologia ei ole voinut vahvistaa sitä, että kaupunki olisi kreikkalaistunut jo arkaaisella kaudella, tai missä määrin tämä olisi tapahtunut.[1] Arrianos, joka hyväksyi ajatuksen Kymestä Siden emäkaupunkina, kertoo paikallisesta näkemyksestä, jonka mukaan sideläiset olisivat olleet vanhimpia Kymen siirtokuntalaisista, mutta olisivat pian uuteen kotimaahansa asetuttuaan unohtaneet kreikan kielen ja omaksuneet erikoisen puhetavan, jota edes naapuruston barbaarikansat eivät ymmärtäneet.[3][10] Tämä siden kieli oli oletettavasti pamfyliaa, joka katosi muualta. Sillä tehtyä kirjoitusta esiintyy sideläisissä rahoissa ja piirtokirjoituksissa, mutta sitä ei ole täysin selvitetty.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Sidētēs (Σιδήτης) ja Sidatas (Σιδάτας).[3]

Kroisoksen aikana 500-luvulla eaa. Side oli Lyydian valtapiiriä. Tämän jälkeen se tuli Persian satraappien alaisuuteen. Se ei ilmeisesti koskaan liittynyt Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon.[1] Side löi omaa persialaisen standardin mukaista hopearahaa noin vuodesta 450/430 eaa. lähtien.[1] Kaupungin pääjumaluus oli Athene, joka esiintyy kaupungin rahoissa kädessään granaattiomena (σίδη, sidē).[3][11] Toinen pääjumala oli Apollon. Athenen ja Apollonin kulttien oletetaan korvanneen ajan kuluessa vastaavat paikallisten jumalten kultit.[1]

 
Siden lyömä stateeri, n. 460–430 eaa. Kuvituksessa granaattiomena sekä rahaleimaneliön sisällä oleva Athenen pää.
 
Siden lyömä stateeri, n. 360–333 eaa. Kuvituksessa muun muassa Nikeä kädessään pitelevä Athene Parthenos, granaattiomena ja pamfylialaisia kirjaimia, sekä fialea kädessään pitelevä Apollon ja uhrialttari.

Kun Aleksanteri Suuri saapui joukkoineen Sideen vuonna 333 eaa., kaupunki antautui, ja sinne asetettiin makedonialainen varuskunta.[2][3][10]

Hellenistinen ja roomalainen kausi muokkaa

Side hellenisoitui makedonialais-kreikkalaisten joukkojen tulon myötä, ja sen oman kielen käyttö alkoi vähetä.[1] Aleksanterin kuolemaa seuranneella hellenistisellä kaudella Side kuului aluksi ptolemaioksille.[12] Polybios kertoo, että Siden ja Aspendoksen välillä oli vihollisuuksia. Kun aspendoslaiset osallistuivat Garsyeriin sotajoukkoihin vuonna 219 eaa., sideläiset kieltäytyivät osallistumasta.[3][13]

100-luvulla eaa. Side siirtyi ptolemaioksilta seleukideille.[12] Vuonna 190 eaa. Siden edustalla käytiin meritaistelu Hannibalin johtaman Antiokhos Suuren laivaston ja Rhodoksen laivaston välillä. Taistelussa Rhodos sai tukea Roomalta ja Pergamonilta, ja se päättyi Antiokhoksen laivaston tappioon.[2][12][3][14] Vuonna 188 eaa. solmitussa rauhassa Side annettiin Pergamonille, mutta käytännössä se säilytti itsenäisen asemansa.[12]

Side oli rannikkonsa tärkein satama, ennen kuin Pergamonin tukema Attaleia, johon Attalos II rakennutti uuden sataman, syrjäytti sen.[2][12] Kun kilikialaiset merirosvot olivat voimakkaimmillaan itäisellä Välimerellä 100-luvulla eaa., he tekivät Sidestä pääsatamansa, ja käyttivät sitä myös kauppapaikkana, jossa myivät vankejaan ja ryöstösaalistaan. Publius Servilius Vatia Isauricus saavutti voiton merirosvoista vuonna 78 eaa., ja Pompeius Suuri kukisti nämä lopullisesti vuonna 67 eaa.[2][12][3][15]

Side säilyi merkittävänä paikkana edelleen roomalaisella kaudella.[3] Se kuului aluksi muun Pamfylian tavoin Galatian provinssiin vuodesta 25 eaa. lähtien.[12] Myöhemmin se kuului Lycia et Pamphylian provinssiin ja sitten Pamphylian provinssiin, ja toimi viimeksi mainitun hallinnollisena keskuksena Pergen jälkeen.[16] Suurimmillaan Sidessa arvioidaan olleen noin 60 000 asukasta.[12]

Kaupunki taantui 300-luvulta jaa. lähtien Isauriasta tulleiden barbaarien hyökkäysten vuoksi, mutta elpyi 400-luvulla.[2] Kun Pamphylian provinssi myöhäisantiikin aikana jaettiin kahtia, Side toimi Pamphylia priman hallinnollisena keskuksena.[3][17]

Myöhempi historia ja kaivaukset muokkaa

Side taantui lopullisesti 600-luvulta alkaen arabien hyökkäysten vuoksi.[2] Se oli lähes autiona 900-luvulla, ja 1100-luvulla jäljellä olleet asukkaat siirtyivät Attaleiasta kehittyneeseen Antalyaan.[12] Siden paikka oli asumattomana läpi seldžukki- ja osmanivallan ajan, ja siihen alettiin viitata vain nimellä Eski Antalya, ”Vanha Antalya".[2][3][12]

Paikalla oleva nykyinen asutus syntyi vuonna 1895, kun sinne muutti Kreetalta tulleita turkkilaisia evakkoja. Kylä tunnettiin alun perin nimellä Selimiye.[2][3] Se on nimetty uudelleen antiikin aikaisen kaupungin mukaan 1950-luvulla alkaneen turismin kasvun myötä.[18] Antiikin Siden ensimmäisiä järjestelmällisiä arkeologisia tutkimuksia suorittivat itävaltalaiset arkeologit vuonna 1890. Ensimmäiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1947–1966. Kaivauksia on jatkettu 2000-luvulla.[12]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

 
Kaavakuva Siden kaupungista.

Side käsitti laajimmillaan hellenistisellä ja roomalaisella kaudella koko niemensä, jolloin kaupungin pinta-ala oli noin 45 hehtaaria. Tätä varhaisempia löytöjä on vain vähän, mutta kaupungin arvellaan olleen aiemmin selvästi pienempi.[1] Kaupunki oli ympäröity muureilla, joista maamuuri kulki niemen poikki kaupungin pohjoispuolella, ja merimuurit kiersivät niemen itä- ja länsirannat. Siden keskiosassa sijaitsivat kaupallinen agora ja sen kaakkoispuolella valtiollinen agora. Kaupallisen agoran lounaispuolella sijaitsi Siden roomalainen teatteri. Keskeisimmät pääkadut oli reunustettu pylväiköin.[7][19]

Kaupunginmuurit ja asemakaava muokkaa

Siden kaupunginmuurit ajoitetaan pääosiltaan 100-luvulle eaa. Ne olivat sisäpuolelta kolmikerroksiset, niin että kumpikin ylempi kerros oli hieman sisään vedetty alla olevaan nähden. Tämä muodosti kaksi kulkuväylää puolustajille. Muurien ulkosivussa oli torneja epäsäännöllisin välein. Muureja on säilynyt parhaiten niiden itäsivulta.[2]

Muurien pääportti oli pohjoissivulla. Siinä oli hevosenkengän muotoinen umpipiha, jota reunustivat tornit. Keisarikaudella sitä koristeltiin pylväillä ja patsailla.[2] Pohjoisportilta sai alkunsa kaksi pylväiköin reunustettua pääkatua, joista toinen suuntautui lounaaseen kohti kaupallista agoraa ja teatteria, ja toinen suuntautui suoraan etelään.[2][7] Ensin mainitun leveys oli 20 metriä.[19] Kolmas pylväiköin reunustettu katu kulki kaupalliselta agoralta kohti satamaa. Muurien toinen pääportti oli itäsivulla.[7]

 
Siden kaupunginmuuria.

Kun kaupungin koko pienentyi 300-luvulla jaa., rakennettiin uusi poikkimuuri, joka kulki niemen juuren sijasta etelämpää nieman kapeamman kohdan poikki agoran ja teatterin välistä, ja sulki näin sisäänsä entistä pienemmän alueen. Kaupungin uudeksi pääportiksi tuli tässä muurissa ollut portti, joka tehtiin paikalla jo aikaisemmin olleesta korkeasta roomalaisaikaisesta kaaresta muuraamalla sen kaariaukko osin umpeen ja jättämällä siihen pienempi porttiaukko.[2][7]

Agorat ja niiden pyhäköt muokkaa

 
Siden kaupallista agoraa ja Tykhen temppeli.

Kaupallinen agora ja Tykhen temppeli

Siden varsinainen agora eli niin kutsuttu kaupallinen agora sijaitsi suunnilleen kaupungin muurein ympäröidyn alueen keskellä, heti teatterin koillispuolella.[7] Sen rakennukset ajoitetaan 100-luvulle ja se säilyi käytössä varhaiselle bysanttilaiselle kaudelle saakka. Agora oli neliönmuotoinen ja kooltaan noin 100 × 100 metriä. Agoran länsisivulla oli sille pylväikkökadulta johtanut monumentaaliportti. Toinen pylväikkökatu yhdisti agoran valtiolliseen agoraan. Aukio oli ympäröity stoin eli pylväshallein. Pohjois-, länsi- ja etelänpuolisten stoien takaosissa oli liiketiloja. Länsikulmassa oli latriini.[2][20]

Agoran keskellä on ollut pyöreä podiumille tehty rakennus, joka on tulkittu Tykhelle omistetuksi pyörötemppeliksi ja ajoitetaan 100-luvulle jaa. Siinä oli pyöreä keskuskammio ja sen ympärillä 12 korinttilaista pylvästä. Sisäpuolen katto oli koristeltu eläinradan merkeillä. Katon muodosti 12-sivuinen pyramidi.[2]

Valtiollinen agora (”Gymnasion”)

 
Siden valtiollisen agoran raunioita.

Kaupallisen agoran ja teatterin kaakkoispuolella sijaitsee rakennuskokonaisuus, joka on aiemmin tulkittu gymnasioniksi,[2] mutta jonka katsotaan nykyisin olleen toinen agora, joka toimi kaupungin hallinnollisena keskuksena. Myös se ajoitetaan 100-luvulle. Aukion koko on 88 × 69 metriä.[21]

Aukion itäsivulla sijaitsi rakennus, joka koostui keskussalista sekä kahdesta huoneesta sen kummallakin sivulla. Keskusali oli koristeltu patsailla. Keskeisimmällä paikalla oli keisarin patsas, mikä liittyi kaupungin saamaan neokoros-oikeuteen eli oikeuteen rakentaa keisarikultille omistettu temppeli.[21] Patsas esitti alun perin keisari Antoninus Piusta, mutta myöhemmin sen kasvot oli muutettu esittämään jotakin muuta keisaria, mahdolliseti Gordian III:tta. Osa patsaista esitti muita hahmoja, kuten jumalia (esim. Nemesis).[2] Aukion puolella salissa oli kuusi pylvästä.[2] Sivuilla olleiden huoneiden käyttötarkoitusta ei tunneta.[21]

Muilta sivuilta eli pohjois-, länsi- ja eteläsivulta aukio oli reunustettu stoilla. Aukion keskellä on ollut joku muistomerkki, jota ei ole tunnistettu.[21]

Muut temppelit muokkaa

Apollonin temppeli

 
Apollonin temppelin kunnostettuja pylväitä.

Apollonille omistettu temppeli sijaitsi kaupungin niemen eteläosassa lähellä merenrantaa ja satamaa. Se ajoitetaan 100-luvulle. Temppeli edusti korinttilaista tyyliä. Siinä oli lyhyillä sivuilla 6 pylvästä ja pitkillä sivuilla 11 pylvästä, ja sen stylobaatin koko oli noin 16 × 30 metriä. Sisällä temppelissä oli pronaos ja cella, mutta ei opisthodomosta. Temppeliä on kunnostettu, ja viisi sen pylväistä on nykyisin pystyssä.[2][22]

 
Ennallistus Siden Apollonin temppelistä (vasemmalla) ja Athenen temppelistä (oikealla).

Athenen temppeli

Athenelle omistettu temppeli sijaitsi heti Apollonin temppelin pohjoispuolella kaupungin niemen eteläosassa lähellä merenrantaa ja satamaa. Se ajoitetaan myös 100-luvulle. Temppeli oli hyvin samanlainen kuin Apollonin temppeli, ja edusti sen tavoin korinttilaista tyyliä. Myös siinä oli lyhyillä sivuilla 6 pylvästä ja pitkillä sivuilla 11 pylvästä. Temppeli oli kuitenkin Apollonin temppeliä suurempi, ja sen stylobaatin koko oli 18 × 35 metriä. Sisällä temppelissä oli pronaos ja cella.[2][22]

Menin temppeli

Menille eli anatolialaiselle Kuun jumalalle omistettu temppeli ajoitetaan 200-luvulle.[22] Se sijaitsi kaupungin eteläosassa pohjois-eteläsuuntaisen pylväikkökadun päässä, itään Apollonin temppelistä.[23] Rakennus koostui puoliympyrän muotoisesta cellasta, jonka edustalla oli pylväiköllä varustettu vestibyyli.[22]

Dionysoksen temppeli (?)

Teatterin ja viereisen pylväikkökadun välissä sijaitsi pieni temppeli, joka ajoitetaan ensimmäiselle vuosisadalle eaa. Sitä on arveltu Dionysokselle omistetuksi temppeliksi lähinnä siksi, että se sijaitsi lähellä teatteria, heti sen luoteispuolella. Temppeli oli pseudoperipteraali, ja sen julkisivussa oli neljä korinttilaista pylvästä. Siitä on säilynyt lähinnä sen podiumia.[2][22][24]

Muut julkiset rakennukset muokkaa

Teatteri

 
Siden teatterin rauniot.

Siden roomalainen teatteri sijaitsi agoran länsipuolella. Se on koko Vähän-Aasian suurimpia ja parhaiten säilyneitä.[3][25] Teatteri rakennettiin 100-luvulla varhaisemman hellenistisellä kaudella rakennetun kreikkalaisen teatterin paikalle.[2][26]

Teatteri on rakennettu niin, että sen katsomon alaosa hyödyntää agoran länsipuolella ollutta kohoamaa. Katsomon yläosa on vapaasti seisova. Katsomossa oli 29 penkkiriviä poikittaisen diazoma-käytävän alapuolella ja oletettavasti toiset 29 penkkiriviä käytävän yläpuolella; ylimmistä riveistä osa on kuitenkin kadonnut. 12 pystysuuntaista porraskäytävää jakoi alaosan 11 lohkoon. Yläosassa porraskäytäviä ja lohkoja oli enemmän. Teatterin skene- eli näyttämörakennus oli kaksi- tai kolmikerroksinen ja siinä oli koristeellinen julkisivu. Sen alakerroksessa oli yhdeksän huonetta. Rakennusta on säilynyt parhaimmillaan 23 metrin korkeudelta.[2][26][27]

Myöhemmällä roomalaisella kaudella teatteria muutettiin niin, että sitä voitiin käyttää myös villieläinesityksiin. Tämän vuoksi orkhestran ympärille rakennettiin noin kaksi metriä korkea muuri.[2][26]

 
Sideen pohjoisesta tullutta akveduktia.

Nymfaion ja akvedukti

Kaupunki sai vettä 32 kilometriä pitkästä akveduktista, joka rakennettiin 100-luvulla ja kunnostettiin 200-luvulla. Se oli osin kaarisilta-akveduktia, josta on säilynyt osia, ja osin kaiverrettu kallioon. Akvedukti sai alkunsa Melas-joesta Tauros-vuorten suunnasta ja tuli kaupunkiin pohjoisportin luoteispuolelta. Aivan pohjoisportin edustalla muurien ulkopuolella oli nymfaion eli lähdekaivorakennus, joka sai vetensä akveduktista ja ajoitetaan samalle ajalle. Siinä oli vesiallas, jonka taustalla oli seinä ja sivuilla siipirakennukset, ja se oli koristeltu hienosti. Nymfaion kunnostettiin 200-luvun puolivälissä.[2][7][28]

Vespasianuksen muistomerkki

 
Vespasianuksen muistomerkki ja portti.

Lähellä agoraa ja kaupungin uutta pohjoisporttia sijaitsi Vespasianukselle omistettu muistomerkki, joka oli aiemmin sijainnut jossakin muualla ja ollut omistettu myös Titukselle. Piirtokirjoituksen perusteella se on vuodelta 74 jaa. 300-luvulla uuden poikittaismuurin rakentamisen yhteydessä se muutettiin lähdekaivorakennukseksi, jossa oli kaksi vesiallasta, Vespasianuksen kuvapatsaan sisältänyt keskisyvennys sekä korinttilaisin pylväin varustetut siipirakennelmat kummallakin sivulla.[2][29][30]

Kylpylät

Kaupallisen agoran luoteispuolella sijaitsi kylpylä. Se rakennettiin alun perin 100-luvulla ja uusittiin 400-luvulla. Se sai vetensä akveduktista, jonka päätepiste oli lähellä, ja siinä oli frigidarium, caldarium, kaksi tepidariumia ja sudatorium. Ne oli järjestetty ympyrän muotoon. Kylpylässä oli myös ovaalinmuotoinen uima-allas ja pukuhuoneita. Kylpylärakennuksen koko oli noin 26 × 41,5 metriä. Rakennus on kunnostettu ja toimii Siden museona vuodesta 1962.[2][7][31]

Lähellä sataman koilliskulmaa sijaitsi niin kutsuttu Sataman kylpylä. Myös se rakennettiin 100-luvulla. Se koostui kymmenestä erilaisesta huoneesta, joihin kuuluivat ainakin caldarium, tepidarium ja frigidarium. Rakennus on kunnostettu vuosina 1999–2002.[7][32]

Bysanttilaisaikaiset rakennukset muokkaa

Eteläinen basilika

 
Niin kutsutun Eteläisen basilikan raunioita.

Basilikakirkko, josta käytetään nimitystä Eteläinen basilika, rakennettiin Apollonin ja Athenen temppeleiden alueelle 400- tai 500-luvulla. Se on saattanut olla martyrion eli jonkun kirkon pyhän hautapaikka. Basilikassa oli kolme laivaa, suuri atrium ja sivuilla nartheksit. Keskiosassa oli apsis. Varsinainen basilika oli rakennettu aiempien temppeleiden itäpuolelle, ja sen atrium oli temppeleiden paikalla. Kirkko tuhoutui 600-luvulla, jonka jälkeen sen osista rakennettiin 700- tai 800-luvulla pienempi kirkko aiemman keskelle. Se on säilynyt nykyaikaan melko hyvin.[2][22][33]

Piispan palatsi

 
Piispan palatsin raunioita.

Piispan palatsi sijaitsi kaupungin itäosassa teatterilta ja hallinnolliselta agoralta itäportille johtaneen pylväskadun pohjoispuolella. Se rakennettiin 400- tai 500-luvulla, ja on harvinainen esimerkki tuon ajan piispallisesta rakennuksesta. Siihen kuuluu basilikakirkko, yksityinen kappeli, baptisterion eli kastekappeli sekä trikonkhos eli apilanlehden muotoinen huone.[34]

Bysanttilainen hospitaali (?)

 
Bysanttilaisen hospitaalin rauniot.

Kaupallisen agoran itäpuolella oli varhaisella bysanttilaisella kaudella 500-luvulla rakennettu rakennus, jota arvallaan hospitaaliksi. Se oli kaksikerroksinen ja koostui viidestä pitkänomaisesta huoneesta, joissa oli tynnyriholvattu katto. Rakennuksen pituus oli noin 27 metriä ja leveys noin 16,5 metriä.[35][36]

Muita rakennuksia ja rakennelmia muokkaa

Yksityistalot

Siden lukuisista yksityistaloista arkeologisesti tunnetuimpia kutsutaan niiden arkkitehtonisten yksityiskohtien perusteella nimillä Konsoleiden (eli olkakivien) talo ja Peristyylitalo. Ne sijaitsevat vierekkäin kaupallisen agoran koillispuolella, itään pohjoisportilta agoralle johtaneesta pylväikkökadusta. Konsoleiden talo on taloista lännenpuoleinen ja Peristyylitalo idänpuoleinen. Kumpikin talo rakennettiin ensimmäisellä vuosisadalla tai 100-luvulla ja säilyi asuttuna 300-luvulle. Ne kunnostettiin ja asutettiin uudelleen 400- tai 500-luvulla. Kummankin talon keskuksena oli peristyylipiha, jonka ympärillä muut huoneet olivat. Talot olivat kaksikerroksisia. Lattiat oli koristeltu mosaiikein.[19][37][38]

Satama

Siden satama oli lähes kokonaan keinotekoinen. Se oli hiekkaisessa lahdessa ja meni helposti umpeen, ja sitä piti ruopata toistuvasti. Siksi ilmaisusta ”Siden satama” tuli sananlasku, joka viittasi tehtävään, joka tuli suorittaa toistuvasti. Satamassa oli kaksi pientä aallonmurtajaa.[2][3]

Nekropolis

Kaupungin nekropolis eli hauta-alue sijaitsi sen itäpuolella. Haudat ovat säilyneet huonosti, koska alue on ollut nykyaikana maanviljelyskäytössä. Alueelta on löydetty muun muassa hautarakennuksia, alttareita ja sarkofageja. Rannalla noin 400 metriä kaupungista länteen sijaitsee temppelinmuotoinen mausoleumi, joka ajoitetaan noin vuoteen 300. Se on rakennettu podiumille, ympäröity pihalla ja koristeltu rikkaasti.[2]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1004. Sïde”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SIDE (Selimiye, formerly Eski Antalya) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Smith, William: ”Side”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Sïde Pleiades. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Side (Pamphylia) 44 Side - Σίδη ToposText. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Stadiasmus Maris Magni 214.
  7. ↑ a b c d e f g h i Stadtplan Side in der Antike Wikimedia Commons. Viitattu 2.10.2023. (saksaksi)
  8. ↑ Digital Atlas of the Roman Empire (DARE) Gothenburg Research Infrastructure in Digital Humanities. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus s. 40; Strabon: Geografika XIV s. 667, vrt. 664; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Σϊδη; Pomponius Mela: De situ orbis 1.15.
  10. ↑ a b Arrianos: Anabasis 1.26.
  11. ↑ Ksenofon: Kyyroksen sotaretki 1.2.12; Cicero: Kirjeet ystäville (Epistulae ad familiares) 3.6; Athenaios: Deipnosofistai 8.350; Pausanias: Kreikan kuvaus 8.28.2; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.5.2, 8.17.31.
  12. ↑ a b c d e f g h i j k Side Turkish Archaeological News. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Polybios: Historiai 5.73.
  14. ↑ Livius: Rooman synty 35.13, 35.18, 37.23–24.
  15. ↑ Strabon: Geografika XIV s. 664.
  16. ↑ Nicholson, Oliver: ”Pamphylia”, The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 1132. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463. (englanniksi)
  17. ↑ Hierokles: Synekdemos s. 682; Concilium Constantinopolitana II s. 240.
  18. ↑ Side, Turkey Ephesus Tour Guide. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  19. ↑ a b c Ancient houses and colonnaded streets in Side Turkish Archaeological News. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  20. ↑ Commercial agora (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  21. ↑ a b c d State agora (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  22. ↑ a b c d e f Ancient temples and Byzantine basilica in Side Turkish Archaeological News. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  23. ↑ Antiikin Siden kartta (Kartassa nimellä ”Yuvarlak tapinak” (”Pyöreä temppeli”)) Wikimedia Commons. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  24. ↑ Ancient temples in Turkey, Side: Dionysos On the traces of ancient cultures. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  25. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)
  26. ↑ a b c Roman theatre in Side Turkish Archaeological News. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  27. ↑ Ancient Theater in Turkey, Side On the traces of ancient cultures. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  28. ↑ The aqueduct and nymphaion of Side Turkish Archaeological News. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  29. ↑ Monumental gate and Vespasian monument in Side Turkish Archaeological News. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  30. ↑ The monument of Vespasianus (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  31. ↑ Archaeological Museum in Side Turkish Archaeological News. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  32. ↑ Harbour Bath in Side Sayka Architecture. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  33. ↑ South basilica (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  34. ↑ Episcopal palace (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  35. ↑ Byzantine hospital in Side Turkish Archaeological News. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  36. ↑ Byzantine hospital (?) (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  37. ↑ House with console (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  38. ↑ House with peristyle (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Side_(Pamfylia)&oldid=22207149”