Avaa päävalikko

Edustuksellisessa demokratiassa (välillinen demokratia) äänestäjät valitsevat joukostaan edustajia, joilla on valtuudet tehdä päätöksiä heidän puolestaan. Yleensä edustuksellisessa demokratiassa edustaja ei ole velvollinen noudattamaan äänestäjiensä tahtoa vaan voi vapaasti harkita, minkä päätöksen tekee. Äänestäjien tahtoa kirjaimellisesti noudattavalla edustajalla sanotaan olevan imperatiivinen mandaatti.

Valtiomuodot

Tämä artikkeli on osa
Politiikka-luokkaa

muokkaa

Tyypillisesti edustuksellinen demokratia koskee poliittisia yhteisöjä: esimerkiksi äänestäjät äänestävät kansanedustajia maansa parlamenttiin, opiskelijat valitsevat edustajat ylioppilas- tai opiskelijakuntaan ja kuntalaiset edustajansa kunnanvaltuustoon. Parlamentti ja hallitus valmistelevat ja hyväksyvät lait vallan kolmijako-opin mukaan. Usein edustuksellisessa demokratiassa on erikseen valtion päämies, esimerkiksi presidentti tai kuningas, joka joskus voi hyväksyä tai hylätä lakiesityksen ennen kuin se kirjataan laiksi. Kolmantena instanssina on usein myös korkein oikeus, joka valvoo perustuslain toteutumista.

Katso myösMuokkaa

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.