Aldebaran (α Tauri, α Tau) on Härän tähdistön kirkkain tähti. Yötaivaan tähdistä se on 14. kirkkain. Aldebaranin nimi on peräisin arabiankielisestä nimityksestä Al Dabaran ’seuraaja’, joka viittaa sen sijaintiin Plejadien avoimen tähtijoukon jäljessä.[1] Aldebaran ei ole näennäisesti tähden ympärille levinneen, meitä lähinnä sijaitsevan Hyadien tähtijoukon jäsen, vaikka niin helposti erehtyisikin kuvittelemaan. Itse asiassa Aldebaran sijaitsee Maan ja Hyadien välissä.[2]

Aldebaran
Bayerin designaatio α Tauri, Alfa Tauri
Flamsteedin designaatio 87 Tauri
HD-designaatio HD 29139
Muut designaatiot Parilicium, Cor Tauri, Paliliya, Gl 171.1A/B, GJ 9159 A/B, HR 1457, BD +16°629 A/B, GCTP 1014.00, LTT 11462, SAO 94027, FK5 168, GC 5605, ADS 3321 A/B, CCDM 04359+1631, Wo 9159 A/B, HIP 21421
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus +0,85 / +13,50 mv
Absoluuttinen kirkkaus −0,63 / 11,98 Mv
Valovoima 150 / 0,00014 LO (aurinkoa) aurinkoa
Spektriluokka K5III / M2V
Väri-indeksi B-V 1,54 / ? U-B 1,90 / ?
Lämpötila 4100 / 3050 K K K
Massa 2,5 / 0,15 MO (aurinkoa) M
Säde 25 / 0,04 RO (aurinkoa) R
Pyörimisnopeus km/s, pyörähdysaika
Metallipitoisuus 70 % Auringon
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Härkä Taurus
Rektaskensio (J2000) 04h 35m 55,2s
Deklinaatio (J2000) +16° 30′ 33″
Etäisyys 65,1 valovuotta (parsekia)
Parallaksi 50,09 ± 0,95 mas
Säteisnopeus +53,8 km/s
Ominaisliike RA: 62,78 mas/v
dekl.: −189,36 mas/v mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 74° S välillä.
Aldebaranin sijainti Härän tähdistössä
Aldebaranin koko suhteessa Auringon kokoon

Spektriluokaltaan Aldebaran kuuluu luokkaan K5, joka näkyy meille tähden oranssina värinä.[3] Lähempi tarkastelu osoittaa, että se on jo alkanut laajeta, koska sen ytimen vetyvarat on jo käytetty loppuun ja ydinfuusiossa on siirrytty polttamaan heliumia. Sillä on myös pienempi seuralaistähti, himmeä M2-spektriluokan kääpiötähti, joka kiertää päätähteään monen sadan astronomisen yksikön etäisyydellä. Aldebaran on laajentunut noin 5,3 × 107 kilometrin kokoiseksi eli 38 kertaa omaa Aurinkoamme suuremmaksi. Hipparcos-satelliitti on mitannut sen etäisyydeksi 65,1 valovuotta, jolloin sen absoluuttisen kirkkauden on oltava 150 kertaa Auringon vastaavaa kirkkautta suurempi. Tähden kirkkaus myös muuttuu hiukan: noin 0,2 magnitudin verran.

Aldebaranin toinen seuralainen

muokkaa
Aldebaran A:n seuralainen
 
Löytäminen
Löytäjä(t) Hatzes et al.
Löytöpäivä 1997
Havaintomenetelmä(t) Doppler-spektroskopia
Kiertoradan ominaisuudet
Eksentrisyys 0.182±0.065
Kiertoaika 653,8±10.1 vrk
Fyysiset ominaisuudet
Massa ~11 MJ

Vuonna 1997 havaittiin Aldebaranin mahdollinen toinen seuralainen, jonka massaksi määritettiin 11 kertaa Jupiterin massa ja kiertoetäisyydeksi tähden ympäri noin 1,35 AU.

Lähteet

muokkaa
  1. Aldebaran is the Bull's fiery eye earthsky.org.
  2. Ian Ridpath: The Monthly Sky Guide, s. 55. Cambridge University Press. ISBN 978-1-139-43719-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.4.2023). (englanniksi)
  3. Philip C. Keenan ja Raymond C. McNeil: The Perkins Catalog of Revised MK Types for the Cooler Stars. The Astrophysical Journal Supplement Series, 1989, 71. vsk, s. 245. doi:10.1086/191373 (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa