Forssan ohjelma

Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:

Forssan ohjelma on Suomen Työväenpuolueen, sittemmin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puolueohjelma, joka oli voimassa 49 vuotta eli vuosina 19031952. Se hyväksyttiin Forssassa 17.–20.8.1903 järjestetyssä puoluekokouksessa.

Ohjelmaan kuului muun muassa kahdeksantuntinen työpäivä, vähimmäispalkka ja yleinen kouluvelvollisuus[1] sekä yleinen alkoholin kieltolaki. Ohjelma sisältää myös tavoitteet yksityisen tuotannon lakkauttamisesta ja valtiollisen vaikutusvallan valloittamisesta kaikilla tarkoituksenmukaisilla keinoilla, jotta työväenluokka vapautuisi. Forssan ohjelma on miltei suoraan peräisin Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen vuonna 1891 hyväksymästä Erfurtin ohjelmasta sekä myös Itävallan sosiaalidemokraatisen puolueen Hainnfeldin ohjelmasta, vuosilta 1888 - 1889[2] [3]Ohjelman välittömätselvennä vaatimukset ovat toteutuneet lukuun ottamatta kirkon ja valtion eroa, suoraa demokratiaa ja koulujen uskonnonopetuksen lakkauttamista; lisäksi 1919 voimaan tulleesta alkoholin kieltolaistakin on sittemmin luovuttu.[4]

Sisältö[3]Muokkaa

  1. Yleinen ja yhtälöinen vaalioikeus, välitön äänioikeus, suhteellinen vaalitapa, yksikamarillinen järjestelmä ja vaalisalaisuus
  2. Suora demokratia
  3. Yhdistymis, sanan ja lehdistönvapaus
  4. Ilmainen oppivelvollisuus
  5. Kirkon ja valtion ero ja uskonnonopetuksen kumoaminen
  6. Progressiivinen tuloverotus
  7. Ilmainen oikeudenkäynti , oikeusapu ja korvaus vääristä syytöksistä
  8. Julkinen terveydenhuolto
  9. Asevelvollisuuden lakkauttaminen ja yleinen pasifismi
  10. Sukupuolten välinen tasa-arvo lain edessä
  11. Alkoholin kielto


ÄänioikeusMuokkaa

Merkittävin toteutumaton listan vaatimus on äänioikeus. Kohdasta 1 vain vaalioikeus on saatu toteutettua. Forssan listan sanatarkka sisältö tältä osin (Kohdat 1 ja 2) oli; [5]

1. Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla. Suhteellinen edustus ja yksikamari järjestelmä. Salainen äänestys. Vaalien ja äänestysten toimittaminen lain määräämänä vapaapäivänä. Palkkio valituille edusmiehille kaikilla aloilla.

2. Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittamis- ja hylkäämisoikeuden kautta.

Kohdassa 1 on tehty selkeä ero vaalien ja äänestysten välille. Oikeus osallistua vaaleihin on nimetty vaalioikeudeksi ja oikeus osallistua äänestyksiin on nimetty äänioikeudeksi. Vaaleja ja äänestyksiä on katsottu tarvittavan niin kunnallisella kuin valtiollisella alalla. Äänestysten tärkein merkitys on määritetty listan kohdassa 2. Suomen kansalla ei ole tähän päivään mennessä ollut oikeutta välittömästi (Suoraan) esittää lakeja ja äänestää niistä. Suomen kansa on ylipäätään saanut äänestää vain kaksi kertaa mielipidetiedusteluissa.

Suomen kansalla ei siten ole äänioikeutta Forssan ohjelman tarkoittamalla tavalla.

LähteetMuokkaa

  1. Torsten Edgren, Merja Manninen ja Jari Ukkonen; Eepos, Suomen historian käsikirja. Sivu 268. ISBN 951-0-27651-0
  2. Karl Kautsky. Erfurtin ohjelma. Tammi 1974, s. 254.
  3. a b Forssan ohjelma Suomen sosialidemokraattinen puolue {kelvoton viite}. Viitattu 12.elokuuta 2017.
  4. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ohjelma 1903 www.sdp.fi [1][vanhentunut linkki]
  5. Forssan ohjelma – Wikiaineisto fi.wikisource.org. Viitattu 11.6.2021.
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.