Jyvenjoki

Syvärin sivujoki Venäjällä

Jyvenjoki tai Iivinänjoki (ven. Ивина, Ивенка, Ivina, Ivenka) on Venäjällä Karjalan tasavallassa ja Leningradin alueella virtaava 105 kilometriä pitkän joen 44 kilometriä pitkä alajuoksun osuus, joka on Syvärin sivujoki.[2]

Jyvenjoki
Ивина (Ivina)
Näkymä Latvan kylän jokisaaria joulukuussa 2020
Näkymä Latvan kylän jokisaaria joulukuussa 2020
Maanosa Eurooppa
Maat Venäjä
Hallintoalue Leningradin alue,
Karjalan tasavalta
Piiri Podporožje, Äänisenranta
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Nevan vesistö
Valuma-alue Jyvenjoen valuma-alue
Pinta-ala 1 430 km² [1]
Pääuoman pituus 105 km [2]
Pääuoman osuudet JyvenjokiTarsalanjoki
Yhtyy Syväri
Joen uoman kohteita
Alkulähde Latva-Vetka
  61.3628°N, 34.4357°E
Laskupaikka Ylä-Syvärin tekojärvi
  61.2296°N, 34.8510°E
Sivu-uomat Kairekjoki, Säpsäjoki
Taajamat Latva
Mittaustietoja
Lähdekorkeus alle 100 m [a]
Laskukorkeus 32,5 m [2]
Pituus 44 km [1]
Kaltevuus 1,49 m/km [2]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Joen kulku muokkaa

Joki alkaa Latva-Vetkan (ven. Ладва-Ветка) kylässä, jossa yläjuoksun kaksi jokea Tarsalanjoki (ven. Таржеполка, Taržepolka) ja Säpsäjoki (Шапша, Šapša) yhtyvät toisiinsa. Kylä sijaitsee Karjalan tasavallan kaakkoisosassa Äänisenrannan piirissä. Joki virtaa tämän jälkeen kohti itää koko kylän läpi. Kylässä sen ylittää rautatie ja maantie. Rataosuus kuuluu Pietarin ja Murmanskin välisen rautatien sivuhaaralle. Seuraavan viiden kilometrin matkalla joessa on jokisaaria, joista suurin saariryhmä sijaitsee puolivälin kohdalla. Joki kääntyy pari kilometriä ennen Latvaa kohti pohjoista ja virtaa Latvan kylässä ja sen peltojen keskellä alle 10 kilometriä. Kylässä siihen yhtyy etelästä tuleva Orko-oja (Jagrutšei, Ягручей) ja kylän itäpuolella Kairekjoki (Kjai, Кяй) ja Pajujoki (Pai, Пай). Joki kääntyy kohti kaakkoa ja siellä siihen yhtyy Näräjoki (Njara, Няра). Joki ei yhdy Syväriin suoraan vaan siihen muodostuneeseen suureen Iivinan tulva-alueeseen, joka liittyy Ylä-Syvärin voimalaitoksen nostaman vedenpinnan seurauksiin. Joki alkaa ja vaihtaa kaakossa alajuoksulla Leningradin alueen Podporožjen piiriin. Siellä sijaitsee pieni Ivanon kylä (Ивино, Ivino).[a]

Luontoarvoja muokkaa

Jyvenjoki laskee Iivinan tulva-alueeseen, joka on matala järvilaajentuma ja siksi myös hyvin kalaisa. Joki hyötyy tulva-alueesta ja sieltä nousee kalaa jokeen. Joessa elää ainakin hauki, lahna, ahven, ruutana, särki, salakka, siika, kuha, lohi, nahkiainen, toutain ja kiiski.[2]

Historiaa muokkaa

Nimihistoriaa muokkaa

Joen nimi on johdettu venäjän sanasta iva ’paju’. Kyseessä on ilmeisesti alkuperäiseen vepsäläiseen nimitykseen perustuva käännöslaina. Tähän viittaavat alueella esiintyvät lukuisat vepsäläisperäiset toponyymit sekä nimitys Pai, joka on säilynyt yläjuoksun sivujoen nimenä. Jyvenjokea ylöspäin noussut venäläisasutus erottaa nykyään Äänisen rannan vepsäläiset lännempänä asuvista lyydiläisistä, mutta vielä 1870-luvulla monien kylien asukkaita kutsuttiin ”tšuudeiksi”.[3][4]

Joen nykyinen nimi on venäläinen muoto Ivina (Ивина) tai Ivenka (Ивенка), josta on ollut käytössä myös suomalaistettu muoto Jyvenjoki tai Iivinänjoki[5]. Vepsäläinen kielioppikirja käyttää muotoa Juvvenjoki.[6] Lyydiläiseksi muodoksi mainitaan D’üven[7].

Joen vanha kulkureitti muokkaa

Joki yhtyi Syväriin pohjoisesta päin vielä vuonna 1948, jolloin Ylä-Syvärin voimalaitos alkoi valmistua. Kun vesi nostettiin padon yläpuolella, peittyi useita kilometrejä Jyvenjokea Ivinan tulva-alueen alle. Samalla alkoivat sen sivujoet Muromilanjoki (Муромля, Muromlja), Porutoma (Порутома) ja Ostretšinka (Остречинка) laskemaan suoraan tulva-alueen tekojärveen.[8] Tekojärven alle jäi muun muassa entinen Ostretšinyn kuntakeskus[9].

Jyvenjoen valuma-alue muokkaa

Yleistä muokkaa

Jyvenjoen valuma-alueen alajuoksu muodostuu Jyvenjoesta, jolla on muutama sivujoki. Valuma-alueen yläjuoksulla on kaksi lähes yhtä suurta jokea Säpsäjoki ja Tarsalanjoki. Ne virtaavat rinnakkain tuoden vettä luoteessa sijaitsevilta soilta. Valuma-alue kuuluu Laatokan ja Äänisen väliseen ylänköalueeseen, joka kohoaa siellä noin 200 metrin korkeuteen mpy.[a]

Pääuoma muokkaa

Pääuoma on alajuoksulla 44 kilometriä nimeltään Jyvenjoki. Se alkaa yläjuoksulla, kun Tarsalanjoki ja Säpsäjoki yhtyvät toisiinsa. Näistä Tarsalanjoki on suurempi joki, jolla on pituutta 61 kilometriä ja jonka valuma-alueen pinta-ala on 404 neliökilometriä.[2]

Sivu-uomia muokkaa

Pääuoman suurimmat sivujoet kuuluvat Jyvenjoelle. Ne on lueteltu alla olevaan taulukkoon ja tietojen lähteet on lueteltu taulukon alle. Taulukon oikeassa sarakkeessa on kullekin riville vielä yksilöity lähteet.

Sivu-uoman
nimi
suom.
Nimi
ven.
 
Pääuoman
kohta
 
Etäisyys
Syväristä
(km)
Pituus
(km)
 
Virtaama
(MQ m³/s)
 
Valuma-alue
(km²)
 
Lähteet
 
 
laskee Syvärissä Ylä-Syvärin tekojärveen
Näräjoki Njara (Няра) alajuoksu 6 27 101 6,2,3,2,2,–,2
Pajujoki Pai (Пай) Latva 21 26 133 6,2,3,2,2,–,2
Kairekjoki Kjai (Кяй) Latva 22 40 243 6,2,3,2,2,–,2
Orko-oja Jagrutšei (Ягручей) Latva 28 12 6,2,3,2,2,–,–
Säpsäjoki Šapša (Шапша) Latva-Vetka 44 38 5,2,3,2,2,–,–
Maarenjoki Marina (Марина) Tarsalanjoki 69 22 7,2,3,2,2,–,–
Sarkajoki (?) Sarka (Сарка) Tarsalanjoki 82 10 –,2,3,2,2,–,–
Sarka yhtyy Tarsalanjokeen 23 kilometriä sen latvoilta

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta ([10]), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu Vepsän kielioppikirjasta [6], 6 = katsottu sotilaskartasta [5], 7 = katsottu artikkelista Latva-Vetka.

Järviä muokkaa

Jyvenjoen valuma-alueeseen kuuluu vain muutama pieni järvi. Näräjoki alkaa kapeasta lähdejärvestä. Pajujoen valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Kaidozero (Кайдозеро), Kljonozero (Клёнозеро), Kontokozero (Контикозеро) ja Revselgskoje (Ревсельгское). Pienellä Orko-ojan valuma-alueella sijaitsee esimerkiksi Galik (Галик). Säpsäjoen valuma-alueeseen alajuoksulla löytyvät Kuiozero (Куйозеро) ja Aitig (Айтиг), ja valuma-alueeseen kuuluu myös laajoja suoalueita, jossa sijaitsevat esimerkiksi Pizamozero (Пизамозеро) ja Jeltšozero (Елчозеро, vepsäksi Jelčarvi) sekä Säpsäjoen latvajärvi Šapšozero (Шапшозеро, vepsäksi Šapšjärvi). Pääuoman Tarsalanjoen lähellä sijaitsevat esimerkiksi alajuoksun järvet Verhneje (Верхнее), Polozero (Полозеро) ja Pertozero (Пертозеро), sekä keskijuoksun Kili (Кили).[a]

Lähteet muokkaa

Huomioita muokkaa

  1. a b c d Asia tarkistettu Internetin karttapalvelusivustoilta kuten esimerkiksi Yandex, GeoMixer, Google Maps tai ACME.

Viitteet muokkaa

  1. a b Jyvenjoki (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 5.6.2022. (venäjäksi)
  2. a b c d e f Ивина (Ivina) Все реки. 2022. Viitattu 5.6.2022. (venäjäksi)
  3. Mullonen, I.: Otšerki vepsskoi toponimii, s. 128–131. Sankt-Peterburg: Nauka, 1994. ISBN 5-02-028155-7.
  4. I. I. Mullonen: Territorija rasselenija i etnonimy vepsov v XIX–XX vv. Tsentr narodnogo tvortšestva i kulturnyh initsiativ. Viitattu 7.6.2022.
  5. a b Latva, ote (Sotahistoriallinen kartta), Viitattu = 5.6.2022
  6. a b Grünthal, Riho: Vepsän kielioppi, s. 12. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2015. ISBN 978-952-5667-87-5. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 5.6.2022).
  7. Nissilä, Viljo: Die Dorfnamen des alten lüdischen Gebietes, s. 13. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1967.
  8. USSR map NP 35-12 Petrozavodsk.jpg (Wikipedia Commons), Itä-Euroopan topografiset kartat (sarja N501, karttalehti NP 35-12 Petrozavodsk), USA:n armeijan karttapalvelu, 1954
  9. Spravotšnik istorii administrativno-territorialnogo delenija Leningradskoi oblasti Sistema klassifikatorov Sankt-Peterburga. Arkistoitu 30.7.2019. Viitattu 7.6.2022.
  10. Syväri (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 5.6.2022. (venäjäksi)

Aiheesta muualla muokkaa