Kulkurin valssi (sävelmä)
Kulkurin valssi on alkujaan ruotsalainen sävelmä, joka 1800-luvulla kulki muun muassa Porvoon seudulla nimellä Vandrarevalsen[1]. Suomenkieliset sanat sävelmään teki J. Alfred Tanner.
| ” | Siks’ mieluummin maantiellä tanssin, kuin metsien humina se soi |
” |
– J. Alfred Tannerin suomenkielisen tekstin säkeitä | ||
Kulkurin valssi on levytetty puolisensataa kertaa[2] 1920-luvulta lähtien; ensimmäisen kerran amerikansuomalaisen Juho Koskelon tulkitsemana 1. joulukuuta 1920 (78-kierroksen savikiekko, Victor 72910).[3] J. Alfred Tannerin tulkinta levytettiin 15. heinäkuuta 1926 Berliinissä. Henry Theel levytti sävelmän 1940-luvulla ja seuraavalla vuosikymmenellä oli Tapio Rautavaaran vuoro. Ansa Ikonen ja Tauno Palo pääsivät tallentamaan oman versionsa sävelmästä vuonna 1974. Se julkaistiin LP-levyllä Ansa & Tauno (Polarvox rplp 5007). Myöhemmin albumi julkaistiin myös CD-levynä (Polarvox kjcd 52).
Nuotteina J. Alfred Tanner painatti kappaleen ensimmäistä kertaa vuonna 1916[4], ja Uuno Aarron pianosovitus julkaistiin vuonna 1919.[5] Tanner oli käyttänyt "Kulkurin valssin" kertosäkeen melodiaa jo vuonna 1912, jolloin hän levytti kappaleensa nimeltä "Joululaulu". Jatkosodan aikana Reino "Palle" Palmroth sai ratamestari T. Salolta kirjeen, jossa kerrottiin tietoa Kulkurin valssin alkuperästä. Sen mukaan Tanner "ei ole säveltänyt, eikä sepittänytkään" kappaletta, ja Tannerin suomennos "poikkeaa alkuperäisestä ainoastaan viimeisen värssyn loppuosassa". Väitteidensä tueksi Salo liitti kirjeeseen mukaan yhden säkeistön alkuperäisestä kappaleesta.[6]
Kulkurin valssista tehtiin vuonna 1941 elokuva, joka ennen Tuntemattoman sotilaan ilmestymistä oli Suomen kaikkien aikojen katsotuin elokuva.
| ” | Uppå byvägen trådar jag dansen där som susande furorna stå |
” |
– Alkuperäisen ruotsinkielisen Vandrarevalsen-laulun säkeitä[7] | ||
Kulkurin valssin levyttäneitä
muokkaa- Viola Turpeinen
- Juho Koskelo
- J. Alfred Tanner
- Suomi Jazz Orkesteri
- Teddy Björkman
- Rio Reijo (R. R. Ryynänen)
- Vilho Viikari
- Toivo Linnavirta
- Eugen Malmsten
- Henry Theel
- Eero Väre
- Tapio Rautavaara
- Viljo Vesterinen
- Sahurit (harmonikkatrio Matti Viljanen, Veikko Huuskonen ja Paavo Tiusanen)
- Ossi Malinen
- Lasse Pihlajamaa
- Lasse Kuusela ja Matti Louhivuori (Kuusela myös Arttu Suuntalan kanssa)
- Kukonpojat
- Lasse Liemola
- Kansalliskuoro
- Harmony Sisters
- Salon Viihdelaulajat
- Ansa Ikonen ja Tauno Palo
- Eero Savolainen
- Jörgen Petersen
- Aake Hilden
- Bobby Aro
- Eero Piirto
- Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat - Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat
- Arthur Fuhrmann
- Veikko Ahvenainen
- Edith Eaton ja Florence Hansen
- Posetiivi
- Reijo Lehtovirta
- Eino Tulikari
- Paavo Tiusanen ja Kari Tolvanen
- Lahti Brother & Bill Kangas
- Harri Sutinen
- Arvi Pokela
- Tampereen Rautatiehanurit
- Kalevi Nyqvist
- Rempsetti
- Hannele Koivula
- Kesäpelimannit
- Veikko Laiho
- Ameriikan Pojat
- Hillel Tokazier
- Seija Vesterinen
- Hurmio
- Matti Lepänhaara
- Heikki Kinnunen
- Rainer Friman
- Tapani Kansa
- Trio Trubaduur
- Hannu Ilmolahti
- Juha-Pekka Knuutila
- Ylistaron Pelimannit
- Tauski
Lähteet
muokkaa- ↑ https://www.doria.fi/handle/10024/66483
- ↑ Heimo Holopainen, "Nuotin vieressä", Radio Suomi (Yle), 19.1.2010
- ↑ Kulkurin valssi The National Jukebox, Library of Congress.
- ↑ Mikko-Olavi Seppälä: Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner, s. 396. WSOY, 2009.
- ↑ Mikko-Olavi Seppälä: Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner, s. 277. WSOY, 2009.
- ↑ Mikko-Olavi Seppälä: Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner, s. 226-228. WSOY, 2009.
- ↑ Mikko-Olavi Seppälä: Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner, s. 229. WSOY, 2009.