Wikipedia

J. Alfred Tanner

suomalainen kuplettilaulaja ja sanoittaja

Johan Alfred ”Affu” Tanner (16. maaliskuuta 1884 Artjärvi – 27. toukokuuta 1927 Rautalampi) oli suomalainen kuplettilaulaja ja sanoittaja. Hänen humoristisiin kuplettiesityksiinsä kuuluivat eri ammattikuntia ja poliittisia tapahtumia parodioivat esiintymisasut sekä eleet. Tanner käytti nimestään muotoja J. Alfred Tanner ja J. Alfr. Tanner.

J. Alfred Tanner

ElämäMuokkaa

Tanner vietti lapsuutensa Helsingissä, ja Helsinki oli sittemmin monien hänen kuplettiensa tapahtumaympäristö.[1] Alkuperäiseltä ammatiltaan Tanner oli rakennusmestari, mutta hän keskittyi päätoimisesti viihdyttäjän ammattiin vuoden 1909 tienoilla. Syynä ammatinvaihtoon pidetään tapausta, jossa arkkitehti Gustaf Estlanderin suunnittelema ja rakennuttama kerrostalo sortui 27. syyskuuta 1907 Helsingin Kaivopuistossa.[2] Vastaavana mestarina ollut Tanner pelastautui hyppäämällä viidennestä kerroksesta lähimpään puuhun. Rakennusmestariliiton tutkimuksessa Tanneria moitittiin huolimattomuudesta, kokemattomuudesta ja arvostelukyvyn puutteesta ottaessaan vastaan vaativan työn, jossa käytettiin uusia rakennustapoja. Lieventäväksi katsottiin hänen nuoruutensa.[3]

Vuosisadan alussa kuplettilaulajat huolehtivat elokuvanäytösten väliaikaohjelmasta, mutta vähitellen väliaikaohjelmasta alkoi muodostua itse pääesitys. Tanner esiintyi myös suosituissa ravintoloissa. Tanner poimi melodioita aikakauden suosituista iskelmistä ja kansansävelmistä ja teki niihin itse usein humoristiset sanat. Hän kirjoitti tekstit yli sataan kappaleeseen ja levytti vuosina 1911−1926 yhteensä 65 kuplettia.[4] Tanner käytti esiintyessään erilaisia rooliasuja ja rooliin sopivaa maskeerausta. Taitavana voimistelijana hän saattoi elävöittää esityksiään esimerkiksi voltteja heittelemällä. Suosittuna esiintyjänä hän kiersi ympäri Suomea ja teki kaksi matkaa Yhdysvaltoihin (1922 ja 1924).[4] Tanner myös levytti Yhdysvalloissa kesällä 1924.[5] Tannerin viimeinen äänityssessio oli heinäkuussa 1926 Berliinissä. Tuolloin jo pitkälle edennyt kurkkutuberkuloosi kuului jo hänen äänessään tukkoisuutena ja käheytenä. Elinaikaa Tannerilla oli tuon levytysmatkan jälkeen jäljellä alle vuosi.

Tannerin lauluja julkaistiin myös suosittuina nuottivihkoina, joita kustansi August Kanervan omistama Kanervan kustannusliike. Tanner ja Kanerva olivat tutustuneet vuonna 1907, ja Kanerva järjesti Tannerille esiintymistilaisuuksia myös maaseudulle. Tannerin esiintymisiä oli usein seuraamassa August Kanervan sisarenpoika Reino Helismaa, tuolloin vielä pikkupoika, joka sai näkemästään ja kuulemastaan ensimmäiset vaikutteet tulevalle uralleen.[1]

Tanner kuoli tuberkuloosiin vain 43-vuotiaana vuonna 1927. Hänet on haudattu Helsinkiin Malmin hautausmaalle, kortteliin 28-3-24. Ville Salminen ohjasi Tannerin elämästä musiikkielokuvan Orpopojan valssi (1949), jossa pääosaa näytteli Sakari Halonen.

Myöhemmät sukupolvet ovat sittemmin löytäneet uudelleen monet hänen lauluistaan, joista uusia versioita ovat levyttäneet muun muassa Tapio Rautavaara ja Vesa-Matti Loiri. Tannerin kappaleita ovat muun muassa ”Kulkurin valssi”, ”Kalle Aaltonen”, ”Muistiinpanoja vosikan renkinä ollessani” ja ”Orpopojan valssi”. Vuonna 1947, jolloin Tannerin kuolemasta tuli kuluneeksi 20 vuotta, kirjailija ja kuplettien asiantuntija Reino Hirviseppä teki Tannerista radio-ohjelman ja julkaisi tämän teksteistä kirjan Kuolemattomat kupletit. Sotien jälkeisessä Suomessa vanhoillekin lauluille oli suuri sosiaalinen tilaus, ja kokoelma myytiin hetkessä loppuun. Hirviseppä myös organisoi samana vuonna Tannerin muistokiertueen, jolla hän itse toimi juontajana. Tannerin lauluja esittivät Harry Bergströmin ja George de Godzinskyin säestäminä muiden muassa Tapio Rautavaara, Reino Helismaa, Siiri Angerkoski ja Theodor Weissman. Tanner-kiertue myötävaikutti siihen, että Helismaa ja Rautavaara pääsivät saman vuoden lopulla tekemään ensimmäiset levytyksensä.[6]

Nuoren poiven muusikoista Rauli Somerjoki kertoi Tannerin olleen yksi hänen esikuvistaan. Somerjoki levytti vuonna 1985 Agents-yhtyeen kanssa Tannerin kupletin ”Eikö juu”.[1]

J. Alfred Tanner suunnitteli Helsingin Jyryn merkin ja oli seuran perustajajäsen. Seuratoverukset Tanner ja Hannes Kolehmainen olivat läheisiä ystäviä. Tanner hankki esiintymisillä varoja yhdessä muiden jyryläisten kanssa Kolehmaiselle, kun tämä valmentautui vuoden 1912 olympiakisoihin.

MuistomerkkiMuokkaa

 
J. Alfred Tannerin muistomerkki vuonna 2020.

Vuonna 1978 artjärveläiset pystyttivät J. Alfred Tannerin muistoksi hänen lapsuudenkotinsa läheisyyteen pienen kivisen muistomerkin muistolaattoineen. Kuusikossa Kulmalan maatilalla olevan muistomerkin oikealla puolella on vieraskirja.

Muistokivessä on teksti:

KUPLETTIMESTARI

J. ALFRED TANNERIN

LAPSUUDEN KOTITANHUA

x 16.3.1884 + 27.5.1927

MUISTOKIVEN PYSTYTTIVÄT 16.7.1978 ARTJÄRVELÄISET

LevytyksetMuokkaa

Ajankohta ilmaisee äänityssession ajankohdan. Tiedot perustuvat Suomen Äänitearkiston tietokantaan.

15.9.1911 (Helsinki)Muokkaa

  • Eikö juu
  • Haloska ja ne toiset muijat
  • Hymni keväälle
  • Kerran mä rakastuin
  • Kodistansa karannut
  • Kulkurin heila ja hevonen
  • Liisa ja Lasse
  • Meripoika
  • Meripoikia
  • Miten Aunuksessa kaikki on niin vot-vot-vot
  • Muistiinpanoja vosikan renkinä ollessani
  • Talkoovalssi
  • Useammalla eri tavalla että rakastaa

26.9.1912 (Helsinki)Muokkaa

  • Ei muun mutta sen tähden
  • Kekkerit Mäkelän kanatarhassa
  • Kesäleski
  • Kiperä polkka
  • Kulkijaksi luotu
  • Kävi vaikka kuinka
  • Reissu Helsingissä
  • Rekryytti
  • Silloin kun minä urheilin
  • Viuliulei

28.9.1912 (Helsinki)Muokkaa

  • Jouluvalssi
  • Muistoja olympialaisista kisoista 1912 1 ja 2
  • Nokipojan laulu
  • Nokipojan serenaadi armaallensa
  • Poliisina ollessani
  • Puhkurin ( auton ) kuskina
  • Tytöt ja pojat samasta kylästä

28.1.1913 (Helsinki)Muokkaa

  • Aika poika
  • Kummallinen juttu
  • Mun eukkoni on maalla
  • Posetiivari
  • Römperin tanssit
  • Surullinen laulu

16.1.1914 (Tukholma)Muokkaa

  • Hauska poika
  • Helsingin heppu
  • Helsinkiläisen elämä
  • Juomaveikkojen laulu
  • Kaksi ystävystä
  • Meripojan kotiinpaluu
  • Nykyinen Helsinki
  • Paimenpoika
  • Pikkuinen poika
  • Ystäväni Tanner ja ma

9.6.1924 (Camden, New Jersey, Yhdysvallat)Muokkaa

  • Jannen hanuripolkka
  • Kymmenen pientä neekeripoikaa
  • Nujulan talkoopolkka
  • Oi sä hellä Helsinkimme
  • Tuhatjärvien lumien maa
  • Viimeinen lautta

Viulu: John Witzmann, piano Wm. E. Stein

13.7.1926 (Berliini)Muokkaa

  • Siirtolaisen meno
  • Siirtolaisen paluu

14.7.1926 (Berliini)Muokkaa

  • Kalle Aaltonen
  • Neuvoja sunnuntaiurheilijoille
  • Puhelimessa 1 ja 2
  • Se on ylösotettu
  • Tattari

15.7.1926 (Berliini)Muokkaa

  • Kantarella ja Jimmy
  • Kulkurin valssi
  • Kymmenen pientä neekeripoikaa (uudelleen)
  • Mamman lellipoika
  • Naissotilas ent. Suomen Pelastusarmeijassa
  • Nujulan kaupungin historia
  • Nujulan talkoopolkka (uudelleen)
  • Orpopojan valssi
  • Pilanlaskija

16.7.1926 (Berliini)Muokkaa

  • Eduskunnasta tammikuulla 1918 1 ja 2

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b c Timo Kalevi Forss: Reino Helismaa: sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä, s. 16–21. Helsinki: Like Kustannus, 2021.
  2. ↑ Kamala onnettomuus. Rakennus sortunut.. (Kansalliskirjasto, digitaaliset aineistot) Suomalainen Kansa, 28.9.1907, nro 102. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ Kaivopuiston sortunut rakennus.. (Kansalliskirjasto, digitaaliset aineistot) Työmies, 11.10.1907, nro 235. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ a b Laura Henriksson: J. Alfred Tanner Pomus. Viitattu 8.6.2008.
  5. ↑ Einari Kukkonen: Lännen lokarit, s. 109. Kustannuskolmio, 2001.
  6. ↑ Forss 2021, s. 48–49.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=J._Alfred_Tanner&oldid=21131089”