Avaa päävalikko

Suomen Kansa Ensin

suomalainen kansallismielinen puolue
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 2017 perustettua puoluetta. Rautatientorin pitkäkestoisesta mielenosoituksesta tunnetuksi tullutta liikettä käsittelee artikkeli Suomi Ensin.

Suomen Kansa Ensin (lyhenne SKE) on suomalainen kansallismielinen puolue.[1][2] Puolue on tunnettu katutoiminnastaan sekä aktiivisesta viestimisestä sosiaalisessa mediassa. Puolue osallistui vuoden 2019 eduskuntavaaleihin.

Suomen Kansa Ensin

SKE-tunnus-2018-400.png

Perustettu 2017
Johto

Puheenjohtaja, Riikka Salmi
Kari Sunell (varapuheenjohtaja)
Ari Lindström (puoluesihteeri)

Keijo Juntunen (rahastonhoitaja)
Ideologia
Poliittinen kirjo äärioikeisto
Toimisto Pori
Värit sininen ja valkoinen
Kotisivu skepuolue.fi
SKE:n koju SuomiAreena 2018 -tapahtumassa.
Suomen Kansa Ensin -vaalikyltti Helsingissä vuonna 2019.

HistoriaMuokkaa

Puolueen aktiivit ovat aikaisemmin toimineet Rajat kiinni! -kansanliikkeessä, josta he aluksi jakaantuivat Suomi Ensin -ryhmään tavoittelemaan muitakin asioita kuin rajakontrollia ja josta he myöhemmin irtaantuivat Suomen Kansa Ensin -yhdistykseksi,[3] joka rekisteröitiin marraskuussa 2017.[2] Lokakuussa 2018 yhdistys ilmoitti keränneensä puolueeksi rekisteröitymiseen tarvittavat 5 000 kannattajakorttia ja kertoi aikovansa osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin.[4] Hakemus Suomen Kansa Ensin ry:n merkitsemiseksi puoluerekisteriin jätettiin 31. lokakuuta 2018,[5] ja joulukuussa oikeusministeriö ilmoitti merkinneensä yhdistyksen puoluerekisteriin.[6]

Vaalitulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2019 -- 2 366 0,08 [7]
Europarlamenttivaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2019 -- 2 495 0,14 [8]

Politiikka ja tavoitteetMuokkaa

SKE:n aatteellisen perustan muodostaa kansallisen itsemääräämisoikeuden palauttaminen. Puolue tavoittelee Suomen eroa Euroopan unionista ja eurosta. Lisäksi se vastustaa Suomen liittymistä Natoon tai mihinkään muuhunkaan sotilaalliseen liittoutumaan. SKE painottaa omien vahvojen puolustusvoimien tärkeyttä. SKE:n tavoitteena on myös suoran demokratian eli sitovien kansanäänestysten saaminen kansalliseen päätöksentekoon.[2] Puolue ei ota juuri kantaa oikeisto–vasemmisto-jakoon.[9]

Yksityiskohtaisemmiksi tavoitteikseen puolue on listannut muun muassa maanviljelijöiden verovapauden, kahden ruotsinkielisen itsehallinnollisen maakunnan perustamisen etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikolle, Suomen kultavarantojen kotiuttamisen ulkomailta ja jakamisen kansalle kultakolikoina, Yleisradion pilkkomisen ja hajauttamisen, lastensuojeluviranomaisten toiminnan lakkauttamisen nykymuodossaan, vähintään 2–3 lapsen perhekoon tukemisen kulttuurillisesti ja taloudellisesti, suojeluskuntien muodostamisen tukemisen, sekä kansallisen totuuskomission perustamisen tutkimaan viranomaisrikollisuutta.[10]

Sisäiset erimielisyydetMuokkaa

SKE:n sisäiset erimielisyydet tulivat julki tammikuussa 2019. Puolue oli järjestänyt 29. joulukuuta Helsingissä ylimääräisen puoluekokouksen sisäisten linjaerojen takia. Kokouksessa SKE:lle äänestettiin uusi hallitus, jota osa jäsenistä ja lopulta Tampereen käräjäoikeus eivät pitäneet päätösvaltaisena.[11] Varapuheenjohtaja Ari Lindströmin mukaan kokouksessa rikottiin yhdistyslakia, ja osa puolueen jäsenistä valmisteli asian johdosta toimenpiteitä.[12] Edellinen puheenjohtaja on myös erotettu yhdistyksestä.[13]

