Avaa päävalikko

Itsenäisyyspuolue

suomalainen poliittinen puolue
(Ohjattu sivulta Vapaan Suomen liitto)

Itsenäisyyspuolue (lyh. IPU, ruots. Självständighetspartiet) on suomalainen puolue, jonka politiikassa keskeisellä sijalla ovat Natoon liittymisen vastustaminen ja kielteinen suhtautuminen EU-jäsenyyteen. Itsenäisyyspuolue ei ole koskaan saanut kansanedustajia, mutta sillä on ollut edustajia kunnanvaltuustoissa.

Itsenäisyyspuolue

Ipu-logo-2013-500x381.jpg

Perustettu 1994
Johto Henri Aitakari (pj. 2017–)
Alexander Holthoer (vpj. 2016–)
Marjatta Herrala (vpj. 2017–)
Martti Pohjolainen (vpj. 2017–)
Lena Wiksten (puoluesihteeri)
Ideologia EU-kriittisyys, puolueettomuuspolitiikka, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, suora demokratia, talousdemokratia
Äänenkannattaja IPU
Eduskunta 0 (2019)
Euroopan parlamentti 0 (2014)
Kunnanvaltuustot 2 (2017)
Kansainväliset jäsenyydet TEAM
Nuorisojärjestö Itsenäisyysnuoret
Kotisivu ipu.fi

Puolue perustettiin presidentinvaaleihin perustetun, Keijo Korhosen Suomen kansan itsenäisyysrintama -valitsijayhdistyksen, jatkajaksi vuonna 1994 nimellä Vapaan Suomen Liitto (VSL). Vuonna 2004 nimeksi vaihdettiin Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen Liitto ja 2006 se lyhennettiin muotoon Itsenäisyyspuolue. Järjestö on poistettu puoluerekisteristä kolmesti (1999, 2007 ja 2015[1]). Se rekisteröitiin uudelleen vuosina 2000, 2008 ja 2017.[2][3][4]

Puolueen äänenkannattaja on vuodesta 1997 alkaen ilmestynyt IPU, joka syksyyn 2010 asti tunnettiin nimellä Vapaa Suomi.[5] Lehden päätoimittajana toimi elokuuhun 2015 Antti Pesonen ja sen jälkeen vuoden ajan Niko Kauko.

PuoluejohtoMuokkaa

Itsenäisyyspuolueen nykyinen puheenjohtaja vuoden 2017 elokuusta lähtien on Henri Aitakari Laitilasta. Aitakari korvasi pitkäaikaisen puheenjohtajan, alajärveläisen yrittäjän Antti Pesosen, joka kuoli huhtikuussa 2017 vatsasyöpään. Varapuheenjohtajina toimivat Aleksander Holthoer Lohjalta ja Marjatta Herrala. Puoluesihteerinä toimii Lena Wiksten Porista.

PuheenjohtajatMuokkaa

Pää- ja puoluesihteeritMuokkaa

  • Niko Kauko 2015–2016
  • Henri Aitakari 2016–2017
  • Lena Wiksten 2017–

VarapuheenjohtajatMuokkaa

  • Ilkka Hakalehto 2004–2008[9]
  • Antti Pesonen 2015–2016
  • Jukka Paakki 2015–2016
  • Marjo Luoma 2015–2016
  • Alexander Holthoer 2016–
  • Lena Wiksten 2016–2017
  • Marjatta Herrala 2017–

TavoitteetMuokkaa

Itsenäisyyspuolue ajaa Suomen irrottamista EU:sta ja vastustaa EU:n perustuslakisopimusta sekä vastustaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Puolueen vaihtoehto EU-jäsenyydelle on ETA-sopimus, joka takaisi suomalaisille vapaan liikkuvuuden ja muita EU:n kanssa yhteneviä etuja. Tämä vastaa Islannin, Liechtensteinin, Norjan eli EFTA-maiden ETA-järjestelyä tai Sveitsin mallia, jossa kieltäydytään suorasta ETA:sta, mutta tehdään Euroopan unionin kanssa erillisiä sopimuksia tarpeen mukaan.

Puolueen muita tavoitteita ovat muun muassa estää pääoman virtaaminen pois Suomesta, puolustaa kotimaista ruoan tuotantoa, kehittää energiaomavaraisuutta ja edistää uusiutuvaan energiaan siirtymistä, torjua Nato-jäsenyys ja turvata Suomen asema puolueettomana maana, varmistaa eri alueiden tasapuolinen kehittäminen ja torjua kuntien pakkoliitokset, perustaa Suomeen riippumaton perustuslakituomioistuin sekä edistää suoran demokratian käyttöönottoa.[10]

HistoriaMuokkaa

 
Piraattipuolueen ja Itsenäisyyspuolueen vaalikontit Helsingin Narinkalla.

Yhdistys perustettiin vuonna 1994 nimellä Vapaan Suomen Liitto (VSL) ja se merkittiin puoluerekisteriin marraskuussa 1994. Keväällä 1995 VSL:ssä on arvioitu olleen noin 1 000 jäsentä.[11]

Ihmisyydenpuolue (IPU) liittyi tammikuussa 1995 VSL:n kannatusjäseneksi eikä IPU asettanut omia listojaan vuoden 1995 eduskuntavaaleihin.[12] Puheenjohtaja Lauri Kojo oli VSL:n ehdokkaana Uudellamaalla.[13] Puolueita yhdisti vaatimus Suomen EU-jäsenyyden mitätöimisestä.[12]

Itsenäisyyspuolue boikotoi vuosien 1999 ja 2004 europarlamenttivaaleja. Marraskuussa 2008 puolue piti Tampereella ylimääräisen puoluekokouksen, jossa se päätti osallistua kesän 2009 europarlamenttivaaleihin. Osa puolueesta vastusti päätöstä ja vaati sen perumista uudessa ylimääräisessä kokouksessa. Puoluejohdon mielestä aloitteen takana ei kuitenkaan ollut vaadittua 10 prosenttia jäsenistöstä.

Suomen Senioripuolue liittyi Itsenäisyyspuolueen jäsenyhdistykseksi heinäkuussa 2012,[14][15] mutta erosi jo vuotta myöhemmin, koska eläkeläisten asioita ei saatu riittävästi esille.

Itsenäisyyspuolue poistettiin puoluerekisteristä vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen, mutta se keräsi puoluerekisteriin takaisin pääsemiseen vaadittavat 5 000 kannattajakorttia, jotka se jätti oikeusministeriöön 19. joulukuuta 2016.[16]

VaalitMuokkaa

Tulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
1995 - 28 067 1,01 % [17]
1999 - 10 104 0,38 % [17]
2007 - 5 541 0,20 % [18]
2011 - 3 236 0,11 % [19]
2015 - 13 638 0,46 % [20]
2019 - 2 444 0,1 % [21]
Kuntavaalit
Vuosi Valtuutetut Äänet
1996 6 1 364 0,06 % [22]
2000 3 665 0,03 % [22]
2004 2 1 228 0,05 % [23]
2008 2 1 482 0,06 % [24]
2012 0 1 303 0,06 % [25]
2017 2 1 846 0,1 % [26]
Europarlamenttivaalit
Vuosi Mepit Äänet
1996 - 13 746 0,61 % [27]
2009 - 3 563 0,21 % [28]
2014 - 5 668 0,33 % [29]

Itsenäisyyspuolue on osallistunut omilla listoillaan eduskunta-, europarlamentti- ja kuntavaaleihin.

VSL:n puheenjohtaja Ilkka Hakalehto osallistui presidentinvaaliin vuonna 2000 saaden noin prosentin äänistä. Hakalehto oli virallisesti Perussuomalaisten ehdokkaana, koska VSL:llä ei ollut ehdokasasetteluun oikeuttavaa edustusta eduskunnassa. Ehdokkaan tukena toimi Itsenäisen Suomen Puolesta 2000 -kansalaisliike. PS:n ja VSL:n lisäksi Hakalehdolle antoi tukensa mm. Suomi Ei-EU -yhdistys[30].

VSL osallistui vuosien 1995 ja 1999 eduskuntavaaleihin kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä. Molemmilla kerroilla puolueen kannatus oli korkeinta Oulun vaalipiirissä.[31][32] Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin VSL osallistui 147 ehdokasta asettaneen Muutosvoimat Suomi -yhteistyöpuolueen riveissä. Eduskuntavaaleissa 2007 Itsenäisyyspuolue solmi vaaliliittoja perussuomalaisten kanssa Oulun, Uudenmaan ja Pirkanmaan ja Vaasan vaalipiireissä. Satakunnan vaalipiirissä vaaliliittoon kuului lisäksi kristillisdemokraatit.

Kunnallisvaaleissa 2012 IPU ei saanut valtuutettuja, mutta yksi pääsi varasijalle Juankoskella. Puolueen listoilla oli 89 ehdokasta 29:ssä kunnassa. Vaaleihin 2008 puolue osallistui omalla listalla 28 kunnassa ja se sai läpi edustajansa Alajärven (2,5 % äänistä) ja Pyhäjoen (5,5 %) valtuustoihin. Vuonna 2004 VSL:llä oli ehdokkaita 11 kunnassa. Puolue sai tuolloin molemmat valtuutettunsa Pyhäjoella (9,8 %), jonka valtuustossa se on ollut edustettuna vaaleista 1996 lähtien. Aiemmin VSL:llä oli valtuutettuja myös Halikossa (1996–2000), Hyrynsalmella (1996–2000), Kaavilla (1996–2000), Kiikoisilla (2000–2004) ja Siilinjärvellä (1996–2004).[22][33] Puolueen puheenjohtaja Hakalehto oli Helsingin kaupunginvaltuutettu vuoteen 2004 asti, mutta hänet valittiin Pääkaupunkiseudun sitoutumattomien listalta.

Itsenäisyyspuolue boikotoi vuosien 1999 ja 2004 europarlamenttivaaleja. Vaaleissa 2009 ja 2014 puolue asetti täyden ehdokaslistan, mutta se jäi kauas edustajapaikoista. Vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin Itsenäisyyspuolue ei asettanut yhtäkään ehdokasta.[34]

Kuntavaaleissa 2017 Itsenäisyyspuolue (asetti kuntavaaliehdokkaita 24 kuntaan ja sai kaksi paikkaa. IPU:n 12-kohtainen kuntavaaliohjelma korosti inhimillisyyttä ja lähidemokratiaa. IPU:n mielestä hyvien sosiaali- ja terveydenhoidon palvelujen tulee olla kaikkien saatavilla maksukyvystä, iästä tai asuinpaikasta riippumatta. [35]

LähteetMuokkaa

  1. Kuusi puoluetta poistettiin puoluerekisteristä 7.5.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 7.5.2015.
  2. Puoluerekisteriin merkityt ja siitä poistetut puolueet Vaalit.fi. 6.2.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 7.5.2015.
  3. Itsenäisyyspuolue palaa puoluerekisteriin 19.12.2016. Iltalehti. Viitattu 19.12.2016.
  4. Itsenäisyyspuolue merkittiin puoluerekisteriin 30.1.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 30.1.2017.
  5. Itsenäisyyspuolueen lehti on nyt IPU IPU 6/2010, s. 2.
  6. Itsenäisyyspuolue etsii puheenjohtajaa yle.fi. Viitattu 7.9.2015.
  7. Itsenäisyyspuolueen ex-puheenjohtaja Antti Pesonen on kuollut iltalehti.fi. Viitattu 5.4.2017.
  8. Aitakari, Henri: Itsenäisyyspuolueen uuden puheenjohtajan mietteitä ipu.fi. 3.9.2017. Itsenäisyyspuolue. Viitattu 16.5.2019.
  9. Helsingin Sanomat: Ilkka Hakalehto on kuollut
  10. Ipun-tavoiteohjelma 2011
  11. Pekonen, Kyösti, Hynynen, Pertti & Kalliala, Mari: The New Radical Right Taking Shape in Finland (Sisältyy julkaisuun: The new radical right in Finland) Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos. Viitattu 4.11.2013. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  12. a b Ipu liittyy Vapaan Suomen liittoon (Helsingin Sanomat 23.1.1995)
  13. Pekka Väisänen: Poliitikot ja julkkikset käyvät kilpaan edustajanpaikoista (Helsingin Sanomat 28.1.1995)
  14. Suomen Senioripuolue (SSP) ja Itsenäisyyspuolue (IPU) ovat päättäneet yhdistää voimansa (ipu.fi 9.7.2012)
  15. Tiedotus Suomen Senioripuolue ry:n jäsenille ja kaikille suomalaisille Suomen Senioripuolue 7.6.2012
  16. Itsenäisyyspuolue palaa puoluerekisteriin iltalehti.fi. Viitattu 19.12.2016.
  17. a b Eduskuntavaalit - aikasarjat StatFin. 30.4.2015. Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2018.
  18. Eduskuntavaalit 2007 - tulos puolueittain vaalit.fi. 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  19. Eduskuntavaalit 2011 - tulos puolueittain vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  20. Eduskuntavaalit 2015 - tulos puolueittain vaalit.fi. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 25.4.2015.
  21. Eduskuntavaalit 2019 - tulos puolueittain vaalit.fi. 23.4.2019. Oikeusministeriö. Viitattu 16.5.2019.
  22. a b c Kunnallisvaalit - aikasarjat StatFin. 21.4.2017. Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2018.
  23. Kunnallisvaalit 2004 - tulos puolueittain vaalit.fi. 17.1.2005. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  24. Kunnallisvaalit 2008 - tulos puolueittain vaalit.fi. 31.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  25. Kunnallisvaalit 2008 - tulos puolueittain vaalit.fi. 31.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  26. Kuntavaalit 2017 - tulos puolueittain vaalit.fi. 9.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 20.4.2017.
  27. Europarlamenttivaalit - aikasarjat StatFin. 11.6.2014. Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2018.
  28. Europarlamenttivaalit 2009 - tulos puolueittain vaalit.fi. 10.6.2009. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  29. Europarlamenttivaalit 2014 - tulos puolueittain vaalit.fi. 30.5.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2014.
  30. Ei-EU ry. tukee Hakalehtoa (Vapaa Suomi 10/1999)
  31. Puolueiden saamat äänimäärät (kaikki äänet, ennakkoäänet, vaalipäivän äänet) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 1995 (Tilastokeskus 7.3.2003)
  32. Puolueiden saamat äänimäärät (kaikki äänet, ennakkoäänet, vaalipäivän äänet) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 1999 (Tilastokeskus 7.3.2003)
  33. Ehdokastilasto 3.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 9.10.2012.
  34. Europarlamenttivaalit 2019 - ehdokkaat vaalit.fi. 25.4.2019. Oikeusministeriö. Viitattu 16.5.2019.
  35. Antti Pesonen: Itsenäisyyspuolue kuntavaaleihin 2017 anttipesonen.fi. Viitattu 15.3.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa