Suomen Journalistiliitto

suomalainen toimittajien ammattijärjestö

Suomen Journalistiliitto – Finlands Journalistförbund ry (SJL) on vuonna 1921 perustettu ammattijärjestö. Liitossa on 14 062 jäsentä (31.12.2021)[1], jotka kuuluvat 18 jäsenyhdistykseen. Liitto valvoo jäsentensä ammatillisia etuja ja edustaa jäseniään työehtosopimusneuvotteluissa. Liiton puheenjohtaja oli Arto Nieminen vuosina 2006–2014. Joulukuussa 2014 SJL:n valtuusto valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Hanne Ahon.[2] SJL on Kansainvälisen journalistiliiton (IFJ) jäsen. Vuoteen 1992 asti järjestön nimi oli Suomen Sanomalehtimiesten Liitto.[3]

Liiton pääsihteerinä toimi vuosina 1974–2010 Eila Hyppönen. Pääsihteerin titteli lopetettiin Hyppösen jäätyä eläkkeelle. Vuodesta 2016 vastaavaa tehtävää on hoitanut edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Liitto julkaisee Journalisti-lehteä.

Vuonna 1926 SSL oli perustamassa Kansainvälistä lehtimiesliittoa (FIJ). FIJ kuihtui toisen maailmansodan myötä, ja vuonna 1946 SSL liittyi uuteen Kansainväliseen journalistijärjestöön (IOJ). SSL erosi IOJ:stä 1949. Vuonna 1956 SSL liittyi länsimaisten alan liittojen perustamaan Kansainväliseen journalistiliittoon (IFJ). SSL toimi uudelleen IOJ:ssä tarkkailijana ja liitännäisjäsenenä vuosina 1976–1991. SSL oli kuitenkin koko ajan myös IFJ:n jäsen.

Tammikuun lopussa 2023 Suomen Journalistiliitto ilmoitti eroavansa IFJ:stä. Ero astuu voimaan heinäkuun 2023 lopussa. SJL ilmoitti eron syiksi IFJ:n hallinnolliset ongelmat, joita kansainvälinen liitto ei ole Suomen liiton mukaan pystynyt korjaamaan. Erostaan IFJ:stä ilmoittivat myös Norjan, Tanskan ja Islannin journalistiliitot.[4]

Vuonna 1927 SSL liittyi keskusjärjestö Henkisen Työn Yhtymään (HTY) (myöhemmin Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto, TVK). TVK erotti SSL:n työtaisteluihin liittyvien erimielisyyksien vuoksi vuonna 1974. Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto liittyi SSL:ään vuonna 1971, Radio- ja televisiotoimittajien liitto 1980 ja Ålands Journalistförening 1983.[3]

Lokakuussa 1980 Sanomalehtimiesliitto ja Itä-Saksan lehtimiesliitto tekivät yhteistoimintasopimuksen rauhantyön edistämiseksi ja liennytyksen tukemiseksi. Vuoden 1983 periaateohjelmassa Sanomalehtimiesliiton toiminnan tarkoitus kytkettiin YYA-sopimukseen perustuvaan aktiiviseen ja rauhantahtoiseen puolueettomuuspolitiikkaan.[5]

Liiton jäsenet työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa.

Journalistiliiton suurin ryhmä on työsuhteessa olevat (47 %). Seuraavaksi eniten on eläkeläisiä (28 %) sekä freelancereita ja yrittäjiä (11 %). Jäsenistä noin 58 prosenttia on naisia. Äidinkieleltään suomenkielisiä jäseniä on 12 908, ruotsinkielisiä 1 066 ja muita 94.[1]

Liiton keskeinen tehtävä on huolehtia journalismin etiikasta, koska se on sananvapauden käyttöön nojaavan ammattikunnan ja ammatillisen identiteetin perusta. Liitto on hyväksynyt journalistin ohjeet, joissa määritellään toimittajien eettiset ohjenuorat. Liitto on edustettuna Julkisen sanan neuvostossa, joka on alan itsesäätelyelin.

Liiton perustama Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö (JOKES) myöntää jäsenille apurahoja muun muassa tekijänoikeusrahastojen tuotoista.

Liiton jäsenmaksutuloista käytetään vuosittain 0,7 % solidaarisuustoimintaan pääosin Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) sananvapautta ja journalistien AY-toimintaa edistävien kehitysyhteistyöhankkeiden kautta.

Journalistiliitto on avustanut Afganistanin journalisteja yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tavoitteena on ollut saada maan journalisteja turvaan.[6]

Liitto on avustanut myös Ukrainan journalisteja rahoittamalla kansainvälistä journalistien avustusjärjestöä.[7]

PuheenjohtajatMuokkaa

Liiton jäsenyhdistyksetMuokkaa

Valtakunnalliset jäsenyhdistyksetMuokkaa

Alueelliset jäsenyhdistyksetMuokkaa

  • Etelä-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet
  • Etelä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys
  • Helsingin Seudun Journalistit
  • Hämeen-Uudenmaan Journalistit
  • Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys
  • Keski-Pohjanmaan Journalistit
  • Keski-Suomen Journalistit
  • Kymenlaakson Journalistit
  • Pirkanmaan Journalistit
  • Pohjois-Karjalan Journalistiyhdistys
  • Pohjois-Suomen Journalistit
  • Satakunnan Journalistit
  • Savo-Kainuun Journalistit
  • Turun Journalistiyhdistys – Åbo Journalistförening
  • Ålands Journalister

Lähde: [8]

LähteetMuokkaa

  1. a b Vuosikertomus 2021 (PDF) Suomen Journalistiliitto. Viitattu 31.1.2023.
  2. Koivuranta, Esa: Hanne Aho Journalistiliiton puheenjohtajaksi 11.12.2014. Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2014.
  3. a b Historia. Suomen Journalistiliitto
  4. Kilpamäki, Heini: Suomen Journalistiliitto eroaa Kansainvälisestä Journalistiliitosta – erosta ilmoittivat myös muut Pohjoismaat Iltalehti. 31.1.2023. Viitattu 31.1.2023.
  5. Tarkka, Jukka: Karhun kainalossa. Suomen kylmä sota 1947–1990, s. 264. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25796-7.
  6. Afganistanilaisia journalisteja turvaan Suomeen, Journalistiliitto auttaa Journalistiliitto. 1.9.2021. Viitattu 23.1.2023.
  7. Journalistiliitto tukee Ukrainaa: 15 000 euroa journalistien ja tiedonvälityksen turvaamiseen Journalistiliitto. 3.3.2022. Viitattu 23.1.2023.
  8. Jäsenyhdistysten yhteystiedot Suomen Journalistiliitto. Viitattu 31.1.2023.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Leino-Kaukiainen, Pirkko – Riska-Campbell, Leena: Ei mikään yhden illan juttu: Journalistien järjestäytymisen vuosisata. Helsinki: Edita, 2018. ISBN 978-951-37-7367-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä järjestöön, yhdistykseen tai organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.