Avaa päävalikko

Karjalan tuomiokunta oli Turun hovioikeuspiiriin kuulunut kihlakunnantuomarin virka-alue. Se määrättiin perustettavaksi 12. syyskuuta 1722 annetulla kuninkaallisella kirjeellä vuoden 1721 rauhansopimuksessa Ruotsille jääneistä alueista. Näin Karjalan tuomiokunta muodostettiin kahdesta erillisestä alueesta: 1) osista Säkkijärven pitäjää sekä 2) osista Jääsken pitäjää ja Ruokolahden pitäjää. Turun hovioikeus määräsi 19. kesäkuuta 1722, että Kyminkartanon läänin ja Lappeen kihlakunnan tuomiokunnan tuomarin tehtäviin tuli lisätä oikeudenhoito Säkkijärvellä. Se myös laajensi Pien-Savon tuomiokunnan kihlakunnantuomarin virka-alueen käsittämään Jääsken ja Ruokolahden pitäjien osat. Vuoden 1723 alussa Säkkijärven osasta tuli osa edellä mainittua Kyminkartanon–Lappeen tuomiokuntaa ja Jääsken ja Ruokolahden osat siirrettiin Pien-Savon tuomiokuntaan.[1]

Vuoden 1776 järjestelyssä Karjalan tuomiokuntaan määrättiin seuraavat käräjäkunnat:[1]

  1. Ilomantsin pitäjä Enon kappelin kera sekä osa Suojärven pitäjää
  2. Kiteen pitäjä ja Kesälahden pitäjä
  3. Liperin pitäjä Kaavin ja Kontiolahden kappelien kera
  4. Pielisjärven pitäjä Nurmeksen ja Juuan kappelien kera
  5. Tohmajärven pitäjä Kiihtelysvaaran ja Pälkjärven kappelien kera

Kuninkaallisella julistuksella 28. kesäkuuta 1776 määrättiin koko Karjalan tuomiokunta Vaasan hovioikeuspiiriin.[2] Kuninkaallisella kirjeellä 19. helmikuuta 1788 tuomiokunta jaettiin kahtia ja muodostettiin Karjalan ylinen tuomiokunta ja Karjalan alinen tuomiokunta.[3]

LähteetMuokkaa

  • Holmberg, Håkon et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Holmberg s. 46.
  2. Holmberg s. 56.
  3. Holmberg s. 99.