Avaa päävalikko

Käräjäkunta on Suomessa vuoteen 1993 käytössä ollut nimitys, joka tarkoitti kihlakunnanoikeuden tuomiopiiriä. Käräjäkunnan alue käsitti yhden tai useamman kunnan alueen. Kihlakunnantuomarin tuomiokunnaksi kutsuttu virka-alue käsitti yhden tai useamman käräjäkunnan.[1] Kihlakunnanoikeus oli yleinen alioikeus muissa kuin vanhoissa kaupungeissa, joissa toimi raastuvanoikeus. Kihlakunnanoikeudet korvattiin 1993 käräjäoikeuksilla.[2]

Muinaisessa Ruotsissa kihlakunnantuomarin virka-alueena oli kihlakunta, joka muodosti yhden käräjäkunnan. Sen sijaan Suomessa kihlakunta muodostui useasta hallintopitäjästä, joista jokainen muodosti oman käräjäkunnan. Kun Suomessa otettiin käyttöön kihlakunnantuomarin virka-alueena tuomiokunta, käräjäkunnasta tuli tuomiokunnan osa, johon kuului yksi tai useampi kunta.[3]

1930-luvulla Suomi oli jaettu oikeudenkäyttöä varten 65 tuomiokuntaan ja 252 käräjäkuntaan. Jokaisessa tuomiokunnassa oli kaksi tai useampia käräjäkuntia ja jokaisessa käräjäkunnassa oma kihlakunnanoikeus.[4] Vuonna 1962 Suomessa oli 73 tuomiokuntaa ja 166 käräjäkuntaa.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1962, osa 11, palsta 880, hakusana käräjäkunta.
  2. Iso tietosanakirja, WSOY 1995–1997.
  3. a b Otavan iso tietosanakirja, Otava 1963, osa 5, palsta 99, hakusana käräjäkunta.
  4. Hakkila, Esko (toim.): ”Kihlakunnanoikeus”, Lakiasiain käsikirja, s. 337. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1938.

Aiheesta muuallaMuokkaa