Kullervo Kuusela

suomalainen metsätieteilijä ja professori

Kullervo Kuusela (20. kesäkuuta 1924 Viipuri30. lokakuuta 2003 Helsinki) oli Metsäntutkimuslaitoksen professori, joka kehitti metsänarvioimistieteilijänä Suomen metsien inventoinnin ja hakkuiden suunnittelun menetelmiä.[1]

Kullervo Kuusela vuonna 1969.

Kuuselan vanhemmat olivat luutnantti Matti Kuusela ja Ida Kaarina Niemi ja puoliso vuodesta 1947 ylitarkastaja Ruth Inga Winter (s. 1924). Viipurissa syntynyt Kuusela tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta. Metsänhoitajaksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1940-luvun loppupuolella. Väitöstutkimuksensa Kuusela teki metsien kasvun laskennasta ja paneutui sen jälkeen myös hakkuumäärien laskentamenetelmiin. Niistä hän julkaisi vuonna 1962 Aarne Nyyssösen kanssa kirjan Tavoitehakkuulaskelma, josta tuli laajasti käytetty perusteos metsävarojen käytön suunnittelussa.[1] — Kuusela hoiti Helsingin yliopistossa metsänarvioimistieteen dosentuuria 1959–1989.[2]

Metsänarviointiin ilmavalokuvien avulla Kuusela perehtyi 1950-luvulla Kanadassa ja Yhdysvalloissa, julkaisi aiheesta sekä opetti sitä Helsingin yliopistossa. Hän tutki myös helikopterin ja relaskoopin käyttöä metsänarvioinnissa. Vuonna 1970 hän julkaisi ensimmäisenä maailmassa Simo Poson kanssa teoksen sateliittikuvien käytöstä metsien inventoinnissa ja toisen teoksen uusimpien kuvien käytöstä vuonna 1975. Kuusela oli kansainvälinen metsätieteilijä, joka toimi YK:n alaisissa ja muissa työryhmissä ja oli jo 1950-luvun lopussa työskennellyt Intiassa ja sitten muun muassa Pakistanissa. Hän oli ammattiyhdistysaktiivi, mutta toimi samalla liike-elämässä esimerkiksi useiden suuryritysten hallintoneuvostoissa. Metsäpolitiikkaan Kuusela otti kantaa paitsi esimerksi kirjassaan Metsätalous teollistuvassa Suomessa (1974), myös monissa esitelmissään ja erilaisten toimikuntien jäsenenä. Metsäekologian ja -ekosysteemin intresseistään huolimatta Kuusela ei juuri onnistunut luomaan yhteyksiä metsien monikäytön ja ympäristönsuojelun puolustajiin, ehkä juuri näkyvien liike-elämäyhteyksiensä ja osin poleemisen kirjoittamisensa ja esiintymisensä takia.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Palo, Matti: ”Kuusela, Kullervo (1924–2003)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 576–577. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 345. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.