Helsingin päätösasiakirja

kansainvälinen sopimus 1975
Hakusana ”Helsingin henki” ohjaa tänne. Vuoden 1994 yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuihin suunnitellusta samannimisestä maskotista kerrotaan omassa artikkelissa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätösasiakirja, joka tunnetaan nimellä Helsingin päätösasiakirja, oli toimenpide, joka viimeisteli Helsingissä vuoden 1975 heinä-elokuussa pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK).[1] Yhteensä 35 valtiota (Yhdysvallat, Kanada ja kaikki Euroopan valtiot Albaniaa ja Andorraa lukuun ottamatta) allekirjoitti asiakirjan, jonka tavoitteena oli parantaa länsimaiden ja sosialististen valtioiden välisiä suhteita.

Erich Honecker (DDR, oikealla) ja Trygve Bratteli (Norja) ETYKissä Helsingissä 1975.
Erich Honecker ja Itä-Saksan delegaatio ETYKissä Helsingissä 1975.
Erich Honecker ja Itä-Saksan delegaatio saapumassa Finlandia-taloon.
Suomen valtuuskunnan jäseniä kokoussalissa eturivissä SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa, ulkoministeri Olavi J. Mattila, pääministeri Keijo Liinamaa, presidentti Urho Kekkonen.

Sopimuksen sisältö

muokkaa

Päätösasiakirja hyväksyttiin 1. elokuuta 1975 Finlandia-talossa.[2] Se jakautuu neljään pääkohtaan eli ”koriin”. Ensimmäinen käsitteli Euroopan turvallisuuskysymyksiä, toisessa päätettiin yhteistyöstä muun muassa taloudessa, tieteessä ja ympäristönsuojelussa, kolmas koski yhteistoimintaa humanitaarisilla aloilla ja neljäs konferenssin seurantaa ja tulevia kokouksia.[2] Lisäksi toisen ja kolmannen korin välissä on lyhyt Välimeren alueen turvallisuuskysymyksiä käsittelevä osio. Tarkoituksena oli parantaa itä- ja länsiblokin vuorovaikutusta toisiinsa nähden.

Vastaanotto ja vaikutukset

muokkaa

Sopimus oli merkittävä kylmän sodan jännitteiden lieventämisessä.

1970-luvun jälkipuoliskolla itäblokin maiden toisinajattelijat alkoivat perustaa niin sanottuja Helsinki-ryhmiä, jotka vaativat näiden maiden hallituksilta Helsingin päätösasiakirjan ihmisoikeuksia koskevien kohtien toteuttamista käytännössä. Näistä merkittävimmäksi muodostui Neuvostoliitossa toiminut Moskovan Helsinki-ryhmä. Myös Tšekkoslovakiaan syntynyt Charta 77 -ryhmä esitti samat vaatimukset.

Konferenssiin osallistuneet valtiot

muokkaa
 
Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Schmidt, DDR:n presidentti Erich Honecker, Yhdysvaltojen presidentti Gerald Ford ja Itävallan liittokansleri Bruno Kreisky allekirjoittavat päätösasiakirjan.

Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä.

Sopimuksen allekirjoittaneet valtioiden ja hallitusten päämiehet

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Ylen elävä arkisto (Arkistoitu – Internet Archive) Kekkonen vastaanottaa vieraat ja avaa konferenssin
  2. a b Etyk-päätösasiakirjan allekirjoitus yle.fi. 8.9.2006. Viitattu 22.3.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.