Latva-Vetka
Latva-Vetka[1] (ven. Ла́два-Ве́тка, Ladva-Vetka) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Ivinkajoen varrella 68 kilometriä maanteitse Petroskoista etelään.[2] Taajamassa on 1 263 ja kunnassa 1 343 asukasta (vuonna 2012)[3].
Latva-Vetka Ладва-Ветка, Ladva-Vetka |
|
---|---|
Latva-Vetka |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Äänisenrannan piiri |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | taajama |
– Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 707,61 km² |
Väkiluku (2012) | 1 300 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Maantiede ja asutus
muokkaaLatva-Vetkan kunnan pinta-ala on 707,61 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu pohjoisessa Äänisenrannan piirin Uuden-Vilkan ja Uudenkylän, idässä Latvan ja etelässä Pain kuntiin sekä lännessä Prääsän piiriin.
Kunnan alueella virtaavat Tarsalanjoki (ven. Taržepolka), Iivinänjoki (Ivinka), Kairekjoki (Bolšoi Kjai), Maarenjoki (Marina) ja Säpsäjoki (Šapša). Seudulla on useita pieniä järviä. Širokoje-suo on suojeltu luonnonmuistomerkki.[4]
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluvat Taržalan (ven. Taržepol) kylä ja Nyrkin asema. Taržalassa on 79 ja Nyrkissä vain yksi asukas.[3] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 87 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 4 % suomalaisia, 4 % valkovenäläisiä, 2 % ukrainalaisia ja 1 % karjalaisia[5].
Historia
muokkaaPaikkakunta on saanut alkunsa Muurmannin radalle rakennetusta Latvan asemasta. Vuonna 1924 se mainitaan metsätyöläisten asutuksena. 1930-luvun alussa Latva-Vetkaan alkoi saapua siirtolaisia lähinnä Vologdan alueelta.[2] Ennen toista maailmansotaa se kuului Taržalan kyläneuvostoon[6]. Jatkosodan aikana seutu oli suomalaisten miehittämä. Vuodesta 1951 lähtien Latva-Vetkalla oli kaupunkimaisen taajaman status[7].
Liikenne, talous ja palvelut
muokkaaLatva-Vetkan kautta kulkee Muurmannin rata, jolla on Latvan (ven. Ladva) asema. Sieltä on maantieyhteys Latvan ja Puujoen kautta Petroskoihin.
Taajamassa toimii metsäteollisuuspiiri, metsänhoitoalueen konttori ja rautatievarikko. Palveluihin kuuluvat lastentarha, koulu, kulttuuritalo, kirjasto, pieni poliklinikka ja postikonttori.[2][8]
Nähtävyydet
muokkaaTaržalan kahdella kylänosalla on historiallisen asutuksen status. Kylän nähtävyyksiin kuuluu kaksi 1800-luvun lopussa pystytettyä asuintaloa. Seudulla on toisen maailmansodan muistomerkkejä.[9]
Lähteet
muokkaa- Generalnyi plan Ladva-Vetkinskogo selskogo poselenija Prionežskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju (projekt) fgis.minregion.ru. Viitattu 27.1.2014. (venäjäksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 124. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2
- ↑ a b c Karelija: entsiklopedija, tom 2, s. 131. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4
- ↑ a b c Generalnyi plan, s. 4.
- ↑ Generalnyi plan, s. 11–13.
- ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 26.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 85. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
- ↑ Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije, s. 34. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
- ↑ Generalnyi plan, s. 18–19.
- ↑ Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Viitattu 27.1.2014. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Latva-Vetkan kunta Äänisenrannan piirin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
Hallinnollinen keskus: Petroskoi (ei itse kuulu piiriin)
Maalaiskunnat:
Garnizonnoje | Järventakuinen | Latva | Latva-Vetka | Meliorativnyi | Pai | Puujoki | Suoju | Uusikylä | Uusi-Vilka
Vepsäläiset maalaiskunnat:
Kalajoki | Šokšu | Šoutjärvi