Xatıyp Miñnegulov

Xatıyp Yosıf ulı Miñnegulov (tat. Хатыйп Йосыф улы Миңнегулов, ven. Хатип Юсупович Миннегулов, Hatip Jusupovitš Minnegulov; s. 12. toukokuuta 1939, Tataarien ASNT, Neuvostoliitto) on tataarilainen kirjallisuustieteilijä, filologian tohtori, professori ja palkittu tiedemies. Miñnegulov on tutkinut muun muassa ulkomaista tataarikirjallisuutta, johon sisältyy myös suomentataarien töitä.

Xatıyp Miñnegulov
Хатыйп Миңнегулов Хатип Миннегулов Hatip Minnegulov
Miñnegulov (vas.) ja Rustam Minnihanov 2019.
Henkilötiedot
Syntynyt	12. toukokuuta 1939 Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliitto
Vanhemmat	Yosıf, Ğaynexäyät
Puoliso	Rämziyä Sadri qızı ( 1964)
Lapset	Bulat, Gölnaz
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Nuoruus ja ura

Xatıyp Miñnegulov syntyi vuonna 1939 Sarmaš-po-Irnen kylässä (tat. Apaç), Zainskin alueella, nykyisessä Tatarstanissa Neuvostoliiton aikaan. Hänen isänsä Yosıf menehtyi sodan aikaan itärintamalla Valko-Venäjällä.

Vaikka Miñnegulovin lapsuus hänen yksinhuoltajaäitinsä huostassa oli köyhä, hän oli kiinnostunut kirjallisuudesta ja alkoi jo nuorena kirjoittamaan runoja ja esseitä.

Vuonna 1959 Miñnegulov matkusti Kazaniin, jossa hän aloitti opiskelun Kazanin federaatioyliopiston historian ja filologian tiedekunnan tataarin kielen ja kirjallisuuden laitoksessa. Tuona aikana hän kiinnostui kirjallisuustieteestä. Hänen tekstejään julkaistiin lehdessä Tatarstan yäşläre. Hän toimi myös freelance-kirjeenvaihtajana Radio Tatarstanille.

Vuonna 1962 Miñnegulov meni Penzan alueelle, jossa hän aloitti työt opettajana Belinskin alueen yläasteella. Vuonna 1964 Miñnegulov liittyi Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen. Valmistuessaan samana vuonna yliopistosta Miñnegulov aloitti työt lukion johtajana Tsukmarlin kylässä. Hän toimi myös kommunistisen puolueen johdossa Sarmanovskin alueella vuoteen 1967. Seuraavaksi Miñnegulov työskenteli Kazanin yliopiston tataarin kirjallisuuden osastolla assistenttina ja vuodesta 1974 vanhempana luennoitsijana ja tämän jälkeen professorin assistenttina.

Vuonna 1972 Miñnegulov läpäisi filologisten tieteiden kandidaatin tutkinnon puolustaen väitöskirjaansa ”Saif Sarain käännökset ja alkuperäisteokset” professori X. U. Usmanovin alaisena. Vuosina 1984–1989 Miñnegulov oli filologisen tiedekunnan ilta- ja etäopetuksen apulaisdekaani ja toimi toistuvasti dekaanina ja laitoksen päällikkönä. Hän oli myös muun muassa historian ja filologian tiedekunnan apulaissihteeri ja puoluetoimiston sihteeri vuosina 1974–1976.

Vuonna 1991 Miñnegulovista tuli filologisten tieteiden tohtori. Hänen väitöskirjansa oli ”Tataarikirjallisuus ja orientaaliset klassikot”. Vuonna 1992 hän sai professorin akateemisen arvonimen. Vuosina 1999–2009 Miñnegulov toimi Kazanin yliopiston tataarifilologian ja historian tiedekunnan tataarikirjallisuuden historian osaston johtajana. Miñnegulov oli Kazanin yliopiston filologisten tieteiden väitöskirjojen puolustamisneuvoston varapuheenjohtaja (1991–2020), jossa virassa hän toimi akateemisena sihteerinä (1991–2001) ja varapuheenjohtajana (2001–2008). Vuosien varrella Miñnegulov loi oman kirjallisen koulun, joka opetti useita oppilassukupolvia sekä ohjasi hänen johdollaan monia tohtorintutkintoja. Hänen alaisensa ovat kirjoittaneet lukuisia väitöskirjoja.

Miñnegulov on ollut mukana monissä järjestöissä, kuten esimerkiksi Tatarstanin tasavallan kirjailijoiden liitossa (vuodesta 1992) ja Tukay-yhdistyksen presidenttinä (1999–2015). Sittemmin Miñnegulov on toiminut konsulttiprofessorina Kazanin yliopiston filologian ja kulttuurienvälisen viestinnän instituutissa G. Tukayn kansallisen kulttuurin ja kasvatustieteen korkeakoulun tataarikirjallisuuden laitoksella.

Xatıyp Miñnegulov meni vuonna 1964 naimisiin fysiikan- ja matematiikan tiedekunnasta valmistuneen Rämziyä Sadrievnan kanssa. Heillä on kaksi lasta: Bulat (s. 1965) ja Gölnaz (s. 1967).

Kirjallinen työ

Miñnegulov on erikoistunut etenkin antiikin ja keskiajan tataarikirjallisuuteen, sen suhteeseen arabialaiseen, persialaiseen ja turkkilaiseen kirjallisuuteen, 1900–2000-lukujen kirjallisuuden tutkimukseen, tataarikirjallisuuteen ja lehdistöön ulkomailla sekä kirjallisuuden metodologiaan ja teoriaan. Hän on kirjoittanut noin puolitoistatuhatta julkaisua, mukaan lukien noin viisikymmentä kirjaa, yli tusina monografiaa, satoja tieteellisiä kokoelmia, tekstiteoksia, antologioita, oppikirjoja sekä tataarikirjallisuuden oppimateriaalia kouluille sekä erityis- ja korkeakouluille. Hän puhuu tataarin ohella englantia, saksaa, kazakkia, turkkia, uzbekkia, arabiaa, persiaa ja joitain vanhoja turkkilaisia kieliä.

Miñnegulov on myös opiskellut ulkomaista tataarikirjallisuutta, jolle hän on omistanut lukuisia artikkeleitaan. Hän kiinnitti huomiota suureen määrään kirjailijoita, jotka työllään määrittelivät ulkomaisen tataarikirjallisuuden taiteellisen ja esteettisen suunnan, kuten esimerkiksi Saniyä Ğiffät, Xösäyen Ğabdüş, Minhac İsmäğil sekä suomentataari Xäsän Xämidulla. Miñnegulovin julkaisussa vuodelta 1993 mainitaan lisäksi suomentataarit Sadri Xämit, Gäwhär Tuğanay sekä Ğaysä Xäkimcan. Tutkielmissaan Miñnegulov tuli siihen tulokseen, että niin sanottujen siirtolaiskirjailijoiden teoksissa keskeinen aihe on kotimaan kaipuu, pohdiskelut teosten menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, tataarit sekä taistelu itsenäisyydestä ja onnellisuudesta, mikä ei erota heitä Neuvostoliiton tataarien kirjailijoista.

Miñnegulov on lukuisasti palkittu tekemästään työstä: hän on saanut neljä eri kunnianimikettä, kymmenen mitalia ja yhdeksän palkintoa.