Eläinrata
Eläinrata on astrologiassa ja tähtitieteessä maapallon ratatasoa eli ekliptikaa tähtitaivaalla ympäröivä vyöhyke, jonka alueella Aurinko, Kuu ja aurinkokunnan planeetat näennäisesti liikkuvat Maasta katsottuna.
Eläinradan keskiviiva eli ekliptika on taivaan päivantasaajaa eli ekvaattoria vastaan noin 23,5 asteen kulmassa, joka vastaa maan akselin kaltevuutta. Näin eläinrata ulottuu sekä eteläiselle että pohjoiselle taivaan pallonpuoliskolle.
Eläinrata jaetaan vanhastaan kahteentoista yhtä suureen osaan, niin sanottuihin eläinradan merkkeihin, jotka vastaavat 30 asteen kaaria ekliptikalla. Merkkijakoa ei nykyisin enää juuri käytetä tähtitieteellisissä yhteyksissä, mutta astrologisissa käsityksissä sillä on keskeinen merkitys. Eläinradan merkeillä on seuraavat vanhat nimet ja symbolit, jotka tunnetaan myös horoskoopeista:
– Oinas (Aries),
– Härkä (Taurus),
– Kaksoset (Gemini),
– Rapu (Cancer),
– Leijona (Leo),
– Neitsyt (Virgo),
– Vaaka (Libra),
– Skorpioni (Scorpio),
– Jousimies (Sagittarius),
– Kauris (Capricorn),
– Vesimies (Aquarius),
– Kalat (Pisces).
Nämä merkit ovat saaneet nimensä samannimisten tähdistöjen mukaan, jotka noin 2200 vuotta sitten sattuivat likipitäen yhteen vastaavien merkkien kanssa. Merkit on kuitenkin pysyvästi määritelty niin, että Oinaan merkki alkaa kevättasauspisteestä. Tähtien asema suhteessa maapalloon on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa prekession ja muiden astronomisten ilmiöiden vuoksi, eikä ajanhetki 2200 vuotta sitten ole erityisasemassa nykyhetkeen tai muihin hetkiin verrattuna. Pikemminkin kyse on mielivaltaisesta valinnasta. Nykyaikaan mennessä tähdistöt ovat prekession vuoksi ehtineet siirtyä noin 30 astetta suhteessa Eläinradan merkkeihin, siten että nykyisin Oinaan merkki vastaa suunnilleen Kalojen tähdistöä, Härän merkki Oinaan tähdistöä jne. Lisäksi tähdistöt, toisin kuin Eläinradan merkit, ovat eri kokoisia, ja ekliptika kulkee myös Käärmeenkantajan tähdistön kautta, mutta sen mukaan ei ole nimetty Eläinradan merkkiä.[1][2][3]
Historia muokkaa
Kuten muutkin tähdistöt, myös eläinradan tähdistöt ovat saaneet nimensä kirkkaimpien niiden alueella olevien tähtien muodostamista kuvioista, joiden on ajateltu muistuttavan jotain esinettä, ihmistä tai eläintä. Eläinrata tunnettiin jo yli 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Mesopotamiassa, missä se toimi symbolisena kalenterina, kun huomattiin, että tietyt vuosittaiset tapahtumat liittyivät auringon sijaintiin taivaalla.
Mesopotamiasta eläinradan tuntemus siirtyi Kreikkaan ja sitten Egyptiin, missä 100-luvulla jaa. tähtitieteilijä Ptolemaios määritteli nykyisin tuntemamme horoskooppimerkit.
Astrologia muokkaa
Eläinrata on yksi astrologian peruskäsitteistä. Länsimaisessa astrologiassa se jaetaan kahteentoista tasan 30 asteen levyiseen vyöhykkeeseen eli merkkiin. Vyöhykkeet eivät ole kovin kiinteästi yhteydessä niitä vastaavien tähdistöjen todelliseen sijaintiin, sillä vyöhykkeiden paikat ovat peräisin ajalta noin 600 eaa., ja koska eläinradalla olevien tähdistöjen leveys vaihtelee. Maan prekession (akselin hitaan huojumisliikkeen) takia tähdistöt ovat siirtyneet lähes 30 astetta silloisilta paikoiltaan. Sideerisessä astrologiassa merkit on pyritty siirtämään lähelle samannimisten tähdistöjen nykyisiä paikkoja.
Henkilön horoskooppimerkki määräytyy sen mukaan, missä Eläinradan merkissä aurinko astrologisten rajojen mukaan sijaitsi henkilön syntyessä. Merkkien nimiä käytetäänkin myös henkilöistä, jotka ovat syntyneet Auringon ollessa kussakin merkissä. Myös planeettojen sijainnin katsotaan astrologiassa vaikuttavan esimerkiksi henkilön persoonallisuuteen ja tulevaisuuteen.
Tähtitiede muokkaa
Tähtitieteessä yleisin määritelmä eläinradalle on noin 8 asteen päähän ekliptikan molemmin puolin ulottuva vyöhyke, jonka leveys perustuu siihen, että planeetat, kaltevista ratatasoistaan johtuen, eivät kulje täsmälleen ekliptikaa pitkin. Eläinradan tuntemisesta on etenkin harrastelijatähtitieteilijöille se hyöty, että sen ulkopuolella oleva kirkas kohde ei voi olla planeetta.
Vuonna 1929 Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU määritteli tähdistöjen viralliset rajat. Samalla osa Käärmeenkantajan tähdistöä tuli eläinradan alueelle. Aurinko on tämän tähdistön alueella 30. marraskuuta – 17. joulukuuta. Nykyisten tähdistörajojen mukaan Skorpioni on eläinradalla vain 7 asteen, mutta Neitsyt peräti 44 asteen levyinen.[1]
Auringon asema Eläinradalla eri aikoina vuodesta muokkaa
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 119-121. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.4.2010). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Braganca, P.: Your Astrological Sign May Not Be What You Think It Is, Live Science, 23.10.2007.
- ↑ Ursa: Missä tähdistössä Aurinko on? Ursa. Arkistoitu 11.1.2009. Viitattu 24.6.2009. fi
- ↑ 12 Zodiac Sign Profiles my.horoscope.com. Viitattu 16.1.2011.
