Suora demokratia

demokratian muoto

Suora demokratia on demokratian muoto, jossa kansalaiset päättävät asioista suoraan eikä valitsemiensa edustajien kautta.[1]

Suoran demokratian täydellisimmässä muodossa kansalaiset tekevät päätökset kasvotusten poliittisessa kokouksessa tai kansankokouksessa.[1] Tällaista suoran demokratian suhteellisen puhdasta muotoa harjoitettiin antiikin Ateenassa ja joissakin muissakin antiikin ja keskiajan kaupunkivaltioissa, vaikka ne eivät täyttäneetkään nykyajan käsitystä demokratiasta esimerkiksi osallistumisoikeuden kattavuuden suhteen. Jokaisella kansalaisella oli kuitenkin oikeus ottaa osaa kokoukseen sekä puhua ja äänestää tasa-arvoisesti.[2] Nykyisin tunnetuimpia suoran demokratian toteuttajia ovat Sveitsin kantonit, joissa osassa on edelleen käytössä kansankokous.

Suora demokratia on osallistavampaa kuin muut hallintomuodot. Äänestystä edeltää usein keskustelu ja muunkaltainen osallistujien välinen vuorovaikutus, jonka aikana osallistujat tuovat omat näkökantansa esiin. Koska suora demokratia vaatii osallistujiltaan enemmän kuin muut hallintomuodot, suoraan demokratiaan osallistuvien kansalaisten määrä ei välttämättä ole suurempi kuin edustukselliseen demokratiaan osallistuvien.[1]

Sellainen suora demokratia, jossa kaikki jäsenet todellakin osallistuvat päätöksentekoon kokoontumalla yhteen, voi toimia vain korkeintaan muutaman tuhannen jäsenen ryhmissä. Jos jokaisella osallistujalla täytyy lisäksi olla tilaisuus puhua kokouksessa, ryhmän on oltava vielä pienempi. Tämän vuoksi suoran demokratian voi yleensä toteuttaa vain suurpiirteisesti ja silloinkin vain pienissä poliittisissa yksiköissä. Suuremmissa yksiköissä suoraa demokratiaa voidaan toteuttaa osittain, kuten parantamalla kansalaisten osallistumismahdollisuuksia esimerkiksi avointen kokousten kautta tai hajauttamalla hallintoa lisäämällä paikallishallinnon vaikutusvaltaa.[3]

Suoran demokratian eräitä muotoja ovat kansanäänestykset, joissa äänestäjät saavat päättää asioista suoraan edustajiensa sijaan. Aloite kansanäänestyksestä voi joskus tulla suoraan kansalta kansalaisaloitteen kautta.[4]

Suomessa suoraa demokratiaa ajavat Liike Nyt, Vihreä liitto,[5] Muutos 2011 -puolue,[6] Valta kuuluu kansalle ja Itsenäisyyspuolue.[7] Myös SDP:n puolueohjelmassa oli vuoteen 1952 asti maininta suorasta demokratiasta. Vasemmiston näkemykset suorasta demokratiasta ovat vaihdelleet ja myöhemmin sitä on nimitelty "yltiödemokratiaksi".[8][9] Suomen poliittisista nuorisojärjestöistä Perussuomalaiset Nuoret ilmoittaa kannattavansa suoraa demokratiaa[10][11].

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Whelan 2019, s. 251.
  2. Whelan 2019, s. 252–253.
  3. Whelan 2019, s. 252.
  4. Whelan 2019, s. 278, 262.
  5. Vihreiden demokratiaohjelma, vihreat.fi
  6. Suora demokratia, muutos2011.fi
  7. Ohjelma: eduskuntavaalit 2011, ipu.fi
  8. Karapuu, Heikki (toim.): ”Klaus Mäkelä: Kaikki valta neuvostoille”, Harvojen tasavalta, s. 110–115. Huutomerkki-sarja. Helsinki: Tammi, 1970. Lainaus sivulta 110: "Referendum on porvarillista yltiödemokratiaa."
  9. Apunen, Osmo; Lappalainen, Pertti; Paastela, Jukka; Ruostesaari, Ilkka: ”Pertti Suhonen: Kansan tahto välittömässä demokratiassa”, Vaalit, valta ja vaikuttaminen, s. 93–102. Juhlakirja Olavi Borgin 60-vuotispäiväksi 30.3.1995. Tampere: Tampere University Press, 1995. ISBN 951-44-3718-7. Lainaus sivulta 94: "Kansanäänestykset ovat porvarillista yltiödemokratiaa, ja mielipidetiedusteluihin nojaava poliittinen päätöksenteko sen pisimmälle viety muoto."
  10. Perussuomalaiset Nuoret: PS-Nuorten syyskokouksen julkilausumat ps-nuoret.fi.
  11. Perussuomalaiset Nuoret: Periaateohjelma (s. 5) ps-nuoret.fi.

KirjallisuuttaMuokkaa