Jesse Owens

yhdysvaltalainen yleisurheilija

James Cleveland ”Jesse” Owens (12. syyskuuta 1913 Oakville, Alabama, Yhdysvallat31. maaliskuuta 1980 Tucson, Arizona, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen yleisurheilija. Hän voitti Berliinin olympialaisissa 1936 neljä kultamitalia, ja hänellä oli samanaikaisesti hallussaan kaikki pikajuoksujen sekä pituushypyn maailmanennätykset. Urheilu-uransa jälkeen Owens menestyi hyvin yritysten puhemiehenä, järjestötehtävissä ja hyväntahdon lähettiläänä.

Jesse Owens
Owens vuonna 1936.
Owens vuonna 1936.
Henkilötiedot
Syntynyt12. syyskuuta 1913
Oakville, Alabama, Yhdysvallat
Kuollut31. maaliskuuta 1980 (66 vuotta)
Tucson, Arizona, Yhdysvallat
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Uran tiedot
Laji pikajuoksu, pituushyppy
Saavutukset
Voitot 4 olympiakultaa
Aiheesta muualla
www.jesseowens.com
Mitalit
Maa:  Yhdysvallat
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Berliini 1936 100 m
Kultaa Kultaa Berliini 1936 200 m
Kultaa Kultaa Berliini 1936 4×100 m
Kultaa Kultaa Berliini 1936 Pituus
Owens pituushypyssä Berliinin olympialaisissa vuonna 1936

Elämä muokkaa

Varhainen elämä muokkaa

James Cleveland Owens syntyi 12. syyskuuta 1913 Oakvillessä Lawrencen piirikunnassa Alabamassa Henry ja Emma Owensin kymmenlapsisen afroamerikkalaisen perheen yhdeksänneksi lapseksi. Pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen perhe muutti pohjoiseen Clevelandiin Ohioon, mistä isä sai töitä teollisuudessa. Tarinan mukaan Jamesin opettaja kuuli pojan lempinimen ”J. C.” väärin ”Jesse”, minkä jälkeen poika tunnettiin Jessenä. Myöhemmin perhe joutui ahdinkoon suuren laman ja isän auto-onnettomuuden seurauksena. Saadakseen paremmin töitä Owens kirjautui vuonna 1930 teknilliseen lukioon.[1]

Urheilu-ura muokkaa

 
Owens vuonna 1936.

Owensista kehittyi lukionsa tähtiurheilija pituushypyssä ja pikajuoksussa. Hän hallitsi lukioiden välisiä kilpailuja ja haastoi vuonna 1933 jo maailman parhaat pikajuoksijat Amateur Athletic Union -liiton kilpailuissa. Owens sai yliopistoilta urheilijastipenditarjouksia, ja hän valitsi Ohion osavaltionyliopiston. Hän puhui tuolloin käytäntönä ollutta rotuerottelua vastaan mutta ei hyökännyt sitä vastaan samalla tavoin suoraan kuin jotkin hänen mustista tovereistaan vaan kannatti maltillisia mustien järjestöjä, kuten Urban Leagueta.[1]

Owens rikkoi toukokuussa 1935 Ann Arborissa yliopistojen välisissä kilpailuissa vajaan tunnin aikana maailmanennätykset pituushypyssä (813), 220 jaardin juoksussa (20,3) ja 220 jaardin matalien aitojen juoksussa (22,6) sekä sivusi 100 jaardin juoksun maailmanennätystä (9,4).[2][3]

Owens tuki aluksi ehdotettua olympiaboikottia vuoden 1936 Berliinin kisoihin natsi-Saksan harjoittamien sortotoimien vuoksi, mutta muutti mielensä. Berliinin olympiakisoissa Owens nousi tähdeksi. Hän voitti neljä kultamitalia: 100 metrin juoksun (10,3, olympiaennätys), 200 metrin juoksun (20,7, maailmanennätys), pituushypyn (806) sekä pikaviestijuoksun Yhdysvaltojen joukkueessa.[2] Owensin menestys nähtiin takaiskuksi natsien teorioille valkoisten ja arjalaisten rodullisesta paremmuudesta.[1] Tunnetun uskomuksen mukaan Saksan johtaja Adolf Hitler kieltäytyi kättelemästä Owensia, mutta Owens itse kiistää tämän. Hän kertoi Hitlerin heiluttaneen hänelle ja heiluttaneen itse takaisin. Hitler kätteli ensimmäisenä kisapäivänä saksalaiset voittajat. Olympiakomitea pyysi häntä kättelemään kaikki tai ei ketään, ja Hitler valitsi jälkimmäisen.[4][5][6] Owens ystävystyi kisojen aikana saksalaisen kilpakumppaninsa Lutz Longin kanssa. Tämän antaman neuvon ansiosta Owens onnistui välttämään kolmannen yliastutun hypyn ja selviytymään kolmelle jatkokierrokselle.[2]

Owensilla oli olympialaisten jälkeen hallussaan samanaikaisesti kaikki pikajuoksun maailmanennätykset, ja hänen pituushyppyennätyksensä kesti 25 vuotta.[2] Hän ei enää saanut tilaisuutta kilpailla olympiakisoissa, sillä seuraavat kisat peruuntuivat toisen maailmansodan johdosta.[1] Hän oli myös menettänyt amatöörikilpailuoikeutensa markkinoituaan olympialaisten jälkeen Yhdysvalloissa kaupallisia tuotteita.[7]

Kilpauran jälkeinen ura muokkaa

Owens sai olympiakisojen jälkeen Yhdysvalloissa sankarin vastaanoton vaikkakin yhä toisen luokan kansalaisena etnisyytensä vuoksi, ja hänen kunniakseen järjestettiin suuria paraateja. Owens jatkoi opintojaan yliopistossa mutta ei koskaan valmistunut, mikä vei häneltä myöhemmin useita työmahdollisuuksia. Hän kuitenkin ansaitsi rotusorrosta huolimatta kohtalaisen hyvän elannon viihdealalla esimerkiksi swingyhtyeen keulakuvana ja juoksemalla markkinoilla kilpaa hevosia vastaan. Hän sai rahaa myös republikaaniselta puolueelta vastineeksi puolueen ehdokkaille vaaleissa antamastaan tuesta. Owens kannatti republikaaneja koko ikänsä, vaikka 1930-luvun jälkeen mustat amerikkalaiset tukivat yleensä demokraatteja.[1]

Owens menetti suuren osan omaisuudestaan epäonnistuneissa liiketoimissa ja tuhlaamisen johdosta. Vuonna 1942 Owens sai liittovaltiolta työpaikan mustille suunnatussa kansallisessa kuntohankkeessa. Seuraavana vuonna Ford Motor Company värväsi hänet Detroitiin kahdeksi vuodeksi valvomaan yhtiön suhteita mustiin työntekijöihinsä. Sen jälkeen Owens avasi urheilutarvikeliikkeen, joka ei menestynyt. Hän jatkoi näytösjuoksuissa esiintymistä ja palasi vuonna 1949 Chicagoon, missä hän työskenteli useiden yritysten johtotehtävissä ja perusti omia liikeyrityksiä. Vuonna 1953 Illinoisin republikaaninen kuvernööri nimitti Owensin osavaltion nuorisokomission johtajaksi, ja seuraavan seitsemän vuoden aikana kun republikaanit olivat vallassa Owens valvoi osavaltion nuorille suunnattuja virkistys- ja opetushankkeita. Sen ohella hän toimi useiden yritysten puhemiehenä.[1]

Owens nostettiin 1950-luvun aikana esimerkiksi siitä, että afroamerikkalainenkin pystyy menestymään Yhdysvalloissa. Presidentti Dwight D. Eisenhower lähetti Owensin kansainvälisille hyväntahdon kiertueille, jotka jatkuivat aina 1970-luvulle saakka. 1960-luvun kansalaisoikeustaisteluissa Owens otti maltillisen kannan rotujen tasa-arvon edistämiseen ja vastusti radikaaleja mustia aktivisteja, kuten Black Power -liikettä, Muhammad Alia ja myös Martin Luther Kingin uhmakkaita taktiikoita. Hän kohtasi arvostelua monien afroamerikkalaisten taholta väittäessään, että rasismi ei enää estänyt mustia menestymästä Yhdysvalloissa. Owens julkaisi ajattelustaan kirjat Blackthink (1970) ja I Have Changed (1972), joista jälkimmäisessä hän antoi jälkikäteen tunnustusta kansalaisoikeusliikkeelle ja veti takaisin joitain väitteitään rasismin merkityksestä.[1]

Owens toimi 1970-luvun ajan Yhdysvaltain olympiakomitean johtokunnassa. Hän piti julkisia luentoja, joissa hän muisteli urheilu-uraansa, antoi ohjeita menestykseen ja kertoi luottamuksestaan amerikkalaiseen unelmaan.[1]

Viimeiset vuodet muokkaa

Owens asui viimeiset vuotensa Arizonassa. Hän kuoli Tucsonissa 31. maaliskuuta 1980 keuhkosyöpään. Hänen hautajaisiinsa Chicagossa osallistui tuhansia ihmisiä. Jesse Owensin elämää ja menestyksiä kunnioitetaan Jesse Owens Memorial Park and Museumissa Oakvillessa.[1]

Yksityiselämä muokkaa

Owens meni vuonna 1935 naimisiin Minnie Ruth Solomonin kanssa. Pari sai liittonsa aikana kolme tytärtä.[1]

Kunnianosoitukset muokkaa

Owensille myönnettiin vuonna 1976 presidentin vapaudenmitali ja postuumisti vuonna 1990 kongressin kultainen mitali.[2]

ESPN sijoitti Jesse Owensin listallaan 1900-luvun suurimmista pohjoisamerikkalaisista urheilijoista sijalle 6. Hän oli parhaiten sijoittunut yleisurheilija.[8] Owensin mukaan on nimetty Jesse Owens Memorial Stadium Columbuksessa, Ohiossa.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j Llewellyn, Matthew & Dyreson, Mark (The Pennsylvania State University): Jesse Owens Encyclopedia of Alabama. 5.2.2015. Viitattu 25.7.2018. (englanniksi)
  2. a b c d e Jesse Owens Encyclopaedia Britannica. Viitattu 25.7.2018. (englanniksi)
  3. Mackay, Duncan: The 10 greatest performances in the history of athletics (3 Jesse Owens) The Observer. 5.8.2001. Guardian News and Media Limited. Viitattu 19.8.2009. (englanniksi)
  4. Tiessalo, Raine: Mustien pikajuoksijoiden esikuvaa muistetaan Berliinissä. Yle urheilu 16.8.2009. Viitattu 9.10.2023.
  5. Did Hitler Really Snub Jesse Owens at the 1936 Berlin Olympics? ThoughtCo. Viitattu 23.4.2019. (englanniksi)
  6. Shenkman, Rick: Adolf Hitler, Jesse Owens and the Olympics Myth of 1936 History News Network. Viitattu 23.4.2019. (englanniksi)
  7. Cavendish, Richard: Jesse Owens born in Alabama History Today. 9.9.2013. Viitattu 26.7.2018. (englanniksi)
  8. Top N. American athletes of the century ESPN.com. 2007. CNN. Viitattu 6.6.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa