Krzysztof Penderecki

puolalainen säveltäjä ja kapellimestari

Krzysztof Eugeniusz Penderecki ['kšištof pende'retski] (23. marraskuuta 1933 Dębica, Puola29. maaliskuuta 2020[1]) oli puolalainen säveltäjä ja kapellimestari. Hän oli 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun esitetyimpiä ja palkituimpia säveltäjiä. Sekä puolalaisuus että katolilaisuus näkyvät vahvoina Pendereckin tuotannossa.

Krzysztof Penderecki
Krzysztof Penderecki.
Krzysztof Penderecki.
Henkilötiedot
Koko nimi Krzysztof Eugeniusz Penderecki
Syntynyt 23. marraskuuta 1933
Dębica, Puola
Kuollut 29. maaliskuuta 2020 (86 vuotta)
Krakova
Kansalaisuus Puola
Ammatti säveltäjä ja kapellimestari
Muusikko
Tyylilajit ooppera ja sinfoniaView and modify data on Wikidata
Soittimet viulu ja pianoView and modify data on Wikidata
Levy-yhtiöt EMI ClassicsView and modify data on Wikidata
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot
Aiheesta muualla
www.krzysztofpenderecki.eu

OpiskeluMuokkaa

Penderecki aloitti musiikin opiskelunsa ottamalla yksityisopetusta sävellyksessä Franciszek Skołyszewskilta. Tämän jälkeen Penderecki opiskeli musiikkia Krakovan yliopistossa ja Krakovan musiikkiakatemiassa. Hän valmistui vuonna 1958 ja sai seuraavana vuonna mainetta voittamalla salanimin laadituilla sävellyksillään ensimmäiset sijat Puolan säveltäjien liiton järjestämässä sävellyskilpailussa.

Tuotanto ja uraMuokkaa

Pendereckin varhaisessa tuotannossa on vaikutteita muun muassa Anton Webernin ja Pierre Boulezin musiikista. Hän sai mainetta 1960-luvulla avantgardistisilla teoksillaan, joita hän sävelsi Karlheinz Stockhausenin ja Luigi Nonon hengessä. Tältä ajalta ovat peräisin esimerkiksi Luukas-passio (1966), ensimmäinen jousikvartetto (1960) sekä Trenodia Hirošiman uhreille (1959), jossa 52 jousisoitinta luovat massiivisia ääniklustereita käyttäen epätavallisia soittotekniikoita.

Vuodesta 1972 alkaen Penderecki toimi myös kapellimestarina ja johti sekä omia sävellyksiään että muiden teoksia eri vuosisadoilta.

1970-luvun puoliväliin tultaessa Penderecki alkoi ottaa etäisyyttä avantgardeen ja palata hieman perinteisempään ilmaisuun. Hän oli tullut siihen tulokseen, että länsimaisen tradition perinteiset esteettiset arvot piti pelastaa avantgarden formalismilta. Ensimmäisiä perinteisempiä teoksia olivat ensimmäinen viulukonsertto (1976) sekä toinen sinfonia (1980). Pendereckin muita tunnettuja orkesteriteoksia ovat esimerkiksi sellokonsertot vuosilta 1972 ja 1982.

Penderecki toimi 1970-luvulta alkaen myös kapellimestarina.[2]

ElokuvamusiikkiMuokkaa

Penderecki teki myös elokuviin musiikkia. Hän oli kauhuelokuvien ohjaajien suosiossa ja useissa kauhuelokuvien klassikoissa on käytetty hänen musiikkiaan. Esimerkiksi William Friedkinin Manaajassa ja Stanley Kubrickin Hohdossa. David Lynch ohjaamassa rikosdraamassa Villi sydän on myös hänen musiikkiaan.[3][4]

PalkinnotMuokkaa

Penderecki vieraili kapellimestarina Suomessa useita kertoja, ja vuonna 1983 hänelle myönnettiin Wihurin Sibelius-palkinto.

LähteetMuokkaa

  1. Lehtonen, Samu: Säveltäjä Krzysztof Penderecki on kuollut Ilta-Sanomat. 29.3.2020. Viitattu 29.3.2020.
  2. Tiikkaja, Samuli: Muistokirjoitus: Krzysztof Penderecki 1933–2020 Helsingin Sanomat. 1.4.2020. Viitattu 8.4.2020.
  3. Service, Tom: Krzysztof Penderecki: horror film directors' favourite composer The Guardian. 3.11.2011. Viitattu 29.3.2020. (englanniksi)
  4. Harjumaa, Marika: Säveltäjä Krzysztof Penderecki on kuollut Yle Uutiset. 29.3.2020. Viitattu 29.3.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa


Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.