EU-kriittisyys

(Ohjattu sivulta Euroskeptisismi)

EU-kriittisyys (myös EU-vastaisuus, euroskeptisismi tai euroskeptismi)[1] on Euroopassa ilmenevää epäilyä tai vastustusta Euroopan unionia, siihen liittymistä tai jäsenenä oloa tai EU-yhteistyön tiivistämistä kohtaan.

Sotkettu kyltti Puolassa 2003
Euvostoliiton” lippu.

Vuonna 2019 suomalaisista 74 prosenttia piti EU-jäsenyyttä hyödyllisenä (kaikista EU:laisista 68 prosenttia) ja 70 prosenttia äänestäisi EU-jäsenyyden puolesta, 14 prosenttia vastaan.[2] Euroopan unionin maiden kansalaisista 48 % vastasi kevään 2006 eurobarometrissa myöntävästi kysymykseen ”luotatko EU:hun?” Keskimääräistä matalampi luottamus oli jäsenvaltiossa Alankomaissa (48 %), Itävallassa (48 %), Latviassa (43 %), Saksassa (41 %), Ranskassa (41 %), Suomessa (41 %), Ruotsissa (39 %) ja Isossa-Britanniassa (31 %). EU:n ulkopuolisista maista Kroatiassa luottamus oli 38 prosenttia ja Turkissa 35 prosenttia.[3]

EU-kriittisyyden historiaaMuokkaa

1980-luvulla Britannian pääministeri Margaret Thatcher vastusti voimakkaasti eurooppalaista unionia, jota kuvaili ”mantereen uudeksi isoksi sosialistiseksi supervallaksi” ja halusi säilyttää Euroopan valtiot itsenäisinä ja vapaina yhteisessä vapaamarkkina-alueessa. Thatcher varoitti tanskalaisia liittymästä ”virkavaltaiseen ja epädemokraattisen Euroopan liittoon”.

EU-kritiikin sisältöMuokkaa

EU-kritiikkiin kuuluu useita osa-alueita, muun muassa:

  • Itsenäisyyden ja kansallisen päätösvallan menettäminen. Euroopan unionin perussopimuksilla on siirretty valtaa EU:n toimielimille ja direktiivit ohjeistavat kansallista lainsäädäntöä. ”Tällöin valtio on menettänyt kansallisen itsemääräämisoikeutensa ja valtiollisen itsenäisyytensä. Suurin osa päätöksistä tehdään ulkomailla.”
  • Demokratiavaje ja byrokratia. Euroopan komissio ei ole demokraattisesti valittu elin ja Euroopan parlamentin valta on kansallisia edustuslaitoksia vähäisempi. Europarlamentin vaaleissa äänestysaktiivisuus on jäänyt yleensä alhaiseksi. Parlamentin vastuuttomuus kenellekään[4]
  • Euroopan unionin uusliberalistiseksi mielletty talouspolitiikka.[5][6]
  • Kritiikki yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) ja kalastuspolitiikkaa (CFP) kohtaan.

Daily Express julkaisi tammikuussa 2011 erikoisnumeron, jossa vaadittiin Britannian eroa Euroopan unionista. Päätoimittaja kirjoitti EU-poliitikkojen ja -byrokraattien pilkkaavan demokratiaa, mikä käy ilmi esimerkiksi siinä, että Lissabonin sopimuksesta järjestettiin Irlannissa toinen kansanäänestys, kun ensimmäisen tulos oli kielteinen. Toinen esimerkki on se, että EU-tuomioistuin on kumonnut jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä. Päätoimittajan mukaan EU hallitsee ihmisiä säännöksillä, jotka vähentävät ihmisten vapauksia.[7]

Britannian Jeremy Corbynin mukaan Euroopan unioni on liian uusliberalistinen, ja hänen mukaansa Euroopan unionin epäonnistuneet uusliberalistiset poliittiset toimet vaikuttivat brexitin ilmenemiseen.[8]

EU-kriittisyys SuomessaMuokkaa

Lokakuun 1994 kansanäänestyksessä EU-jäsenyydestä jäsenyyden vastustajien osuus oli yli puolet Suomen Kristillisen Liiton (90 % vastusti), SMP:n (80 %), Vasemmistoliiton (76 %) ja Keskustan (64 %) kannattajien parissa. Maanviljelijöistä peräti 94 % vastusti Suomen EU-jäsenyyttä. Myös Pohjois-Suomessa asuvista sekä pelkän kansakoulun käyneistä yli puolet vastusti Suomen EU-jäsenyyttä.[9]

Suomessa EU-kriittisiä puolueita tai liikkeitä ovat olleet muun muassa Muutos 99 -liike, Vapaan Suomen liitto ja Vaihtoehto EU:lle eli VEU.lähde?

Suomessa on useita, enimmäkseen pieniä, euroskeptisiä ja -kriittisiä puolueita, joiden tavoitteena on estää integraation syventäminen tai unionin laajeneminen tai jopa aikaansaada maan kokonaan eroaminen unionista. Nämä ovat IPU, SKE, SKP, KTP ja STP. Täysin EU-vastaisia ovat Kommunistinen Työväenpuolue ja Itsenäisyyspuolue, joista vain ensin mainittu on EU-parlamentin vaaleja boikotoiva puolue.lähde?

Vuoden 2009 EU-vaalien alla Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kriittisimmin EU:hun suhtautuvat SKP, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit.[10]

Europarlamentin suomalaisjäsenistä erityisen kovaa EU-kritiikkiä on esittänyt Perussuomalaisten entinen europarlamentaarikko Timo Soini sekä Vasemmistoliiton entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen.[11] Myös keskustan Paavo Väyrynen suhtautuu unioniin kriittisesti.[12]

Ilkka Hakalehdon mukaan päätös EU-jäsenyydestä oli laiton, koska sitä ei hyväksytty eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Suomen perustuslain toinen pykälä voidaan tulkita siten, että se kieltää lainsäädäntövallan epäsuorankin luovuttamisen muulle instituutiolle kuin eduskunnalle.lähde?

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. EU-kriittisyys YSA – Yleinen suomalainen asiasanasto. Finto. Viitattu 29.6.2016.
  2. Suomalaisista 70 prosenttia äänestäisi nyt EU-jäsenyyden puolesta, eurovaaleihin toivotaan keskustelua ilmastosta Helsingin Sanomat. 25.4.2019.
  3. Eurobarometri 65 kevät 2006, sivu 18
  4. Esimerkiksi Tuomiojan kommentit 2005, myös Alexander Stubb on arvostellut parlamenttia samasta aiheesta.[1]
  5. SKP:n edustajakokouksen teesit
  6. Suomalainen tupo on EU:ssa harvinaisuus Unionin työlainsäädäntö on lapsen kengissä, KD, 25.8.2005 [2]
  7. Hill, Peter W.: Why we must break free from the EU dictatorship. Daily Express, 8.1.2011, s. 2. [/pdfs/GetBritainOutoftheEU.pdf Lehti verkossa] (PDF) Viitattu 31.1.2011. (englanniksi)
  8. heraldscotland.com (englanniksi)
  9. Tapio Raunio: EU:n vaikutus Suomen poliittiseen järjestelmään Viitattu 13.4.2012.
  10. Vihreiden ja kommunistien eurovaaliehdokkailla samoja näkemyksiä Yle Uutiset / Eurovaalit 2009 (katso etenkin kaaviokuva)
  11. EU-kritiikin 13 epäonnen vuotta Ylioppilaslehti 2008
  12. Vitaalit Väyryset tulevat taas (kirjan Paavo Väyrynen: Eemeli Väyrysen vuosisata. Maahenki Oy 2009 esittely) 15.1.2010 Talouselämä

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta EU-kriittisyys.