Media tarkoittaa viestintäkanavia tai viestin välittäjiä. Sanaa käytetään toisinaan synonyyminä joukkotiedotusvälineille eli massamedialle, mutta media on käsitteenä laajempi, sisältäen myös niin sanotun sosiaalisen median.[1] Asiayhteydestä riippuen media-sana voi tarkoittaa joko viestinnän kenttää yleisesti, tiettyä viestintämenetelmää (televisio, radio, sanomalehdet, internet), tiettyä viestimuotoa (teksti, kuva, ääni) tai yksittäistä media-alan yritystä tai hanketta. Media tarkoittaa viestinnässä myös viestintävälinettä ja tallennetta. Termistä media puhuttaessa viitataan usein medioituneeseen, välitteiseen vuorovaikutukseen (engl. mediated) erotuksena suorasta vuorovaikutuksesta.

Sisällysluettelo

Median historiastaMuokkaa

Joukkotiedotusvälineenä median historiallisina vaiheina voidaan nähdä huhu, julkiset kuulutukset, julkiset kokoontumiset, kirjapainotaito, lehdistö, elokuvat, radio, televisio, satelliittitelevisio ja monen edellisten yhdentymisenä, internet. Laajemmin mediana voidaan nähdä muun muassa julkiset rakennukset ja hallitsijan kuvalla koristeltu raha. Muinaisen Persian pääkaupunki Persepolis nähdään kulissina (mediana) alamaisille (kohderyhmä), jotka tulivat ympäri laajaa Persiaa maksamaan vuosittaiset verot suurkuninkaalle. Samalla he joutuivat vakuuttumaan Persian suurkuninkaan ylivertaisesta mahtavuudesta, ja siis esimerkiksi kapinan mahdottomuudesta (viesti).

Nykyaikaisen verkottuneen median luonteestaMuokkaa

Pääartikkeli: Sosiaalinen media

Nykyaikaista mediaa luonnehtii moninaisuus, verkottuminen ja globaalisuus. Median välineitä on useita ja ne ovat sisäisesti erikoistuneita. Median omistuksen ja määrän kasvaessa syntyy uusia ilmiöitä, tapahtuu muutos määrästä laatuun. Nykyaikainen media on harvoin kenenkään selvässä kontrollissa ja sen kilpaillessa keskenään, syntyy uutta mediadynamiikkaa. Hierarkkisen median aikana hallitsijan ”toilailut” voitiin ”painaa villaisella”, verkottuneen median aikana aina joku julkaisee tiedon ja saa näin kilpailuedun. Tällöin jo ”valtamedian” kannattaa julkaista ko. tieto, jotta joku kilpailija ei saisi suhteellista etua.

Ehkä merkittävin tulevaisuuden median ominaisuus on globaalisuus. Satelliittitelevisio ja -radio, sekä erityisesti internet luovat samalla tavalla vaikutusta kuin media pitkällä aikavälillä aikaisemmin. Nyt vain vaikutus on globaalia, esimerkiksi CNN, BBC ja Al-Jazeera.

Marraskuussa 2007 tehdyn gallupin mukaan suomalaisista 49 prosenttia uskoi, että medialla on liikaa valtaa. Yli 60-vuotiaista osuus oli 62 prosenttia. Toisaalta 70 prosenttia vastanneista uskoi ettei valtaa luovuteta toimituksen ulkopuolelle. Eniten median sisältöön kohdistuvaa valtaa vastanneet arvelivat olevan mediayhtiöiden omistajilla, suuryrityksillä ja mainostajilla. Kysely mittasi myös uutismedian luotettavuutta: eniten luotetaan Ylen uutisiin. Suomalaisen median laatuun oli melko tyytyväisiä tai tyytyväisempiä 87 prosenttia vastaajista.[2]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Suomen kielen perussanakirja : toinen osa. Helsinki : Edita, 2001. ISBN 951-37-3580-X.
  2. Kyselyn rahoitti Helsingin Sanomat osana Suomen Akatemian tutkimushanketta ”Media, kansalaisuus ja vallan piirit.” Räikkä, Jyrki: Suomalaiset uskovat median vallan kasvaneen. Helsingin Sanomat, 15.1.2008, s. C 1. HS Arkisto (maksullinen) Viitattu 27.1.2008.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Kuutti, Heikki & Jukka-Pekka Puro: Uusi mediasanasto. Jyväskylä: Atena, 2006. ISBN 951-796-431-5.
  • Nieminen, Hannu & Pantti, Mervi: Media markkinoilla: Johdatus joukkoviestintään ja sen tutkimukseen. Uudistettu painos. Helsinki: Loki-kirjat, 2009. ISBN 978-951-825-056-5.
  • Ridell, Seija & Väliaho, Pasi & Sihvonen, Tanja (toim.): Mediaa käsittämässä. Tampere: Vastapaino, 2006. ISBN 951-768-195-X.
  • Sumiala, Johanna: Median rituaalit. Tampere: Vastapaino, 2010. ISBN 978-951-768-307-4.

Aiheesta muuallaMuokkaa