Jenny ja Antti Wihurin rahasto

suomalainen säätiö

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on vuonna 1942 perustettu suomalainen kulttuuria ja tiedettä tukeva säätiö.[1] Sen perustivat merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen ensimmäinen vaimonsa Jenny Wihuri. Säätiö myöntää apurahoja ja palkintoja tieteen, taiteen ja muun yhteiskunnallisen toiminnan aloille. Säätiön apurahat ja palkinnot jaetaan vuosittain Antti Wihurin syntymäpäivänä 9. lokakuuta. Vuoteen 2020 mennessä säätiö on jakanut lähes 345 miljoonaa euroa.[2] Vuonna 2020 se myönsi apurahoina, palkintoina ja muuna tukena 12,8 miljoonaa euroa. Apurahojen 437 saajasta yksityishenkilöitä ja työryhmiä oli 319 ja yhteisöjä 118.[3]

Wihurin tutkimuslaitosMuokkaa

 
Wihurin tutkimuslaitos sijaitsee Meilahdessa Biomedicumissa.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto perusti Wihurin tutkimuslaitoksen vuonna 1944 tarkoituksenaan luoda edellytykset korkeatasoiselle tutkimukselle luonnontieteiden, lääketieteen ja teknillisten tieteiden alalla pyrkimyksenään saada aikaan sellaista uutta, josta on hyötyä ihmiskunnalle. Wihurin tutkimuslaitos pyrkii tarjoamaan erityisen lahjakkaille tieteen tekijöille mahdollisuuden kehittää kykyjään ja syventyä tutkimukseen vapaana velvoitteista.

Wihurin tutkimuslaitos on keskittynyt sydän- ja verisuonitutkimukseen sekä kantasolututkimukseen. Tutkimuslaitoksen sydän- ja verisuonitautien tutkimusohjelma on kehittänyt uusia menestyksellisiä strategioita merkittävien kansantautien tutkimukseen ja hoitoon. Tutkimuslaitos toimi Ida ja Maria Rytkösen rahastolle vuonna 1944 lahjoittamassa Salus-sairaalassa vuodesta 1945 aina vuoteen 2013 asti. Nykyään se sijaitsee Meilahden kampusalueella sijaitsevan lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingin tiloissa.

Tutkimuslaitoksen toiminnan rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Tutkimuslaitoksen johtajana toimii akatemiaprofessori Kari Alitalo.

Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmaMuokkaa

Vuonna 1957 Jenny ja Antti Wihurin rahasto päätti kuvataiteen osalta ryhtyä apurahojen jakamisen sijaan tekemään taideostoja, joista on vuosien kuluessa muodostunut laaja kokoelma suomalaista nykytaidetta. Säätiön hallitus päätti vuonna 1983 lahjoittaa lähes 500 taideteosta sisältävän kokoelmansa Rovaniemen kaupungille, joka puolestaan sitoutui rakentamaan tarvittavat museotilat sekä vastaamaan museon toiminnasta.[4] Säätiö kartuttaa kokoelmaansa ostamalla taidetta vuosittain 300 000–400 000 € kuvataiteen määrärahan puitteissa. Kokoelma sisältää yli 3400 teosta.[5]

Kunnia- ja tunnustuspalkinnotMuokkaa

Jenny ja Antti Wihurin rahasto toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahojen lisäksi palkintoja. Säätiö jakaa kunnia- ja tunnustuspalkintoja tunnustuksena henkilöille, jotka ovat erityisen ansioituneita omalla alallaan.

HallitusMuokkaa

Säätiön hallituksen jäsenet ovat puheenjohtaja, ekonomi Arto Hiltunen, varapuheenjohtaja Tapani Väljä, johtaja Jukka Paasikivi, toimitusjohtaja Minnaliisa Vehkala, dosentti Leena Svinhufvud, filosofian tohtori Seija Sihvola, professori Petri Suomala ja toimitusjohtaja Risto Aarnio-Wihuri.[6]

Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamiehenä toimii kauppatieteiden maisteri Arto Mäenmaa.

Kansainvälisten palkintojen rahastoMuokkaa

Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston perusti vuonna 1953 Antti Wihuri. Säätiö jakaa palkintoja vähintään kolmen vuoden välein tunnustukseksi rakentavasta työstä, joka on erinomaisesti edistänyt ja kehittänyt ihmiskunnan henkistä ja taloudellista kehitystä. Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto jakaa erityisesti Wihurin Sibelius-palkintoa kansainvälisesti tunnetuiksi ja tunnustetuiksi tulleille eteville säveltäjille. Palkintoja voivat saada sekä yksityiset henkilöt että yhteisöt kansallisuuteen katsomatta.[7] Kansainvälisten palkintojen rahastolla on sama hallitus ja asiamies kuin Jenny ja Antti Wihurin rahastolla.

Wihurin Sibelius-palkintoMuokkaa

 
Antti Wihuri luovuttamassa Sibelius-palkintoa Paul Hindemithille vuonna 1955. Takana tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi.
vuosi saaja[8] maa
1953 Jean Sibelius   Suomi
1955 Paul Hindemith   Länsi-Saksa
1958 Dmitri Šostakovitš   Neuvostoliitto
1963 Igor Stravinsky   Yhdysvallat
1965 Benjamin Britten   Britannia
Erik Bergman   Suomi
Usko Meriläinen   Suomi
Einojuhani Rautavaara   Suomi
1971 Olivier Messiaen   Ranska
1973 Witold Lutoslawski   Puola
Joonas Kokkonen   Suomi
1983 Krzysztof Penderecki   Puola
Aulis Sallinen   Suomi
2000 György Ligeti   Unkari/  Itävalta
2003 Magnus Lindberg   Suomi
2006 Per Nørgård   Tanska
2009 Kaija Saariaho   Suomi
2012 György Kurtág   Unkari
2015 Harrison Birtwistle   Britannia
2017 Unsuk Chin   Etelä-Korea
2020 Jukka Tiensuu   Suomi

Wihurin kansainvälinen palkintoMuokkaa

vuosi saaja[9] maa
1958 Rolf Nevanlinna   Suomi
1961 Väinö Hovi   Suomi
Pentti I. Halonen   Suomi
1968 John McMichael   Britannia
Lars Ahlfors   Yhdysvallat
1971 Peter Hirsch   Britannia
1976 Georg Henrik von Wright   Suomi
Jaakko Hintikka   Suomi
1979 Derrick B. Jelliffe   Yhdysvallat
1982 Aldo van Eyck   Alankomaat
1983 Aksel C. Wiin-Nielsen   Tanska
1985 John Williams Mellor   Yhdysvallat
1988 Kullervo Kuusela   Suomi
1991 Kari I. Kivirikko   Suomi
1994 Olli V. Lounasmaa   Suomi
1997 Niilo B. Hallman   Suomi
2003 Barbara Czarniawska   Puola
2012 Merja Penttilä   Suomi
2015 Thania Paffenholz   Sveitsi
2017 Markku Kulmala   Suomi
2020 Navin Ramankutty   Kanada

LähteetMuokkaa

  1. Jenny ja Antti Wihurin rahasto wihurinrahasto.fi. Viitattu 3.5.2016. fi-FI
  2. Meistä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Viitattu 7.6.2021.
  3. Jenny ja Antti Wihurin rahaston verkkosivut wihurinrahasto.fi. Viitattu 7.6.2021.
  4. Rovaniemen taidemuseo - Korundi www.korundi.fi. Viitattu 3.5.2016.
  5. Taidekokoelma Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Viitattu 7.6.2021.
  6. Jenny ja Antti Wihurin rahasto wihurinrahasto.fi. Viitattu 7.6.2021. fi-FI
  7. Kansainvälisten palkintojen rahasto wihuriprizes.fi. Viitattu 3.5.2016. fi-FI
  8. Wihurin Sibelius-palkinto Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Viitattu 11.10.2017.
  9. Kansainvälinen palkinto Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto. Viitattu 11.10.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa