Erik Karlsson
Erik Karlsson (s. 31. toukokuuta 1990 Landsbro, Vetlanda, Ruotsi) on ruotsalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja, joka edustaa NHL-seura Pittsburgh Penguinsia. Karlssonin vahvuuksiin kuuluvat kiekonkäsittelytaidot, syöttö sekä laukaus. Karlssonia pidetään yhtenä NHL:n parhaista puolustajista.
| Erik Karlsson | |
|---|---|
 Karlsson vuonna 2017 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. toukokuuta 1990 Landsbro, Vetlanda, Ruotsi |
| Kansalaisuus |
 Ruotsi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Världens bästa Karlsson[1] |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | oikea |
| Pituus | 183 cm |
| Paino | 82 kg |
| Seura | |
| Seura | Pittsburgh Penguins |
| Sarja | NHL |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2007– |
| Aik. seurat |
Frölunda HC (SEL) Helsingin Jokerit (SML) Ottawa Senators (NHL) San Jose Sharks (NHL) |
| NHL-varaus |
15. varaus, 2008 Ottawa Senators |
| KHL-varaus |
32. varaus, 2009 HK Lokomotiv Jaroslavl |
Ammattilaisurallaan Karlsson on saavuttanut paljon. Kaudella 2011–2012 hän voitti NHL:n puolustajien pistepörssin ylivoimaisesti 78 tehopisteellään,[2] ja kauden päätteeksi hänet palkittiin NHL:n parhaalle puolustajalle jaettavalla James Norris Memorial Trophylla.[3] Karlsson on pelannut kahdesti NHL:n tähdistöottelussa, ja hän on voittanut myös NHL:n parhaalle ruotsalaiselle pelaajalle jaettavan Viking Awardin vuonna 2012. Suomessa Karlsson on edustanut Jääkiekon SM-liigassa Helsingin Jokereita vuonna 2012 NHL:n työsulun ajan. Hän on voittanut myös SM-liigan puolustajien pistepörssin.[4]
Karlsson tunnetaan sulavaliikkeisenä ja pelillisesti älykkäänä hyökkäävänä puolustajana. Hänen vahvuuksiaan ovat muun muassa korkea kiekonkäsittelytaito ja voimakas laukaus. Kiekollisesti taitavana pelaajana hänen ainoaksi heikkoudekseen voitaneen laskea puolustajalle varsin pienehkö koko, mikä velvoittaa hänet tekemään tavallista puolustajaa enemmän töitä.[5]
Ura
muokkaaJunioriura ja NHL-varaus
muokkaaKarlsson on Boro/Vetlanda HC:n kasvatti. Hän pelasi ensimmäiset ottelunsa Ruotsin pääsarjatasolla Elitserienissä Frölunda HC:n joukkueessa kaudella 2007–2008, ja voitti samaisella kaudella Ruotsin mestaruuden Frölundan juniorijoukkueessa ollen sarjansa paras puolustaja. Keväällä hän osallistui alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuihin, ja hänet valittiin kisojen parhaaksi puolustajaksi.[6]
Ottawa Senators varasi Karlssonin NHL:ään vuoden 2008 kesällä järjestetyn varaustilaisuuden avauskierroksella numerolla 15. Hän oli varaustilaisuuden ensimmäisenä varattu ruotsalainen jääkiekkoilija ja järjestyksessään kolmas eurooppalainen. Samana kesänä Mississauga St. Michael's Majors varasi Karlssonin Pohjois-Amerikan pääjunioriliiga OHL:ään, mutta hän pelasi vielä seuraavan kauden Ruotsissa Elitserienin Frölundassa ja Allsvenskanin Borås HC:ssa. Vuodenvaihteessa hän edusti Ruotsin nuorten jääkiekkomaajoukkuetta osallistuen Ottawassa pelattuihin nuorten maailmanmestaruuskilpailuihin, jossa Ruotsi ylsi hopeamitaliin. Tehopisteillään 2+7=9 Karlsson oli koko kisojen toiseksi tehokkain puolustaja Kanadan P.K. Subbanin jälkeen, ja Kansainvälinen Jääkiekkoliitto valitsi hänet turnauksen parhaaksi puolustajaksi. Joukkueensa tehokkaimmaksi pelaajaksi yltänyt Karlsson valittiin myös kisojen tähdistökentälliseen ainoana ruotsalaisena.lähde?
Seuraura
muokkaaVuoden 2009 toukokuussa Karlsson solmi tulokassopimuksen Ottawan kanssa. Hän pääsikin aloittamaan kautensa NHL:ssä,[7] mutta yhdeksän kehnommin sujuneen runkosarjaottelun jälkeen Ottawa lähetti Karlssonin AHL-liigan farmiseuraansa Binghamton Senatorsiin. AHL-liigassa hänen pelilliset otteensa piristyivät, ja kuukautta myöhemmin Ottawa kutsui Karlssonin takaisin NHL:ään. Hän viimeisteli uransa ensimmäisen maalin NHL:ssä Minnesota Wildia vastaan pelatussa ottelussa suomalaismaalivahti Nicklas Bäckströmin taakse Senatorsin voittaessa ottelun lukemin 4–1. Hän jatkoi NHL:ssä runkosarjan loppuun ja aina pudotuspeleihin asti merkkauttaen runkosarjassa tililleen yhteensä 26 tehopistettä ollen Senatorsin toiseksi tehokkain puolustaja Filip Kuban jälkeen.lähde?
Seuraavalla kaudellaan Karlsson paransi peliään tulokaskauteensa nähden huomattavasti. Hän sai joukkueessaan aiempaa enemmän vastuuta ja pelasi runkosarjan aikana 15 ottelua enemmän kuin edellisellä kaudella. Hän viimeisteli 41 ottelun aikana 25 tehopistettä, minkä johdosta hänet valittiin ensimmäisen kerran ammattilaisurallaan NHL:n tähdistöotteluun. Edellisellä kaudella 60 ottelussa 26 tehopistettä viimeistellyt Karlsson oli siis nyt enää pisteen päässä edellisen kauden pistemäärästään, jo lähes 20 ottelua aiemmin kuin edellisenä vuonna. Tähdistöottelun jälkeen hänen vauhtinsa pisteiden tehtailemisen suhteen hidastunut, ja hän onnistui merkkauttamaan kauden mittaan vielä 20 tehopistettä lisää. Runkosarjassa yhteispisteet 13+32=45 viimeistellyt Karlsson alkoi lähes huomaamatta nousemaan NHL:n puolustajien parhaimmistoon.lähde?
Kausi 2011–2012 NHL:ssä oli Karlssonille sensaatiomainen. Hän viimeisteli runkosarjan 81 ottelussa puolustajalle huikeat tehopisteet 19+59=78 ja voitti ylivoimaisesti liigan puolustajien pistetilaston.[2] Hänestä tuli Börje Salmingin ja Nicklas Lidströmin jälkeen kolmas ruotsalainen puolustaja, joka on onnistunut ylittämään 70 tehopisteen rajan NHL:ssä runkosarjan aikana.[8] NHL:n varsinaisessa pistepörssissä Karlssonin sijoitus oli 11, ja loistavien otteidensa johdosta hänet valittiin ehdokkaaksi myös liigan parhaalle puolustajalle jaettavaan James Norris Memorial Trophyyn yhdessä Nashville Predatorsin Shea Weberin ja Boston Bruinsin Zdeno Cháran kanssa,[2] ja loistokkaat otteet toivat hänelle paikan myös NHL:n tähdistöotteluun toista kertaa perättäin.[9] Lopulta parhaan puolustajan palkinto päätyikin sensaatiomaisen kauden pelanneelle Karlssonille,[3] joka kauden päätteeksi solmi Ottawan kanssa seitsemän vuoden mittaisen ja noin 45,5 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen, minkä johdosta hänestä tuli yksi koko NHL:n parhaiten palkatuista puolustajista.[10] Palkinnon voittamisen johdosta Karlssonista tuli seitsemän kertaa samaisen palkinnon voittaneen Lidströmin jälkeen vasta toinen palkinnon voittanut ruotsalainen, ja Bobby Orrin sekä Denis Potvinin jälkeen kolmas pelaaja, joka on voittanut palkinnon alle 23 vuoden ikäisenä.lähde?
NHL-kauden 2012–2013 alku peruuntui työsulun vuoksi, joten vuoden 2012 syksyllä Karlsson teki sopimuksen Jääkiekon SM-liigaan ja Helsingin Jokereihin työsulun keston ajaksi.[11][12] Karlsson pelasi Jokereissa lopulta vuoden loppuun. Pelaamissaan 30 ottelussa hän teki 34 pistettä ja johti lähtiessään SM-liigan puolustajien pistepörssiä. Hänet valittiin vuoden 2012 joulukuussa liigan kuukauden parhaaksi pelaajaksi.[13] Kauden 30. ja samalla viimeisessä ottelussaan SM-liigassa Karlsson viimeisteli tehopisteet 1+4=5 Helsingin IFK:ta vastaan.[14] Hän nosti ottelun aikana runkosarjan kokonaispistemääränsä lukemaksi 34,[14] ja samalla hänestä tuli viimeisen 20 vuoden aikana neljäs SM-liigassa pelannut puolustaja, joka on osallistunut vähintään 30 runkosarjan otteluun ja merkkauttanut vähintään pisteen jokaisessa pelaamassaan ottelussa.[14] Aiemmin vastaavaan suoritukseen olivat yltäneet ainoastaan Timo Jutila, Brian Rafalski ja viimeisimpänä ennen Karlssonia Cory Murphy.[14] Vaikka hän pelasi vain puolet koko runkosarjasta, hän voitti silti liigan puolustajien pistepörssin 34 tehopisteellään.[4]
Työsulun vuoksi NHL-kausi käynnistyi vasta vuoden 2013 tammikuussa, joten Karlsson matkasi takaisin Ottawaan avaamaan kautensa Pohjois-Amerikassa. Hän ehti pelata runkosarjassa 14 ottelua tehopistein 6+4=10, kunnes hän loukkaantui helmikuussa ottelussa Pittsburgh Penguinsia vastaan.[15] Karlsson loukkaantui ottelun toisen erän päätössekunneilla, kun hän pelasi kulmatilanteessa Pittsburghin hyökkääjä Matt Cooken kanssa. Cooken luistin osui Karlssonin pohkeeseen viiltäen hänen akillesjännettään,[15] ja hänet jouduttiin taluttamaan pois jäältä.[15] Loukkaantuessaan hän oli NHL:n puolustajien pistepörssin neljäs ja johti puolustajien maalipörssiä,[16] mutta valitettava loukkaantuminen päätti hänen lupaavasti käynnistyneen runkosarjansa.[16] Karlsson onnistui kuitenkin tekemään paluun jo odotettua aiemmin ja helmikuisen loukkaantumisensa jälkeen hän otti tuntumaa luisteluun jo huhtikuussa;[17][18] hänen kuntoutumisensa arvioitiin kestävän 4–6 kuukautta mutta Karlsson palasi kaukaloon vain kymmenen viikon toipumisjakson jälkeen.[19] Karlsson eteni joukkueineen pudotuspeleissä aina konferenssivälieriin, jossa Senators joutui kuitenkin taipumaan Pittsburgh Penguinsille otteluvoitoin 4–1.lähde?
Seuraavilla kolmella kaudella Karlsson välttyi loukkaantumisilta ja pelasi jokaisessa Ottawan runkosarjapelissä. Myös pisteitä syntyi ja kaudella 2015–2016 hän teki puolustajalle todella hyvät tehot, 82 pistettä yhtä monessa ottelussa. Hyvistä pistemääristä huolimatta omissa soi useasti ja tästä Karlssonia myös kritisoitiin.[20]
Kaudella 2016–2017 Ottawan uudeksi päävalmentajaksi tuli Guy Boucherin.[21] Hänen käsissä Karlssonista tuli erinomainen pelaaja myös puolustuspäässä. Karlsson blokkasi tuolla kaudella vastustajan laukauksia keskimäärin 2,6 kertaa ottelussa, kun edelliskaudella lukema oli ollut 1,1. Puolustustaitoissa kehittyminen ei heikentänyt hyökkäyspään taitoja, vaan Karlsson takoi runkosarjassa 77 ottelussa 71 tehopistettä. Karlssonin parantuneet otteet puolustuspäässä noteerattiin myös mediassa, jossa häntä kutsuttiin jopa maailman parhaaksi pelaajaksi.[22] Ottawa Senatorsin matka jatkui pudotuspeleihin, jossa seura eteni aina konferenssin loppuotteluihin saakka. Niissä Senators kuitenkin hävisi seitsemännen pelin toisessa jatkoerässä.[23] Tästä huolimatta Karlssonin pudotuspelit olivat olleet menestys, ja hän tekikin 19 pelissä 18 tehopistettä.lähde?
Häviön jälkeen Ottawalla alkoivat synkät vuodet, ja seuraa johdettiin sekavasti ja pelaajat olivat mukana monenlaisissa kohuissa.[24] Tuolloin myös Karlssonin nimi esiintyi jatkuvasti siirtohuhuissa ja syyskuussa 2018 Karlsson myytiinkin San Jose Sharksiin.[25]
Kesäkuussa 2019 Karlsson solmi kahdeksan vuoden ja arvoltaan 92 miljoonan dollarin jatkosopimuksen Sharksin kanssa.[26] Hän kärsi kolmen kauden ajan loukkaantumisista. Kuitenkin kaudella 2022–2023 hänestä tuli NHL:n historian kuudes puolustaja ja ensimmäinen eurooppalaispuolustaja, joka onnistui saavuttamaan yhden kauden aikana 100 tehopistettä. Edellisen kerran rennen Karlssonia NHL-puolustaja oli saavuttanut 100 tehopistettä kaudella 1991–1992, kun Brian Leetch saavutti kaikkiaan 22+80=102 tehopistettä.[27]
Elokuussa 2023 Karlsson siirtyi Pittsburgh Penguinsiin vaihdossa, johon kuului San Josen lisäksi Montreal Canadiens. Vaihdossa San Jose sai hyökkääjä Mikael Granlundin ja puolustaja Jan Ruttan sekä Pittsburghin vuoden 2024 1. kierroksen varausvuoron. Pittsburgh sai myös San Josen vuoden 2026 3. kierroksen varausvuoron ja hyökkääjä Dillon Hamalliukin.[28]
Maajoukkueura
muokkaa| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Ruotsi
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Sotši 2014 | jääkiekko | |
| MM-kilpailut | |||
 Pronssia |
Saksa 2010 | jääkiekko | |
| Pronssia |
Tšekki 2024 | jääkiekko | |
| Nuorten MM-kilpailut | |||
| Hopeaa |
Ottawa 2009 | jääkiekko | |
Vuoden 2008 alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa Karlsson valittiin koko turnauksen parhaaksi puolustajaksi,[6] ja hänen tehotilastonsa +8 oli kaikkien pelaajien keskuudesta niin ikään turnauksen paras.[29] Hän oli joukkueensa eniten syöttöpisteitä merkkauttanut pelaaja seitsemällä syötöllään kuudessa pelaamassaan ottelussa,[30] minkä johdosta hän nousi jakamaan turnauksen puolustajien pistepörssin kärkipaikkaa Kanadan Ryan Ellisin (3+4=7) kanssa.[31] Vuoden 2009 nuorten MM-turnauksessa Karlsson saavutti hopeamitalin ja tuli valituksi turnauksen tähdistökentälliseen sekä parhaaksi puolustajaksi.[32][33] Tehopisteillään 2+7=9 hän oli Ruotsin joukkueen pistekärki,[34] ja hän jakoi puolustajien pistepörssin voiton Kanadan P. K. Subbanin (3+6=9) kanssa.[35]
Vuoden 2010 aikuisten MM-kilpailuissa Karlsson esiintyi suvereenisti tulokkaan asemastaan huolimatta. Hän oli tehopisteillään 1+3=4 Ruotsin joukkueen tehokkain puolustaja. Vuoden 2012 MM-turnauksessa hän oli koko joukkueensa neljänneksi tehokkain pelaaja yhdessä Daniel Alfredssonin kanssa, ja seitsemällä tehopisteellään kahdeksaan otteluun hän johti jälleen kerran joukkueensa puolustajia tehopisteiden määrässä. Turnauksen päättyessä hän jakoi puolustajien pistepörssin viidennen ja puolustajien maalipörssin kolmannen sijan.lähde?
Muuta
muokkaaErikin veli Pelle on pelannut puolustajana lähinnä Ruotsin kolmannella sarjatasolla ja voitti myös perinteisen TV-pucken -junioriturnauksen Smoolannin joukkuessa.[36] Veljesten eno on pitkän uran Elitserienissä lähinnä Leksands IF:ssa pelannut ja Ruotsin mestaruuden AIK:ssa voittanut entinen maajoukkuepuolustaja Tomas Nord.[37] Myös isä Jonas Karlsson pelasi alasarjatasolla, hänkin puolustajana.[38]
Tilastot
muokkaa| Runkosarja | Pudotuspelit | Arvokisat | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | |||
| 2007–2008 | Frölunda HC | SEL | 7 | 1 | 0 | 1 | 0 | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||
| 2008–2009 | Borås HC | Allsvenskan | 7 | 0 | 1 | 1 | 14 | – | – | – | – | – | JMM | 6 | 2 | 7 | 9 | 0 | |||
| Frölunda HC (A) | SEL | 45 | 5 | 5 | 10 | 10 | 11 | 1 | 2 | 3 | 24 | ||||||||||
| 2009–2010 | Binghamton Senators | AHL | 12 | 0 | 11 | 11 | 22 | – | – | – | – | – | MM | 9 | 1 | 3 | 4 | 2 | |||
| Ottawa Senators | NHL | 60 | 5 | 21 | 26 | 24 | 6 | 1 | 5 | 6 | 4 | ||||||||||
| 2010–2011 | Ottawa Senators | NHL | 75 | 13 | 32 | 45 | 50 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2011–2012 | Ottawa Senators (A) | NHL | 81 | 19 | 59 | 78 | 42 | 7 | 1 | 0 | 1 | 4 | MM | 8 | 3 | 4 | 7 | 2 | |||
| 2012-2013 | Jokerit | SM-liiga | 30 | 9 | 25 | 34 | 24 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Ottawa Senators (A) | NHL | 17 | 6 | 7 | 13 | 8 | 10 | 1 | 7 | 8 | 6 | ||||||||||
| 2013–2014 | Ottawa Senators (A) | NHL | 82 | 20 | 54 | 74 | 36 | – | – | – | – | – | OK | 6 | 4 | 4 | 8 | 0 | |||
| 2014–2015 | Ottawa Senators (C) | NHL | 82 | 21 | 45 | 66 | 42 | 6 | 1 | 3 | 4 | 2 | |||||||||
| 2015–2016 | Ottawa Senators (C) | NHL | 82 | 16 | 66 | 82 | 50 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2016–2017 | Ottawa Senators (C) | NHL | 77 | 17 | 54 | 71 | 28 | 19 | 2 | 16 | 18 | 10 | WCup | 4 | 1 | 3 | 4 | 2 | |||
| 2017–2018 | Ottawa Senators (C) | NHL | 71 | 9 | 53 | 62 | 36 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2018–2019 | San Jose Sharks | NHL | 53 | 3 | 42 | 45 | 22 | 19 | 2 | 14 | 16 | 8 | |||||||||
| 2019–2020 | San Jose Sharks (A) | NHL | 56 | 6 | 34 | 40 | 16 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2020–2021 | San Jose Sharks (A) | NHL | 52 | 8 | 14 | 22 | 18 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2021–2022 | San Jose Sharks (A) | NHL | 50 | 10 | 25 | 35 | 14 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2022–2023 | San Jose Sharks (A) | NHL | 82 | 25 | 76 | 101 | 36 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2023–2024 | Pittsburgh Penguins | NHL | 82 | 11 | 45 | 56 | 44 | – | – | – | – | – | MM | 10 | 6 | 5 | 11 | 0 | |||
| 15 kautta | yhteensä | NHL | 1002 | 189 | 628 | 817 | 466 | 67 | 8 | 45 | 53 | 34 | |||||||||
| 2 kautta | yhteensä | Elitserien | 52 | 6 | 5 | 11 | 10 | 17 | 1 | 2 | 3 | 24 | |||||||||
Palkinnot ja saavutukset
muokkaa- Kuukauden pelaaja: 12/2012[39]
- Vuoden paras puolustaja (James Norris Memorial Trophy): 2011–2012, 2014–2015, 2022-2023
- NHL:n ykköstähdistö: 2011–2012
- Vuoden paras Pohjois-Amerikassa pelaava ruotsalainen jääkiekkoilija (Viking Award): 2011–2012, 2015–2016
- NHL:n tähdistöottelu: 2012, 2016[40]
- Ottawa Senatorsin seuraennätykset:
- Eniten tehopisteitä (78) ja maaleja (19) yhden kauden aikana tehnyt puolustaja.
Lähteet
muokkaa- Erik Karlsson Eurohockey.com. (englanniksi)
- Erik Karlsson The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Erik Karlsson Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ TEEMU STUBIN: NHL-supertähti kertoi lämpimiä muistoja Helsingistä ja Jokereista 26.5.2015. Iltalehti. Viitattu 26.5.2015.
- ↑ a b c Ruotsalaissensaatio ehdolla parhaaksi NHL-pakiksi 26.4.2012. MTV3. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b NHL jakoi palkintonsa – Rinteelle jäi luu käteen 21.6.2012. MTV3. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Karlsson pelasi puolet runkosarjasta – voitti pakkien pistepörssin 12.3.2013. MTV3. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Erik Karlsson Jatkoajan sivustolla Jatkoaika.com. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b U18 World Championship – Best players selected by the Directorate International Ice Hockey Federation. Viitattu 11.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Battle just beginning for new Sens 30.9.2009. Ottawa Senatorsin verkkosivusto. Viitattu 13.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Ruotsin NHL-superpakki jo lähes suomalaislegendan lukemissa 15.3.2012. MTV3. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Ruotsalaistähti hamstrasi joukkuekaverinsa tähdistötiimiin 27.1.2012. MTV3. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Ruotsalaispakille megaluokan NHL-sopimus 20.6.2012. MTV3. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ NHL:n työsulku numeroina: 113 päivää, yli 600 ottelua ja 3,3 miljardia 6.1.2013. Yleisradio. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Jokerit ja Erik Karlsson sopimukseen 26.9.2012. Helsingin Jokereiden verkkosivusto. Arkistoitu 11.5.2018. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Erik Karlsson valittiin parhaaksi 3.1.2013. MTV3. Viitattu 14.1.2013.
- ↑ a b c d Jutila, Rafalski, Murphy – Karlsson pelasi itsensä suurien joukkoon 29.12.2012. MTV3. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b c Luistin viilsi Erik Karlssonin akillesjänteen auki 14.2.2013. MTV3. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Erik Karlssonille tyly diagnoosi – "Olen järkyttynyt" 14.2.2013. MTV3. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Karlsson palasi jäälle – kausi ei sittenkään ohi? 8.4.2013. MTV3. Viitattu 10.7.2013.
- ↑ Sens’ Karlsson skates, less than two months after sliced Achilles 8.4.2013. NBC Sports. Viitattu 10.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Karlsson returns as Senators look to clinch against Capitals 25.4.2013. TSN. Viitattu 10.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Kommentti: Erik Karlsson on maailman paras jääkiekkopuolustaja – mullistaa jopa koko lajia yle.fi. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Guy Boucherista Ottawa Senatorsin valmentaja NHL.com. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Marko Ollonqvist: Kommentti: Erik Karlsson - maailman paras jääkiekkoilija NHL Suomi. 27.8.2017. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Hurja trilleri seitsemännessä pelissä - Pittsburgh toisessa jatkoerässä finaaleihin yle.fi. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Nettikiusaamista, palovammoja, bussikuskin ahdistelua ja sekavaa johtamista – Ottawa Senatorsilla on takanaan synkät puolitoista vuotta yle.fi. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Vuoden odotetuin kauppa toteutui - Erik Karlsson siirtyy San Jose Sharksiin Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Wyshynski, Greg: Erik Karlsson signs with the Sharks: Biggest takeaways around the NHL 17.6.2019. ESPN. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
- ↑ Tähtipakki Erik Karlsson laittoi historiankirjat uusiksi – tähän ei ole NHL:ssä pystytty yli 30 vuoteen mtvuutiset.fi. 11.4.2023. Viitattu 13.4.2023.
- ↑ Damp, Patrick: Penguins acquire Erik Karlsson from San Jose Sharks in three-team trade CBS News. 6.8.2023. Viitattu 6.8.2023. (englanniksi)
- ↑ U18 World Championship Plus-Minus Leaders International Ice Hockey Federation. Viitattu 13.3.2013. (englanniksi)
- ↑ U18 World Championship Assist Leaders International Ice Hockey Federation. Viitattu 13.3.2013. (englanniksi)
- ↑ U18 World Championship Defensemen Scoring Leaders International Ice Hockey Federation. Viitattu 13.3.2013. (englanniksi)
- ↑ 2009 WJHC Media All Stars International Ice Hockey Federation. Viitattu 13.3.2013. (englanniksi)
- ↑ WJHC Best players selected by the Directorate International Ice Hockey Federation. Viitattu 13.3.2013. (englanniksi)
- ↑ WJHC Player Statistics by Team Sweden International Ice Hockey Federation. Viitattu 13.3.2013. (englanniksi)
- ↑ WJHC Defensemen Scoring Leaders International Ice Hockey Federation. Viitattu 13.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Pelle Karlsson Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Tomas Nord Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Jonas Karlsson Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Erik Karlsson SM-liigan joulukuun pelaaja 3.1.2013. sm-liiga.fi: Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 10.1.2014.
- ↑ Stubin, Teemu: Komarov ja Rinne nimettiin NHL:n All-Stars-otteluun! Iltalehti.fi. 6.1.2016. Iltalehti. Viitattu 6.1.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa