Bobby Orr

kanadalainen jääkiekkoilija

Robert Gordon ”Bobby” Orr, O.C. (s. 20. maaliskuuta 1948 Parry Sound, Ontario, Kanada) on kanadalainen entinen jääkiekkoilija. Hän oli puolustaja, ja häntä pidetään varsin yleisesti pelipaikkansa parhaana pelaajana.[1] Hänen pistekeskiarvonsa NHL:ssä oli 1,39 pistettä ottelua kohden. Orrin lisäksi vain Paul Coffey on ainoa NHL-puolustaja, joka on pystynyt tekemään keskimäärin enemmän kuin 0,99 pistettä per ottelu uransa aikana, kun huomioon otetaan pelaajat, jotka ovat pelanneet enemmän kuin kolme ottelua.[2] Orr voitti vuodet 1966–1978 käsittäneellä ammattilaisurallaan NHL:n tärkeimmät palkinnot, monet niistä useaan kertaan.

Bobby Orr
Bobby Orr 2010 WinterCl.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt20. maaliskuuta 1948 (ikä 72)
Parry Sound, Ontario, Kanada
Kansalaisuus Kanada Kanada
Jääkiekkoilija
Lempinimi Bobby
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 183 cm
Paino 91 kg
Sarja NHL
Pelaajaura
Pääsarjaura 1966–1978
Seurat Boston Bruins
Chicago Blackhawks
Hockey Hall of Fame

1979

Aiheesta muualla
www.bobbyorr.com

JunioriaikaMuokkaa

Nuoren Bobbyn kyvyt jääkiekossa havaittiin jo varhain, ja Boston Bruinsin valmentaja Wren Blair nimesi 12-vuotiaan juniorin Ontarion jääkiekkoliiton junioriliigan Generalsin joukkueeseen.lähde? NHL:n heikoimpiin seuroihin tuolloin lukeutunut Bruins oli levittänyt laajan kykyjenetsintäverkon löytääkseen lupauksia tulevaisuuden joukkueen rakentamiseksi. Bobby joutui pelaamaan itseään selvästi vanhempien pelaajien, 18-, 19-, ja jopa 20-vuotiaiden joukossa.

Hän johdattikenen mukaan? kolmantena kautenaan Generalsin Ontarion alueen mestaruuskilpailuihin. Viimeisenä kautenaan hän teki keskimäärin kaksi pistettä ottelussa. Kokenut torontolainen lakimies Alan Eagleson neuvotteli Orrin ensimmäisen sopimuksen Boston Bruinsin kanssa.

AmmattilaisuraMuokkaa

Stanley Cup
  Boston Bruins 1970
  Boston Bruins 1972

Boston Bruinsissa hän muodosti keskushyökkääjä Phil Espositon ja maalivahti Gerry Cheeversin kanssa kolmikon, joka johti joukkueen kahdesti Stanley Cupin voittoon. Todelliseen kiekkoilulliseen "Grand slamiin" Orr ylti vuonna 1970, jolloin hän saavutti Stanley Cupin lisäksi Norris Trophy-, Art Ross Trophy-, Hart Trophy- ja Conn Smythe Trophy -palkinnot ainoana pelaajana lajin historiassa. 23-vuotiaana häntä alettiinkin kutsua supertähdeksi.lähde?

Orr teki pelipaikallaan historiaa voittamalla puolustajana niin NHL:n syöttötilaston kuin pistepörssinkin. Hänenn syöttöennätyksensä säilyi rikkomattomana 1980-luvun alkuun, jolloin Wayne Gretzky rikkoi sen. Orr johti kotimaansa Kanada-cupin voittoon syksyllä 1976 ja tuli valituksi parhaaksi pelaajaksi turnauksessa, jossa kaikki parhaat kiekkoilijat ensi kertaa kohtasivat. Neuvostoliiton ja Kanadan ensimmäinen kohtaaminen Summit Series -sarjassa syksyllä 1972 oli mennyt häneltä sivu suun loukkaantumisen takia. Uransa ehtoopuolen Bobby Orr pelasi Chicago Blackhawksin joukkueessa ilman mainittavaa menestystä.selvennä Hän joutui lopettamaan uransa toistuvien polvivammojen vuoksi 31-vuotiaana.

Bobby Orr teki NHL-urallaan 270 maalia ja 645 syöttöä 657 ottelussa. Uransa päättyessä hän oli johtava puolustaja tehopisteiden lukumäärässä liigan historiassa. Ainoastaan hyökkääjäsuuruudet Wayne Gretzky, Mario Lemieux, Newsy Lalonde, Joe Malone ja Mike Bossy ovat tehneet häntä enemmän tehopisteitä ottelua kohden, kun huomioon otetaan pelaajat, jotka ovat pelanneet yli kaksi ottelua NHL:ssä[3]. Lisäksi Bobby Orr on edelleenkin ainoa puolustaja, joka on kyennyt voittamaan NHL:n pistepörssin.

PelitapaMuokkaa

Orr menestyi ammattilaiskiekossa varsin eurooppalaisin opein, ja esimerkiksi väkivaltaisuus puuttui lähes tyystin hänen otteistaan. Mies itse totesi ainakin puoliksi tosissaan suurimmaksi saavutuksekseen läpi uran ehjänä säilyneen hammaskaluston.lähde? Neuvostovalmentaja Anatoli Tarasov nimesi kanadalaispuolustajan jääkiekon todelliseksi kymmenottelijaksi tämän monipuolisuuden ansiosta.lähde? Puolustajana Bobby Orr oli pikemminkin kiekonriistäjä kuin taklaaja. Orrin tavaramerkkejä olivat kovat ja matalat laukaukset, jotka torjuttuinakin olivat omiaan aiheuttamaan vaarallisia maalinedustatilanteita. Fyysisesti hänen vahvuutensa olivat voimakkaat jalat, ja luistelijana hän olikin aivan omaa luokkaansa.kenen mukaan? Liikkuvat puolustajat Brad Park, Paul Coffey, Denis Potvin ja Ray Bourque sekä heidän pelitapansa voidaan nähdä Orrin kahden suunnan työskentelyn perintönä lajille.

Saavutuksia, erikoispalkintoja ja nimeämisiäMuokkaa

  • Calder Memorial Trophy -palkinto 1967 kauden parhaalle tulokkaalle
  • NHL:n toisessa tähtikentällisessä 1967
  • Pelasi NHL:n tähdistöottelussa 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973 ja 1975
  • Valittu NHL ensimmäiseen tähtikentälliseen 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973, 1974 ja 1975
  • James Norris Memorial Trophy -palkinto 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973, 1974 ja 1975 (parhaalle puolustajalle)
  • Stanley Cupin voittaja 1970 ja 1972 (NHL:n mestaruus)
  • Hart Memorial Trophy -palkinto 1970, 1971 ja 1972 (NHL:n vuoden arvokkaimmalle pelaajalle)
  • Art Ross Trophy -palkinto 1970 ja 1975 (runkosarjan parhaalle pistemiehelle)
  • Conn Smythe Trophy -palkinto 1970 ja 1972 (playoffien arvokkain pelaaja; ensimmäinen palkinnon kahdesti voittanut)
  • Sports Illustrated -lehden valinta vuoden urheilijaksi 1970
  • Lou Marsh Trophy Kanadan vuoden urheilijalle 1970
  • Lester B. Pearson Award -palkinto 1975 (pelaajien keskuudestaan äänestämä kauden paras pelaaja)
  • Valittiin Kanada-cup 1976 -turnauksen parhaaksi pelaajaksi
  • Boston Bruins jäädytti Orrin pelinumeron 4 jo tammikuussa 1979
  • Hockey Hall of Fameen 1979 ennätyksellisen alhaisessa 31 vuoden iässä ja vain vuosi uran päättymisen jälkeen
  • Lester Patrick Trophy 1979 (kiekkoilun asian edistämisestä Yhdysvalloissa)
  • Order of Canada -arvonimi 1979
  • 1998 The Hockey News -jääkiekkolehden rankinglistalla "100 parasta pelaajaa kautta aikojen" Orr sijoittui toiseksi heti Wayne Gretzkyn jälkeen
  • Bostonin historian suurin urheilija The Boston Globe -sanomalehden äänestyksessä
  • kotikaupunki Parry Sound perusti tunnetuimman asukkaansa kunniaksi Bobby Orr Hall of Fame -museon

TilastotMuokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1963–64 Oshawa Generals OHA 56 29 43 72 142 6 0 7 7 21
1964–65 Oshawa Generals OHA 56 34 59 93 112 6 0 6 6 10
1965–66 Oshawa Generals OHA 47 38 56 94 92 17 9 19 28 14
1966–67 Boston Bruins NHL 61 13 28 41 102    
1967–68 Boston Bruins NHL 46 11 20 31 63 4 0 2 2 2    
1968–69 Boston Bruins NHL 67 21 43 64 133 10 1 7 8 10    
1969–70 Boston Bruins NHL 76 33 87 120 125 14 9 11 20 14             
1970–71 Boston Bruins NHL 78 37 102 139 91 7 5 7 12 10       
1971–72 Boston Bruins NHL 76 37 80 117 106 15 5 19 24 19           
1972–73 Boston Bruins NHL 63 29 72 101 99 5 1 1 2 7    
1973–74 Boston Bruins NHL 74 32 90 122 82 16 4 14 18 28    
1974–75 Boston Bruins NHL 80 46 89 135 101 3 1 5 6 2      
1975–76 Boston Bruins NHL 10 5 13 18 22
1976–77 Chicago Blackhawks NHL 20 4 19 23 25 KC 7 2 7 9 8
1978–79 Chicago Blackhawks NHL 6 2 2 4 4
NHL yhteensä 657 270 645 915 953 74 26 66 92 92

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. NHL legend Orr honoured in hometown 18.7.2003. CBC News. Viitattu 7.7.2015. (englanniksi)
  2. NHL Stats NHL.com. Viitattu 8.2.2021. (englanniksi)
  3. NHL Stats NHL.com. Viitattu 8.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Bobby Orr The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
Edeltäjä:
Brit Selby
Calder Memorial Trophyn voittaja
1967
Seuraaja:
Derek Sanderson
Edeltäjä:
Harry Howell
Norris Trophyn voittaja
1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973, 1974, 1975
Seuraaja:
Denis Potvin
Edeltäjä:
Phil Esposito
Hart Memorial Trophyn voittaja
1970, 1971, 1972
Seuraaja:
Bobby Clarke
Edeltäjä:
Phil Esposito
Phil Esposito
Art Ross Trophyn voittaja
1970
1975
Seuraaja:
Phil Esposito
Guy Lafleur
Edeltäjä:
Serge Savard
Ken Dryden
Conn Smythe Trophyn voittaja
1970
1972
Seuraaja:
Ken Dryden
Yvan Cournoyer
Edeltäjä:
Bobby Clarke
Lester B. Pearson Awardin voittaja
1975
Seuraaja:
Guy Lafleur