Avaa päävalikko

Hasan Hamidulla (25. marraskuuta 1895 Aktuk, Nižni Novgorodin kuvernementti, Venäjän keisarikunta6. lokakuuta 1988 Helsinki)[1] oli suomentataarilainen yrittäjä ja tataarin kielellä kirjoittanut kirjailija ja toimittaja. Hän painoi omakustannekirjansa omassa käsipainossaan ja jakoi niitä ilmaiseksi.[2]

Hamidulla muutti kauppiasisänsä mukana silloiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan Venäjän Nižni Novgorodin alueelta vuonna 1915, tosin hänen isoisänsä oli muuttanut Suomeen jo 1860-luvulla ensimmäisten tataarien joukossa. Perhe asui vuoteen 1923 Terijoella, sen jälkeen Oulussa ja Kemissä, missä Hamidulla elätti itsensä laukkukaupalla. Vuosina 1926–1927 hän asui Turkissa ja suoritti siellä asepalveluksen, mutta palasi Suomeen. Hamidulla piti Kemissä vuosikymmenten ajan sähkö- ja radioliikettä, joka jatkosodan aikana huolsi myös Suomen ja Saksan armeijoiden sähkölaitteita, akkuja ja perämoottoreita. Vuodesta 1950 Hamidulla asui Helsingissä ja hänen liikkeensä toimi Pienellä Roobertinkadulla nimellä Tehowatti. Hän vaikutti myös Suomen Islam-seurakunnassa.[2] Mekkaan hän teki elämänsä aikana kaksi pyhiinvaellusta. Sähköliikettään hän piti vielä 1980-luvulla.[3]

Hamidulla puhui äidinkielensä tataarin ohella suomea, ruotsia, arabiaa, venäjää ja turkkia. Hän aloitti kirjallisen toimintansa julkaisemalla vuonna 1925 Kemissä kahdentoista numeron verran Mägrifät-nimistä käsinkirjoitettua tataarinkielistä lehteä, jonka Suomen viranomaiset kielsivät, koska eivät osanneet valvoa sen sisältöä. Omassa käsipainossaan Hamidulla painoi vuosien varrella suuren määrän itse kirjoittamiaan kirjoja ja vihkosia, joiden aiheet vaihtelivat historiasta ja muistelmista islamilaiseen uskonnolliseen kirjallisuuteen. Hän kirjoitti myös kaunokirjallisuutta kuten näytelmiä ja runokokoelmia. Hän laati muun muassa Aktukin kylän historian 1600-luvulta alkaen (Yañapar tārīhi, 1954) ja kokoelmia tataarien sananlaskuja ja kansanlauluja. Vuonna 1943 Hamidulla julkaisi Kemissä 20 000 kappaleen näköispainoksen vuonna 1897 Kazanissa painetusta arabiankielisestä Koraanista. Sitä jaettiin sotavangeiksi jääneille puna-armeijan muslimisotilaille Suomessa ja Saksassa. Toinen Koraanin näköispainos seurasi vuonna 1969. Hamidullan vanhimmat julkaisut on kirjoitettu arabialaisilla kirjaimilla, mutta myöhemmin hän otti tavaksi latoa saman tekstin rinnakkain arabialaisilla ja latinalaisilla aakkosilla. Hän jatkoi aktiivista julkaisutoimintaa 1970-luvun lopulle saakka.[2] Hän kirjoitti myös suomeksi Nyyrikki-lehteen.[3]

TeoksiaMuokkaa

  • Hayrülnisa : 4-osainen näytelmä. Tekijä, Kemi 1944
  • Yan̂a Iman Sarti : hem blîmlîkler = Uskonnon ehdot ; toim. Hasan Hamidulla. Tekijä, Kemi 1944
  • Ilham yimisleri ; Milceci bilen Peri karcigi Siarlar mecmuasi ; Ilham yimislri = Lahjan hedelmät = Mölläri ja noita-akkaa = Runokokoelma I-II. Tekijä, Kemi 1945
  • Künil seylesi = Sydämen heijastus. Tekijä, Kemi 1946
  • Vatansîzlîk = Cosmopolite : päivänkronikka ; jatko runokokoelmasta "Ilham-yimisleri", 3. osa. Tekijä, Kemi 1946
  • Ytkän jyldäghe habarlar. Tekijä, Oulu 1947
  • Isim Könleri kalendari = Musulmanien nimipäiväkalenteri. Tekijä, Kemi 1948
  • Pikay : runopukuinen kertomus pahamaineisesta akasta ; jatko runokokoelmasta "Ilham-yimisleri", 6. osa. Tekijä, Kemi 1948
  • Yörek yalkinlari = Sydämen liekit ; jatko runokokoelmasta "Ilham-yimisleri", 5. osa. Tekijä, Kemi 1948
  • Moñlï ṭañlar : ilhām yimišleriniñ 7nči qïsmï = Mon̂li tan̂lar ; (Surulliset aamut) ; Jatko runokokoelmasta "Ilham-yimisleri" ; 7:s osa. Tekijä, Helsinki 1949
  • Burungi babailar süzi : vanhoja sananparsia. Tekijä, Helsinki 1951
  • Mohacir behiti : Pakolaisen onni : roman. Tekijä, Helsinki 1953
  • Yañapar tarïhï : Aktukin kylän historia : 1667-1919. Tekijä, Helsinki 1954
  • Ismü eazam. Tekijä, Helsinki 1955
  • Kulik dertleri : Punakuovin murheet : jatko runokokoelmasta "Ilham-yimisleri". Tekijä, Helsinki 1956
  • Yañaparin historia ; suomentanut ja kommentoinnut Fazile Nasretdin, teoksessa Mishäärit : Suomen vanha islamilainen yhteisö ; toim. Antero Leitzinger. Kirja-Leitzinger, Helsinki 1996

[4]

LähteetMuokkaa

  1. Hasan Hamidullan kuolinilmoitus (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 8.10.1988, HS Aikakone. Viitattu 23.5.2018.
  2. a b c Kadriye Bedretdin: Hamidulla, Hasan (1900 - 1988) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 17.8.2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. a b Ilkka Malmberg: Hamidullan ”kultakaivos” löytyi Suomesta (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 2.6.1982, s. 16, HS Aikakone. Viitattu 23.5.2018.
  4. Hasan Hamidulla SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Kadriye Bedretdin : Suomen tataariyhteisö ja Hasan Hamidulla ja Sadri Hamid yhteisönsä kirjailijoina. Pro gradu -tutkielma, Keski-Aasian tutkimus, Helsingin yliopisto 2007