Jaksollinen funktio
Jaksollinen funktio on sellainen funktio, joka toistuu samanlaisena tietyn jakson välein. Jaksollisen funktion argumenttia kutsutaan vaiheeksi (engl. phase).
Hieman muodollisemmin ilmaistuna funktio on jaksollinen jos ja vain jos on olemassa reaaliluku siten, että kaikilla funktion määrittelyjoukkoon kuuluvilla arvoilla on voimassa . Tällöin funktion jakso on ja vaihe on , jossa on vaiheen kiinteä vertailuarvo (vaihereferenssi).
OminaisuuksiaMuokkaa
Määritelmästä seuraa suoraan, että jaksolliselle funktiolle ei ole olemassa yksikäsitteistä käänteisfunktiota.
Jaksollinen funktio voidaan esittää Fourier'n sarjana.
Jaksollisten funktioiden summa on myös jaksollinen siten, että summafunktion jakso on summattavien funktioiden jaksojen pienin yhteinen jaettava. Tätä ominaisuutta voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi muodostettaessa pitkäjaksoisia digitaalisia signaaleja siten, että valitaan summattavien signaalien jaksot alkuluvuista.
EsimerkkejäMuokkaa
Trigonometriset funktiotMuokkaa
Esimerkiksi trigonometriset funktiot sini ja kosini ovat jaksollisia ja myös jatkuvia.
Epäjatkuva jaksollinenfunktioMuokkaa
Jaksollinen funktio ei välttämättä kuitenkaan ole jatkuva. Esimerkiksi tangenttifunktio on jaksollinen (jakson pituus ), mutta se ei ole jatkuva (esimerkiksi on epäjatkuvuuskohta).[1]
ModulofunktioMuokkaa
Diskreettiargumenttiset funktiot muotoa
- ,
missä mod tarkoittaa modulo-operaatiota, ovat jaksollisia jakson pituuden ollessa N. Näitä funktioita käsitellään modulaarisessa aritmetiikassa.
Jaksollisten signaalien yhdistäminenMuokkaa
Kuten edellä on todettu, summattaessa jaksollisia lukujonoja tai signaaleja saadaan lopputulos, joka on myös jaksollinen. Esim. summattaessa kaksi binääristä jonoa, joiden jaksonpituudet ovat kaksi ja kolme saadaan summa, jonka jaksonpituus on
2 × 3 = 6:
- 101010|101010|1...
- 100100|100100|1...
- 201110|201110|2...
Summattaessa kolme jonoa, joiden jaksonpituudet ovat kaksi, kolme ja neljä, saadaan:
- 101010101010|10101...
- 100100100100|10010...
- 100010001000|10001...
- 301120202110|30112...
Nyt havaitaan, että summan jakso ei ole 2 × 3 × 4, vaan 3 × 4 = 12, koska jaksonpituus neljä on jaollinen allemmalla jaksolla kaksi.
Edellisestä voidaan päätellä, että pitkäjaksoisen jonon laatimisessa kannattaa käyttää hyväksi alkulukuja. Esim. kun yksittäisten jonojen jaksot ovat 2, 3 ja 5, niin jonojen summan jaksonpituus on 2 × 3 × 5 = 30:
- 101010101010101010101010101010|1010...
- 100100100100100100100100100100|1001...
- 100001000010000100001000010000|1000...
- 301111201110201210202110211110|3011...
Käyttämällä kymmentä ensimmäistä alkulukua saadaan jaksonpituudeksi jo 2 × 3 × 5 × 7 × 11 × 13 × 17 × 19 × 23 × 29 =
6 469 693 230.
Käyttö fysiikassaMuokkaa
Fysiikassa jaksolliselta suureelta vaaditaan lisäksi, että jaksonpituus on vakio tai se muuttuu hyvin hitaasti itse funktioon verrattuna.lähde? Fysiikan jaksollisia funktioita kuvataan usein eksponenttifunktiolla kompleksitasossa.
Jakson pituudesta käytetään fysiikan aaltoliikeopissa myös nimityksiä aallonpituus ja jaksonaika.
LähteetMuokkaa
- ↑ Elise Hansen: What is a Periodic Function? 1. joulukuut 2020. Sciencing. Viitattu 31.12.2021. (englanniksi)