Euroopan unionin perussopimukset
Euroopan unionin perussopimukset tarkoittavat Euroopan unionin ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksia sekä niitä muuttaneita sopimuksia.[1] Perussopimukset muodostavat ylimmän tason Euroopan unionin lainsäädännöstä eli ns. acquis'sta. Hallitustenvälinen konferenssi (HVK) valmistelee muutokset perussopimuksiin.
Euroopan unionin lainsäädäntö tarkoittaa kaikkia jäsenmaita sitovaa ja velvoittavaa normistoa. Tämä säännöstö muodostuu kolmella tasolla:
- perussopimukset (alkuperäinen oikeus eli primäärioikeus), joilla jäsenvaltiot siirtävät valtaa keskuselimille
- perussopimusten mukaisilla päätöksentekomenettelyillä EU:n toimielimet luovat asetuksia, direktiivejä, suosituksia sekä antavat lausuntoja. Toimielimet voivat myös tehdä päätöksiä, jotka velvoittavat jäsenmaita tai yksittäisiä oikeushenkilöitä (johdannainen oikeus eli sekundäärioikeus)
- Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten antamat päätökset
Perussopimukset aikajärjestyksessä
muokkaaSopimus | Perustettu/muutettu | Sijainti | Allekirjoitettu | Voimassa alkaen | lopetettu | |
---|---|---|---|---|---|---|
Kaupunki | Valtio | |||||
Pariisin sopimus | Euroopan hiili- ja teräsyhteisö | Pariisi | Ranska | 1951 | 1952 | 2002 (Vanhentunut perustamissopimukseen sisältyvän 50 vuoden rajoituksen vuoksi, ja EU on ottanut sen vastaan Nizzan sopimuksella.) |
Sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta | Muutettiin EHTY:n perustamissopimusta ottamaan huomioon Saarlandin siirto Ranskasta Saksalle | Luxemburg | Luxemburg | 1956 | 1957 | 2002 (Vanhentunut perustamissopimukseen sisältyvän 50 vuoden rajoituksen vuoksi, ja EU on ottanut sen vastaan Nizzan sopimuksella.) |
Rooman sopimus | Euroopan talousyhteisö | Rooma | Italia | 1957 | 1958 | voimassa |
Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus | Euroopan atomienergiayhteisö | 1957 | 1958 | voimassa | ||
Instituutioita koskeva yleissopimus | edustajakokouksen,yhteisen tuomioistuimen ja
yhteinen talous- ja sosiaalikomitean perustaminen |
1957 | 1958 | 1999 (Korvattu Amsterdamin sopimuksella) | ||
Yleissopimus Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta mainitun sopimuksen IV osassa määritellyn assosiaatiomenettelyn soveltamiseksi Alankomaiden Antilleihin | merentakaisen alueen aseman myöntäminen Alankomaiden Antilleille | Bryssel | Belgia | 1962 | 1964 | voimassa |
Toimielinten sulautumissopimus | EHTY:n ja Euratomin johdon
yhdistäminen ETY:n |
1965 | 1967 | 1999 (Korvattu Amsterdamin sopimuksella) | ||
Talousarviosopimus | Parlamentille osittainen budjettivalta | Luxemburg | Luxemburg | 1970 | 1971 | voimassa |
Liittymissopimus 1972 | Tanskan, Irlannin ja-Britannian jäsenyys | Bryssel | Belgia | 1972 | 1973 | |
Sopimus tiettyjen määräysten muuttamisesta. | Pöytäkirja Euroopan investointipankin perussäännöstä | 1975 | 1977 | |||
Varainhoitosopimus | Parlamentille lisää budjettivaltaa. Tilintarkastustuomioistuimen perustaminen | 1975 | 1977 | |||
Liittymissopimus 1979 | Kreikan jäsenyys | Ateena | Kreikka | 1979 | 1981 | |
Grönlannin sopimus | Grönlannin erosopimus | Bryssel | Belgia | 1984 | 1985 | |
Liittymissopimus 1985 | Espanjan ja Portugalin jäsenyys | Madrid | Espanja | 1985 | 1986 | |
Lissabon | Portugali | |||||
Euroopan yhtenäisasiakirja | Yhtenäismarkkinoiden ja eurooppalaisen poliittisen yhteistyön perustaminen | Haag |
Alankomaat | 1986 | 1987 | |
Luxemburg | Luxemburg | |||||
Maastrichtin sopimus | ETY:stä tuli Euroopan yhteisön pilari. Hallitustenväliset pilarit; Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue | Maastricht | Alankomaat | 1992 | 1993 | |
Laki Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta,valtuutetaan valtuusto perustamaan Euroopan investointirahasto | Euroopan investointirahaston perustaminen | Bryssel | Belgia | 1993 | 1994 | |
Liittymissopimus 1994 | Suomen, Ruotsin ja Itävallan jäsenyys | Korfu | Kreikka | 1994 | 1995 | |
Amsterdamin sopimus | Korkean edustajan viran perustaminen,toimivalta oikeus- ja sisäasioiden EY:lle
ja integroi Schengenin sopimuksen osaksi perussopimuksia |
Amsterdam | Alankomaat | 1997 | 1999 | |
Nizzan sopimus | Valmisteli EU:n laajentumisesta | Nizza | Ranska | 2001 | 2003 | |
Liittymissopimus 2003 | Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian jäsenyys | Ateena | Kreikka | 2003 | 2004 | |
Liittymissopimus 2005 | Bulgarian ja Romanian jäsenyys | Luxemburg | Luxemburg | 2005 | 2007 | |
Lissabonin sopimus | Perustettiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuus,tehostettu ulkopolitiikka,pilarijärjestelmä lakkautettiin, laajennettiin,parlamentin valtuuksia määräenemmistöön, oikeusperuskirja sitovaksi. | Lissabon | Portugali | 2007 | 2009 | |
Euroopan parlamentin istuimia koskeva pöytäkirja lähdeteksti | Nimitettiin 18 uutta jäsentä EP vuoden 2014 vaaleihin asti, jotka valittiin vaaleissa vuonna 2009 jos Lissabonin sopimus oli voimassa.Euroopan parlamentin jäsenten määrä väliaikaisesti nousi 754:ään | Bryssel | Belgia | 2010 | 2011 | |
Euroopan vakausmekanismin perustamissopimus | Euroopan vakausmekanismin perustaminen | 2011 | 2013 | |||
Liittymissopimus 2011 | Kroatian jäsenyys | 2011 | 2013 | |||
Irlannin pöytäkirja Lissabonin sopimuksesta | Irlannin takuiden virallistaminen | 2012 | 2014 | |||
Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan erosta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä | Brexit | Belgia | 2020 | 2020 | ||
Lontoo | Britannia |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Satuli, Heli: EU-perusteos. (2. painos) Helsinki: Eurooppatiedotus, 2020. ISBN 978-952-281-621-4. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)