Erkki Kupari

suomalainen tv-ohjaaja ja kirjailija

Erkki Juhani Kupari (s. 26. elokuuta 1951) on suomalainen toimittaja ja tv-ohjaaja, aikuisopettaja ja kirjailija. Hän on ollut töissä muun muassa mainostoimistoissa, Yleisradiossa ja Suomen Journalistiliitossa. Hän asuu Helsingissä. Vanhemmat ovat Pentti Kupari (1921-2007) ja Annikki Kupari os. Vehkalahti (1923-2016), veli Kari Kupari (1957).[1]

Erkki Kupari
Kupari keväällä 2024.
Kupari keväällä 2024.
Henkilötiedot
Koko nimi Erkki Juhani Kupari
Syntynyt26. elokuuta 1951 (ikä 72)
Tampere
Kansalaisuus Suomi
Ammatti toimittaja, tv-ohjaaja, aikuisopettaja ja kirjailija.
Puoliso

Ritva Kupari (1976-1988)

Tiina-Maija Lehtonen (1995-2012)
Lapset 2
Toimittaja
Media Yleisradio
Koulutus
Televisio Yleisradio
Ohjelmat
Dokumentit Ei mikään viiden tähden hotelli
Lehti

Elämänvaiheet

muokkaa

Erkki Kupari syntyi Tampereella ja lapsuuden perhe muutti Hämeenlinnaan edistysmielisessä osuusliikkeessä OTK:lla töissä olleen isän töiden takia vuodenvaihteessa 1960. Kupari kävi keskikoulun Hämeenlinnan lyseossa. Hän valmistui askartelunohjaajaksi 1971, sosionomiksi 1976 ja aikuiskasvatuksen maisteriksi 1980 Tampereen yliopistosta. Opinnoista hänelle jäi parhaiten mieleen taidehistorian luennoilta muodista puhuttaessa Maila-Katriina Tuominen Vakkarin kanta, että musta ei ole väri. Työt ovat vieneet hänet Lappeenrantaan, Kotkaan, Lahteen ja lopulta Helsinkiin.

Kuparin isä oli taitava harrastajavalokuvaaja, ja vaikutti poikansa kiinnostukseen taiteisiin. Elokuvakerhoharrastus vei lopulta ammattiin tv-ohjaajana YLE:ssä. Aikuiskasvatuksen ja myöhemmät työnohjauksen opinnot johtivat myös erilaisiin koulutustehtäviin media-alalla.

Kupari kiinnostui yhteiskunnallisista asioista jo koululaisena 1960-luvun puolivälissä. Hänestä tuli 16-vuotiaana E-osuusliikkeen myymälätoimikunnan jäsen. Hän oli mukana hämeenlinnalaisen Apartado -nimisen undergroundlehden tekemisessä ja perustamassa kolmannen maailman yhdistystä Tricontia. Nuoruudessaan hän orientoitui vasemmistolaiseen liikkeeseen. Isän ja lapsuuden kotipihan miesten sotakokemukset johtivat jo nuorena mukaan rauhanliikkeen toimintaan.

Kotkassa hän oli perustamassa Kotka Jazz ry:tä ja Helsingissä Olutsiltaa ja sen osastoja Klamilaan[2] ja Kotkaan.

Työura

muokkaa

Kupari (ks. LInkedIn[3] oli askartelunohjaajana Lappeenrannassa ennen sosionomiopintoja. Sosionomin tutkinnon jälkeen hän oli sosiaaliterapeuttina Kymen A-klinikalla Kotkassa viisi vuotta. Aikuiskasvatuksen opintojen jälkeen hän oli Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen suunnittelijana. Muutto Helsinkiin vei töihin mainostoimistoihin copywriterin töihin. Samaan aikaan hän teki Yleisradioon kaksi vuotta suoraa aamuohjelmaa Torstai on toivoa täynnä. Ylen TV1:n viihdetoimituksessa hän oli 1976-1987 toimittaja ja ohjaaja. Hän teki ohjelmia tanssista musiikkiin ja tietokilpailuista dokumentteihin. Ylen ammattiopistossa hän oli myös tuntiopettajana, ja oli TV1 toimitusosaston luottamusmies. Kupari oli myös mukana monessa Ylen kehityshankkeessa kuten varhaisessa HDTV-kokeilussa.

Hän oli Koulutusstudio Alexiksen koulutuspäällikkö Tuusulassa ja projektipäällikkö Helsingin ammattikorkeakoulujen viestinnän opetuksen selvittäjänä.

Suomen Journalistiliitossa Kupari oli työehtoasiamies 2002-2014. Työehtoasioiden lisäksi hän vastasi konsernitoiminnasta ja luottamushenkilöiden koulutuksesta. Siinä hän käytti pedagogisena menetelmänä vertaisoppimista ja dialogia ongelmien ratkaisussa. Hän järjesti koulutuksia myös yhdessä työnantajaliiton kanssa, ja oli luottamushenkilöiden työnohjaaja ja liiton toimiston pääluottamusmies kriisiaikana.

Kupari oli perustamassa Suomen Yhteisöakatemiaa (SYA) 2013, ja oli sen toiminnassa mukana alkuaikoina.[4]

Julkaisuja

muokkaa

Kuparin työryhmä sai Elokuvataiteen valtionpalkinnon tv-elokuvasta Heitto neljään suuntaan. Ryhmän muut jäsenet olivat Mirja Tukiainen koreografia, Antero Takala kuvaaja, Harri Rautio aikido ja Juhani Nuorvala musiikki. Hän ohjasi myös muun muassa Kotikatua ja Suomen Euroviisukarsintoja. Erityinen oli eteläafrikkalaisen ANC:n johtohenkilön Dennis Goldbergin Lontoossa Juha Rekolan kanssa tehty haastattelu nelinkertaiseen elinkautiseen tuomitun Goldbergin vankilavuosista Ei mikään viiden tähden hotelli.

Hän on kirjoittanut runokokoelmat: Housut pilvissä, Enostone, Turku, 2002, Kalsaripäiviä, Enostone, Turku, 2004, Saapasnahkahousut, Enostone, Turku, 2005, Ihana loma, Enostone, Turku, 2006, Keinuuko kummitus, Reuna, Kouvola 2019. Julkaisematon näytelmä 2017.

Pakinoita hän on julkaissut muun muassa Kymen Sanomissa 2015–2018 ja 2009, Rannantaikaa-lehdessä 2009–2019 ja Kaakonkulmassa 2009-[5]. Rauhanpuolustaja-lehteä hän on avustanut 1984–88 ja 2019-.[2][6]

Yksityiselämä

muokkaa

Kupari on ollut naimisissa Ritva Kuparin os. Rinne (1976-1988), lapset Laura (1978) ja Mikko (1980), ja Tiina-Maija Lehtosen (1995-2012) kanssa.

Harrastukset

muokkaa

Erkki Kupari harrastaa kävelyä kaupungissa ja metsissä, valokuva- ja kuvataidetta, pyöräilyä, talviuintia, metsämarjojen poimintaa, oopperaa ja balettia. Hänellä on Virolahden Klamilassa talo[2], joka on pieni viinitila Peacemaker Winery.

Lähteet

muokkaa
  1. Kupari, Erkki www.kirjasampo.fi. Viitattu 11.7.2024.
  2. a b c Anu Harju: Vapaiden aiheiden mies Rauhanpuolustajat. 21.9.2018. Viitattu 11.7.2024.
  3. Kupari, Erkki: LinkedIn LinkedIn. Viitattu 12.7.2024.
  4. YhteisöAkatemia: Erkki Kupari YhteisöAkatemia. Viitattu 11.7.2024.
  5. Erkki Kupari: Klamilan Ierikka | Nuotiolla Kaakonkulma. 15.6.2024. Viitattu 12.7.2024.
  6. Erkki Kupari arkistot Rauhanpuolustajat. Viitattu 12.7.2024.