Wihurin Sibelius-palkinto

(Ohjattu sivulta Sibelius-palkinto)

Wihurin Sibelius-palkinto on Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämä palkinto kansainvälisesti tunnetulle ja tunnustetulle taidemusiikin säveltäjälle.[1] Palkinto on yksi klassisen musiikkimaailman arvostetuimmista ja rahallisesti suurimmista palkinnoista. Ensimmäinen Wihurin Sibelius-palkinto jaettiin vuonna 1953 Jean Sibeliukselle, jonka mukaan palkinto on nimetty. Vuoteen 2020 mennessä Wihurin Sibelius-palkintoja on jaettu yhteensä 19 kappaletta, joista viimeisin vuonna 2020 jaettu oli arvoltaan 150 000 euroa. Sen sai suomalainen säveltäjä Jukka Tiensuu.[2] Wihurin Sibelius-palkinnon jakamista varten on asetettu viisijäseninen asiantuntijalautakunta, joka koostuu arvostetuiden suomalaisten musiikki-instituutioiden edustajista. Asiantuntijalautakuntaan on kuulunut musiikkitieteen professoreita ja säveltäjiä.

Antti Wihuri luovuttamassa Wihurin Sibelius-palkintoa Paul Hindemithille vuonna 1955. Takana tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi.

Palkintoja voivat saada sekä yksityiset henkilöt että yhteisöt kansallisuuteen, uskontoon, rotuun tai kieleen katsomatta.

Palkinnon saajatMuokkaa

vuosi [3] saaja [3] maa [3]
1953 Jean Sibelius     Suomi
1955 Paul Hindemith     Länsi-Saksa
1958 Dmitri Šostakovitš     Neuvostoliitto
1963 Igor Stravinsky     Yhdysvallat
1965 Benjamin Britten     Britannia
Erik Bergman     Suomi
Usko Meriläinen     Suomi
Einojuhani Rautavaara     Suomi
1971 Olivier Messiaen     Ranska
1973 Witold Lutosławski     Puola
Joonas Kokkonen     Suomi
1983 Krzysztof Penderecki     Puola
Aulis Sallinen     Suomi
2000 György Ligeti     Unkari/  Itävalta
2003 Magnus Lindberg     Suomi
2006 Per Nørgård     Tanska
2009 Kaija Saariaho   Suomi
2012 György Kurtág     Unkari
2015 Harrison Birtwistle     Britannia
2017 Unsuk Chin   Etelä-Korea
2020 Jukka Tiensuu[4]   Suomi

HistoriaMuokkaa

Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto merkittiin oikeusministeriön säätiörekisteriin 16. huhtikuuta 1953. Säätiön peruspääomana oli arvopapereita noin sadan miljoonan markan arvosta ja lisäksi käyttövaroja 15–16 miljoonaa markkaa. Säätiön tarkoituksena oli kansainvälisiä palkintoja ja erityisesti Wihurin Sibelius-palkintoa jakamalla edistää ja tukea ihmiskunnan henkistä ja taloudellista kehitystä. Musiikkipalkinto asetettiin erityisasemaan lähinnä siksi, ettei Ruotsissa jaettaviin Nobel-palkintoihin sisältynyt tämän alan palkitsemista.[5]

Ensimmäisen palkinnon jakaminen Helsingin yliopiston juhlasalissa 1953 oli merkkitapaus, jossa olivat paikalla muun muassa tasavallan presidentti J. K. Paasikivi, eduskunnan puhemies K.-A. Fagerholm ja pääministeri Urho Kekkonen. Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston Sibelius-palkinto luovutettiin säveltäjämestari Jean Sibeliukselle ja sen otti vastaan merenkulkuneuvos Antti Wihurin kädestä Sibeliuksen tytär, rouva Eva Paloheimo. Ensimmäinen 7,5 miljoonan markan suuruinen palkinto oli päätetty yksimielisesti antaa Suomen säveltaiteen suurelle mestarille. Merenkulkuneuvos Wihurin ja rouva Paloheimon puheiden jälkeen Helsingin kaupunginorkesteri soitti Finlandian.[6]

Toisen kerran palkinto jaettiin 1955, jolloin 7,5 miljoonaa markkaa sai länsisaksalainen säveltäjä Paul Hindemith. Palkinnonjaon jälkeen radio-orkesteri esitti Hindemithin johdolla hänen säveltämänsä teoksen Nobilissima Visione.[7] Seuraavalla kerralla 7,5 miljoonan markan suuruinen palkinto luovutettiin Dmitri Šostakovitšille, joka antoi koko palkintosumman Suomi–Neuvostoliitto-seuralle.[8]

Vuonna 1963 palkinto jaettiin päivänä, jolloin Antti Wihurin syntymästä oli kulunut 80 vuotta. Järjestyksessä neljännen palkinnon jakoi rouva Rakel Wihuri. Sibelius-palkinnon saaja, säveltäjä Igor Stravinsky ei voinut saapua Helsinkiin, joten 80 000 markan arvoisen palkinnon otti vastaan Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Carl T. Rowan.[9]

Vuonna 1965 myönnettiin kaksi palkintoa (viides ja kuudes) yhteensä neljälle säveltäjälle. Benjamin Britten sai 25 000 Yhdysvaltain dollarin arvoisen palkinnon ja toisen 25 000 dollarin palkinnon jakoivat Erik Bergman, Usko Meriläinen ja Einojuhani Rautavaara.[10]

Seitsemännen palkinon jakoi 1971 kauppaneuvos Rakel Wihuri. Sadan tuhannen markan arvoisen tunnustuksen sai ranskalainen säveltäjä Olivier Messiaen. Palkinnon luovutus tapahtui Helsingin yliopistossa Jorma Panulan johtaman Helsingin kaupunginorkesterin soittaman fanfaarin säestyksellä ja juhlatilaisuudessa kuultiin myös Sibeliuksen ja Brittenin säveltämää orkesterimusiikkia.[11]

Antti Wihurin syntymän 90-vuotispäivän kunniaksi 1973 jaettiin kaksi palkintoa (kahdeksas ja yhdeksäs), joiden kummankin suuruus oli 75 000 markkaa. Palkitut säveltäjät olivat Witold Lutosławski ja Joonas Kokkonen. Palkinnot luovutti kauppaneuvos Rakel Wihuri Finlandia-talossa pidetyssä juhlassa.[12] Vuonna 1983 Antti Wihurin syntymän 100-vuotispäivänä pidetyssä juhlassa Finlandia-talossa jaettiin kaksi Sibelius-palkintoa (kymmenes ja yhdestoista), joiden kummankin suuruus oli 170 000 markkaa.[13] Palkinnot luovutti kauppaneuvos Rakel Wihuri puolalaiselle Krzysztof Pendereckille ja suomalaiselle Aulis Salliselle.[14]

Sadantuhannen euron arvoisen 12. palkinnon sai György Ligeti vuonna 2000.[15] Vuonna 2003 Magnus Lindberg sai yksin sadantuhannen euron arvoisen 13. palkinnon.[16] Palkintosumma oli myös vuonna 2006 satatuhatta euroa, kun se myönnettiin tanskalaiselle säveltäjälle Per Nørgårdille.[17]

Ensimmäinen Sibelius-palkinnon saanut nainen oli 2009 Kaija Saariaho. Hän osti sadantuhannen euron palkintorahoilla kotiinsa flyygelin. Palkinto oli järjestyksessä 15.[18] Vuonna 2012 jaettiin 16. palkinto, jonka suuruus oli ensimmäistä kertaa 150 000 euroa. Tällä kertaa palkittiin unkarilaissyntyinen säveltäjä György Kurtág.[19] Vuonna 2015 palkinto (17.) myönnettiin säveltäjä Sir Harrison Birwistlelle. Palkinnon suuruus oli jälleen 150 000 euroa.[20]

Toinen nainen, jolle Sibelius-palkinto myönnettiin, oli eteläkorealainen säveltäjä Unsuk Chin. Hän sai 150 000 euron palkinnon (18.) vuonna 2017 Finlandia-talossa.[21]

LähteetMuokkaa

  1. Kansainvälisten palkintojen rahasto wihuriprizes.fi. Viitattu 3.5.2016.
  2. Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto: Wihurin Sibelius-palkinto Jukka Tiensuulle Kauppalehti. 9.10.2020. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 24.12.2020.
  3. a b c Wihurin Sibelius-palkinto Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Viitattu 11.10.2017.
  4. Tiikkaja, Samuli: Maailman suurimpiin kuuluvan musiikkipalkinnon saanut säveltäjä Jukka Tiensuu panostaa teosten laatuun, ei itsensä brändäykseen. Helsingin Sanomat 9.10.2020.
  5. Wihurin ensimmäiset ”Sibelius-miljoonat” jaetaan lokakuussa. Helsingin Sanomat, 21.5.1953, s. 5. Helsinki: Sanoma Oy. ISSN 0355-2047.
  6. ”Sibeliuspalkinto suomalainen kunnianteko ihmisen luomistyölle”. Helsingin Sanomat, 10.10.1953, s. 8. Helsinki: Sanoma Oy. ISSN 0355-2047.
  7. Wihurin säätiön palkintoja ja apurahoja jaettiin 35 milj. mk. Helsingin Sanomat, 10.10.1955, s. 1 ja 6. Helsinki: Sanoma Oy. ISSN 0355-2047.
  8. Shostakovitsh kävi Sibeliuksen haudalla. Helsingin Sanomat, 11.10.1958, s. 5 ja 15. Helsinki: Sanoma Oy. ISSN 0355-2047.
  9. Wihurin rahastot jakoivat 1 mmk palkintoina ja apurahoina. Helsingin Sanomat, 10.10.1963, s. 16. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö. ISSN 0355-2047.
  10. Tieteen ja taiteen suuri juhla. Wihurin rahastojen apurahat jaettiin. Helsingin Sanomat, 10.10.1965, s. 18. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö. ISSN 0355-2047.
  11. Wihuri jakoi satoja tuhansia apurahoina. Helsingin Sanomat, 10.10.1971, s. 9. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö. ISSN 0355-2047.
  12. Wihurin rahastoilta 2,3 miljoonaa markkaa. Helsingin Sanomat, 10.10.1973, s. 7. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö. ISSN 0355-2047.
  13. Wihurin rahasto jakaa kolme suurpalkintoa. Helsingin Sanomat, 7.9.1983, s. 12. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö. ISSN 0355-2047.
  14. Wihurin rahasto jakoi 5 miljoonaa markkaa. Helsingin Sanomat, 10.10.1983, s. 18. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö. ISSN 0355-2047.
  15. Sirén, Vesa: Palkinnon arvoista säveltäjää ei tahtonut löytyä 17 vuoteen Helsingin Sanomat. 10.10.2000. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.12.2020.
  16. Sirén, Vesa: Wihurin Sibeliuspalkinto Lindbergille Helsingin Sanomat. 10.10.2003. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.12.2020.
  17. Lampila, Hannu-Ilari: Sibelius-palkinto yllätti tanskalaissäveltäjän Helsingin Sanomat. 10.10.2006. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.12.2020.
  18. Sirén, Vesa: Ensimmäinen nainen palkittiin jälleen Helsingin Sanomat. 10.10.2009. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.12.2020.
  19. Wihurin rahaston palkinnot säveltäjälle ja hiivatutkijalle Helsingin Sanomat. 9.10.2012. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.12.2020.
  20. Tiikkaja, Samuli: Brittisäveltäjä menetti nuorena yöunensa Sibeliuksen ensimmäisen sinfonian vuoksi – sai nyt Sibelius-palkinnon Helsingin Sanomat. 10.10.2015. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.12.2020.
  21. Sirén, Vesa: Haave Sibelius-palkinnosta toteutui Helsingin Sanomat. 9.10.2017. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.12.2020.