Kohut ja rikosepäilytMuokkaa

Puolueen eduskuntavaaliehdokkaan, janakkalalaisen Jenni Uotilan kommentti maaliskuussa 2019 sosiaalisessa mediassa 50 kuolonuhria vaatineesta Christchurchin moskeijaiskuista herätti ihmetystä. Uotila jakoi päivityksessä VK-palveluun videokuvaa iskusta ja kommentoi sitä ”Ystävä hyvä Hienosti Käy Moskeijjassa kylässä”. Tekstin perässä oli hymyilevä kieltä näyttävä emoji.[14]

Helsingin poliisilaitos ilmoitti 9. huhtikuuta 2019, että se epäilee puolueen eduskuntavaalikampanjan yhteydessä silloista puheenjohtajaa Marco de Witiä ja toista ehdokasta Kristiina Brandtia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Puolueen vaalitilaisuudessa oli esillä vaalimainoksia, joiden tekstit ovat poliisin mukaan sisältäneet maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen syrjintää ja joiden epäillään täyttävän rikoksen tunnusmerkistön.[15][16] Rikosepäily liittyy vaalimainoksiin, joissa luki ”matut ulos” ja ”homotus kaappiin”.[17]

LähteetMuokkaa

  1. Suomen Kansa Ensin suomenkansaensin.fi. Viitattu 30.10.2018.
  2. a b c PRH Yhdistysnetti yhdistysrekisteri.prh.fi. Viitattu 30.10.2018.
  3. Mäkilä, Ville: Suomi Ensin jakautui kahtia – johtohahmot syyttävät toisiaan valehtelusta, tällainen on uusi Suomen Kansa Ensin ry Turkulainen. 29.11.2017. Viitattu 19.11.2018.
  4. Suomi ensin -liikkeen keulahahmo Marco de Wit aikoo rekisteröidä yhdistyksensä puolueeksi eduskuntavaaleihin Helsingin Sanomat. 30.10.2018. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 31.10.2018.
  5. Marco de Wit: Erikoislähetys: SKE-kortit oikeusministeriöön YouTube. 31.10.2018. Viitattu 19.11.2018.
  6. Suomen Kansa Ensin merkitty puoluerekisteriin 11.12.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 11.12.2018.
  7. Eduskuntavaalit 2019 - tulos puolueittain vaalit.fi. 23.4.2019. Oikeusministeriö. Viitattu 30.6.2019.
  8. Europarlamenttivaalit 2019 - Tulos puolueittain vaalit.fi. 29.5.2019. Oikeusministeriö. Viitattu 30.6.2019.
  9. Kansallismielinen Suomen Kansa Ensin puoluerekisteriin Ilta-Sanomat. 11.12.2018. Viitattu 12.12.2018.
  10. SKE viralliset säännöt (pdf) SKE. Viitattu 11.12.2018. (suomeksi)
  11. Kuinka sabotaasi torjutaan? 15.9.2019. Fennomania 2.0. Viitattu 19.10.2019.
  12. Pekkonen, Sanna: Vasta perustetussa Suomen Kansa Ensin -puolueessa kytee jo erimielisyyksiä: Osa uskoo, ettei puolue edes pääse vaaleihin – "Mikään ei voi estää meitä" 20.1.2019. MTV3. Viitattu 12.3.2019.
  13. STT: Marco de Wit sai potkut Suomen kansa ensin -puolueesta, kiisti väitteen väkivaltaisuudestaan 31.10.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 10.11.2019.
  14. Keskinen, Heli: Janakkalalainen kansanedustajaehdokas jakoi kuvakaappauksen 50 ihmistä tappaneesta Uuden-Seelannin moskeijaiskusta: "Ystävä hyvä Hienosti Käy Moskeijjassa kylässä" 18.3.2019. Janakkalan Sanomat. Viitattu 18.3.2019.
  15. Poliisi epäilee rikosta Suomen kansa ensin -puolueen kampanjoinnissa – toinen epäillyistä puolueen puheenjohtaja Marco de Wit Yle Uutiset. 9.4.2019. Viitattu 10.4.2019.
  16. Poliisi: Suomen kansa ensin -puolueen kampanjointi täyttää rikoksen tunnusmerkit - ”Syrjintään tähtäävää” www.iltalehti.fi. Viitattu 9.4.2019.
  17. Halonen, Antti: Hämmentävä väkivaltainen vaalikahakka Helsingissä – nuoret häiriköivät Marco de Witin puhetta: ”Minua syljettiin varmaan sata kertaa” 12.4.2019. Iltalehti. Viitattu 16.4.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa