Jarrutuskeskustelu

parlamentaarisessa toimielimessä äänestyksen viivyttäminen pitkillä puheenvuoroilla

Jarrutuskeskustelu tai jarrutuspuhe tarkoittaa parlamentaarisessa toimielimessä äänestyksen viivästämistä tai estämistä jatkuvilla puheenvuoroilla. Otollisissa olosuhteissa jarrutus voi antaa pienellekin ryhmälle mahdollisuuden estää vastustamansa päätös tai lykätä sitä ratkaisevasti.

Jarrutuskeskustelun mahdollisuuden tarjoaa monissa kansallisissa parlamenteissa edustajilla oleva rajaton puheoikeus. Joidenkin maiden parlamenteissa puheoikeutta on kuitenkin rajoitettu esimerkiksi määräämällä, että puheen tulee liittyä käsiteltävään asiaan, tai että puheenvuoroilla tai koko keskustelulla on jokin enimmäispituus.

Yhdysvaltain senaatissaMuokkaa

Yhdysvaltain senaatti noudattaa sääntöjä, joiden mukaan kolmen viidesosan määräenemmistöllä (60 edustajaa sadasta) voidaan tehdä päätös puheoikeuden rajoittamisesta jonkin asian käsittelyssä jarruttamisen estämiseksi. Koska vähemmistöön jääneellä puolueella on usein tapana kaataa itselleen epämieluisat lakihankkeet juuri jarrutuskeskustelulla, edellyttää häiriötön mahdollisuus lakien säätämiseen yleensä sitä, että jonkin puolueen on saatava vähintään 60 edustajaa senaattiin.

Oheinen taulukko sisältää Yhdysvaltain senaatin pisimmät jarrutuspuheet.

Pisimmät jarrutuspuheet Yhdysvaltojen senaatissa vuoden 1900 jälkeen[1]
Senaattori Päivämäärä Jarrutuksen aihe Kesto
1 Strom Thurmond 28.8.1957 Vuoden 1957 kansalaisoikeuslaki 24 t 18 min
2 Alfonse D’Amato 17.10.1986 Puolustusministeriön budjettia koskeva laki 23 t 30 min
3 Wayne Morse 24.4.1953 Vedenalaisia maa-alueita koskeva laki 22 t 26 min
4 Ted Cruz 24.9.2013 Budjettilaki 21 t 18 min
5 Robert M. La Follette 29.5.1908 Pankkitoimintaa käsittelevä laki 18 t 23 min
6 William Proxmire 28.9.1981 Velkakaton nostaminen 16 t 12 min
7 Huey Long 12.6.1935 Teollisuuden elpymistä koskeva laki 15 t 30 min
8 Jeff Merkley 4.4.2017 Neil Gorsuchin nimitys korkeimman oikeuden tuomariksi 15 t 28 min
9 Alfonse D’Amato 5.10.1992 Budjettilaki 15 t 14 min
10 Chris Murphy 15.6.2016 Kongressin toimettomuus aselainsäädännön osalta 14 t 50 min

Suomen eduskunnassaMuokkaa

Suomen perustuslain 31 §:n 1 momentin mukaan kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus puhua vapaasti kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä. Vaikka puhevapauteen onkin ensi sijassa kiinnitetty huomiota täysistunnon toiminnan järjestämisen yhteydessä, koskee se periaatteessa myös esimerkiksi valiokunnan jäsenen vapaata puheoikeutta jonkin asian käsittelyssä valiokunnassa.[2] Esimerkiksi vuonna 1973 tasavallan presidentin valinnan poikkeuslain käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa käytettiin kaikkiaan 26 tuntia, mistä yksi yöllinen, yhteen menoon pidetty jarrutuskeskustelu, kesti peräti 15 tuntia.[3]

Eduskunnan pisimmän yksittäisen puhevuoron on pitänyt perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen, joka puhui 14.–15. toukokuuta 2021 lyhyin keskeytyksin lähes kahdeksan ja puoli tuntia.[4][5] Vesa Laukkasella on toisiksi pisimmän puheenvuoron ennätys. Laukkanen puhui lauantain 5. ja sunnuntain 6. marraskuuta 1994 välisenä yönä eduskunnassa keskeytyksettä kuusi ja puoli tuntia.[4][6] Tynkkysen ja Laukkasen jälkeen seuraavaksi pisimmän puheenvuoron on tiettävästi pitänyt Juuso Häikiö.[3]

Suomen eduskunnan historiassa merkittäviä jarrutustapauksia on ollut seitsemän.

Punavankien armahtamiskysymys 1920Muokkaa

Joulukuussa 1920 sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä jumiutti valtion seuraavan vuoden budjetin käsittelyn viime metreillä saadakseen huomiota sisällissodan punavankien armahtamiskysymykselle. Jarrutuskeskustelua jatkettiin 17.–19. joulukuuta perjantai-illasta sunnuntaiaamuun ympäri vuorokauden. Jarrutus lopetettiin, kun asialle oli saatu tarpeeksi huomiota.[7]

Helsingin yliopiston professuurit ja niitä koskeva kielikysymys 1935Muokkaa

22. tammikuuta 1935 alkaneilla ylimääräisillä valtiopäivillä oli tarkoitus säätää laki Helsingin yliopiston suomen- ja ruotsinkielisten professuurien määrästä. Ruotsinkielistä opetusta vastustaneen niin sanotun aitosuomalaisen rintaman puolueiden (kokoomus, maalaisliitto ja IKL) kansanedustajat estivät hallituksen esityksen käsittelyn viisi ja puoli vuorokautta yötä päivää kestäneellä jarrutuskeskustelulla. Presidentti P. E. Svinhufvud määräsi lopulta valtiopäivät päätettäviksi.[8]

Lapsilisien leikkaus 1957Muokkaa

Kesäkuun lopussa 1957 SKDL:n eduskuntaryhmä esti lapsilisien tilapäisen leikkauksen jarruttamalla hallituksen lakiesityksen käsittelyä, kunnes se vanheni heinäkuun alkaessa, jolloin lapsilisät maksettiin.[9]

Yliopiston hallinnonuudistus 1970Muokkaa

Maaliskuussa 1970 oikeisto-oppositio (kokoomus ja liberaalit) onnistui kaatamaan hallituksen esityksen yliopiston hallinnonuudistuksesta eli niin sanotun mies ja ääni -periaatteen käyttöönotosta yliopiston hallinnossa jarruttamalla lain käsittelyä seitsemän päivää, kunnes valtiopäivät oli lopetettava tulevien eduskuntavaalien vuoksi. Hallinnonuudistusta vastustaneet professorit tehtailivat maratonpuheita kansanedustajille. Kansanedustaja Juuso Häikiö puhui yhteen menoon likimain 5,5 tuntia,[3] mikä oli tiettävästi eduskunnan silloinen ennätys. Lakiesitys raukesi vaalien myötä, eikä yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvaa hallintoa saatu koskaan Suomen yliopistoihin.[10] Jarrutuskeskustelun menestystä auttoi puhemies V. J. Sukselaisen myötämielisyys, sillä hän ei pakottanut jarruttajia puhumaan yötä myöten tai viikonloppuna.

Urho Kekkosen presidenttikauden jatkaminen 1973Muokkaa

Kun Urho Kekkosen presidenttikautta jatkettiin poikkeuslailla 1973, poikkeuslain vastustajien ylipitkien puheenvuorojen katsottiin olevan jarruttamista.[11] Kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth aloitti jarrutuksen lukemalla ääneen kirjaa valiokunnan istunnossa; jälkeenpäin hän kiisti olleensa jarrutuksen aloittaja.[12] Victor Procopé myönsi Helsingin Sanomien mukaan, että käsittelyä pyrittiin hidastamaan, jotta ehdittäisiin kerätä kansalaisadressi.[13]

Päätös liittyä Euroopan unioniin 1994Muokkaa

Vuonna 1994 joukko EU-skeptisiä kansanedustajia pyrki Paavo Väyrysen johdolla viivästyttämään päätöstä Suomen liittymisestä Euroopan unioniin ratkaisevasti siten, että Ruotsin kansanäänestys EU-jäsenyydestä ehdittäisiin pitää ennen Suomen päätöstä. Ahon hallituksen tarkoituksena oli, että Suomi päättäisi asiasta ennen Ruotsin kansanäänestystä. Kun jarrutus oli jatkunut neljä ja puoli vuorokautta yhtä soittoa, päätti puhemiesneuvosto 6. marraskuuta siirtää äänestystä viikkoa myöhemmin järjestettävän Ruotsin kansanäänestyksen yli.[14] Jarruttajat saavuttivat näin periaatteessa tavoitteensa, mutta koska Ruotsin äänestystulos oli EU-jäsenyydelle myönteinen, sillä ei ollut heidän toivomaansa vaikutusta lopputulokseen. Pisimmät puheenvuorot piti kansanedustaja Vesa Laukkanen, joka puhui torstaina 3. marraskuuta 1994 tauotta 4 tuntia 35 minuuttia, mikä lehtitiedoissa mainittiin (virheellisesti)[3] eduskunnan ennätykseksi. Hän rikkoi varsinaisen ennätyksen puhumalla lauantain ja sunnuntain välisenä yönä (6.–7. marraskuuta) peräti 6,5 tuntia. Kolmannessa käsittelyssä keskiviikkona 16. marraskuuta Laukkanen piti vielä 4,5-tuntisen puheenvuoron.

EU:n elpymisvälineen hyväksyminen 2021Muokkaa

Toukokuussa 2021 perussuomalaiset jarruttivat päätöstä EU:n elvytyspaketin hyväksymisestä keskustelulla, joka alkoi 11. toukokuuta ja päättyi 15. toukokuuta vastaisena yönä. Keskustelun viimeisenä iltana kansanedustaja Sebastian Tynkkynen piti yli kahdeksan tuntia kestäneen puheenvuoron, joka rikkoi aiemmat ennätykset.[15][16][17]

ElokuvissaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Honka-Hallila, Helena: Eduskunta sosiaalisena työyhteisönä, teoksessa Hidén & Honka-Hallila: Miten eduskunta toimii, Edita, Helsinki 2006.
  • Karjalainen, Tero: Maan etu vai puhdasta fasismia? Vuoden 1973 poikkeuslakikeskustelun retoriset ulottuvuudet eduskunnassa. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, 2004. Teoksen verkkoversio (PDF).

ViitteetMuokkaa

  1. A Look at the Longest Senate Filibusters in History NBC News. Viitattu 13.5.2021. (englanniksi)
  2. Mikael Hidén: Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä, s. 92–103. Helsinki: Eduskunta, 2015. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d Helander, Voitto et al.: Suomen eduskunta 100 vuotta. Osa 7, Valiokunnat lähikuvassa., s. 297. Suomen eduskunta, 2007. ISBN 978-951-37-4547-9.
  4. a b Kirsi Jääskeläinen: Sebastian Tynkkysen jarrutuspuhe rikkoi ennätyksen – vietti puhujapöntössä yli 8 tuntia Ilta-Sanomat 14.5.2021. Viitattu 15.5.2021.
  5. "En mää lähde tästä mihinkään": Sebastian Tynkkysen jarrutuspuheesta tuli eduskunnan historian pisin, vaikka maskejaan uusineet puhemiehet keskeyttivät edustajan kahdesti MTV Uutiset 15.5.2021. Viitattu 15.5.2021.
  6. Suomen EU-ratkaisua hoputettiin ja jarrutettiin eduskunnassa yle.fi. Viitattu 1.3.2019.
  7. Honka-Hallila, s. 261–262.
  8. Osmo Jussila, Seppo hentilä & Jukka Nevakivi: Suomen poliittinen historia 1809-2009, s. 166. WSOY, Helsinki 2009.
  9. Honka-Hallila, s. 262.
  10. Honka-hallila, s. 262–263.
  11. Karjalainen 2004
  12. Karjalainen 2004, s. 78
  13. Karjalainen 2004, s. 80
  14. Honka-Hallila, s. 263–265.
  15. Eduskunnan keskustelu EU:n elvytyspaketista on päättynyt, äänestämään päästään tiistaina Yle 12.5.2021, päivitetty 15.5.2021. Viitattu 15.5.2021.
  16. Eduskunta ei äänestäkään EU:n elvytyspaketista vielä tänään – keskustelu venyi lähes auringonnousuun asti Yle Uutiset. Viitattu 13.5.2021.
  17. Eduskunnan EU:n elpymispakettikeskustelu venyy – puhemies Vehviläinen: "Arvioni on, että äänestys siirtyy" mtvuutiset.fi. 12.5.2021. Viitattu 13.5.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa