Herculanum

Herculanum on sveitsiläisen kirjainmuotoilija Adrian Frutigerin vuonna 1990 suunnittelema kirjaintyyppi. Se kuuluu kirjasinvalimo Linotypen käynnistämään Type before Gutenberg -sarjaan, jossa julkaistiin kokeneiden kirjainmuotoilijoiden ja kalligrafien suunnittelemia uudelleentulkintoja kirjoitusmuodoista, jotka olivat yleisiä ennen painokirjainten aikakautta.

Herculanum

Herculanum on saanut nimensä tuhoutuneen roomalaisen Herculaneumin kaupungin mukaan. Kaupunki tuhoutui Pompejin tavoin Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79. Herculanumin kirjainmuodot perustuvat tuolta ajalta peräisin oleville papyrukselle kirjoitetuille kursiivikirjaimille, ja se koostuu pelkistä suuraakkosista. Herculanum on luonteeltaan epämuodollinen ja hienostunut kirjaintyyppi, joka sopii parhaiten otsikoihin.

Lähteet

Typografia

Typografit ja kirjainmuotoilijat	Jonathan Barnbrook Saul Bass Ed Benguiat Morris Fuller Benton Neville Brody Frederic Goudy Claude Garamond Eric Gill Tomi Haaparanta Nicolas Jenson Edward Johnston Donald Knuth Rudolf Koch Sami Kortemäki Zuzana Ličko William Morris Stanley Morison Jan Tschichold Carol Twombly Wolfgang Weingart Hermann Zapf Gudrun Zapf-von Hesse
Kirjaintyylit ja -lajit	Anfangi Antiikva Arial Baskerville ITC New Baskerville Calibri Comic Sans Egyptienne Fraktuura Garamond Gill Sans Helvetica Palatino Times Roman Unsiaali Verdana
Merkit	Alduksen lehti ❦ Asteriski * Ät-merkki @ Englannin punta £ Ampersandi & Jokerimerkki Kappaleen merkki ¶ Luetelmamerkki Luettelo matemaattisista merkeistä Plus-miinusmerkki ± Promille ‰ Prosentti % Pykälämerkki § Risti † Ristikkomerkki # Rub el Hizb ۞ Tekijänoikeusmerkki © Tilde ~ Valuuttamerkki ¤ Yläpuolinen indeksointipilkku
Suuntaukset	Amerikan uusi aalto Dekonstruktivismi Postmodernismi Sveitsiläinen tyyli
Muut aiheet	Aakkoslaji CamelCase Glyyfi Goottilaiset kirjaintyypit Kapiteeli Kirjain Kirjaintyyppi Kursiivi Ligatuuri Logo Lorem ipsum Orpo- ja leskirivit Painokirjaimet Sans-serif Serif TrueType Web Open Font Format X-korkeus Yliviivaus Ylleviivaus Ylä- ja alaindeksi