Väinö Toivo Hovi (191311. heinäkuuta 1982[1]) oli suomalainen fyysikko. Hän oli Turun yliopiston fysiikan professori 1953–1977 ja samalla yliopiston Wihurin fysiikantutkimuslaitoksen johtaja 1957–1977. Hän tutki kiinteän olomuodon ja matalien lämpötilojen fyysiikkaa ja myös ydinfysiikkaa.

Hoville myönnettiin Wihurin kansainvälinen palkinto 1961.[2]

JulkaisujaMuokkaa

  • Hovi, Väinö: ”Luku 7, Modernin fysiikan tutkimuksesta”, Luonnon tieteellisen tutkimuksen historiaa, s. 229-244. toim. Vilho Niitemaa. Porvoo: WSOY, 1975. Taskutieto. ISBN 951-0-06590-0.
  • Useita tieteellisiä artikkeleita[3]

Asiasta muuallaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ”Kuolleita suomalaisia 1.9.1981–31.8.1982”, Mitä-Missä-Milloin – Kansalaisen vuosikirja 1983, s. 99. Otava, 1982. ISBN 951-1-06728-1.
  2. Facta2001, WSOY 1981, 6. osa, palsta 194
  3. Julkaisuhaku nimellä Väinö Hovi ISBNS.net. Viitattu 11.11.2018.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Tynkä