Esoteerisuus

Esoteerisuus (muinaisesta kreikasta ἐσωτερικός esōterikós) viittaa kätkettyyn tai salattuun tietoon, jonka omaksumiseen vaaditaan erityisiä taitoja, tekoja tai vihkiytymistä, toisin kuin eksoteerinen eli yleisesti saatavilla oleva tieto. Termin merkitys kuitenkin vaihtelee merkittävästi aikakaudesta ja kirjoittajista riippuen.

Hunnuttu jumalar Isis. J. Augustus Knappin kuvitus Manly P. Hallin teoksesta The Secret Teachings of All Ages (1928).

Akateemisessa tutkimuksessa esoteerisuus merkitsee opinalaa jonka tutkimusalueita ovat marginalisoituneet filosofiat tai uskonnolliset liikkeet kuten gnostilaisuus, kabbala tai uusplatonismi.

Etymologia ja määritelmä

Termi "esoteerinen" tulee kreikan adjektiivista έσωτερικóς/ésôteriκós, joka puolestaan tulee antiikin kreikan sanasta ἐσώτερoς/esôteros, joka tarkoittaa ”sisäistä” (johdettu adverbistä ἔōω/ésō). Esoteerisen vastakohta "eksoteerinen" eli yleistajuista ei salattua tietoa, joka on kaikkien ulottuvilla.

Myös termiä ”okkulttinen" käytetään usein esoteerisen synonyyminä. Okkultismi viitaa mihin tahansa salassa harjoitettuun maagiseen tai yliluonnolliseen taitoon. Termi esoteerinen taas pitää sisällään ajatuksen gnosisiksesta, joka johtaa yksilön sisäiseen muutokseen kuten valaistumiseen tai henkiseen uudestisyntymiseen.

Historia

Pääartikkeli: Länsimainen esoteerisuus

Länsimaisen esoteerisuuden juuret ovat hellenismin ajan hermetistisissä kirjoituksissa ja juutalaisessa kabbalassa. Antiikin hermetistiset kirjoitukset löydettiin uudelleen renessanssiajalla. 1600-luvulla syntyi ruusuristiläisiä veljeskuntia, jotka yhdistivät hermetismiä ja alkemiaa. 1800-luvun lopulla lisääntynyt kristinuskon epäily johti kasvaneeseen kiinnostukseen okkultismia kohtaan. Spiritualismin ohella tunnetuin aikakauden okkulttinen liike oli teosofia, joka yhdisti länsimaista esoteriaa itämaisiin uskontoihin. Näiden hengellisten liikkeiden opit levisivät 1900-luvun loppupuolella muun muassa new age -liikkeen kautta.

Esoteerisia koulukuntia ja liikkeitä

Antroposofia Ariosofia Druidismi Hermetismi Hermetic Order of the Golden Dawn Illuminati Kabbala Martinismi Mysteeri kultti New age Ruusuristiläiset

Satanismi Skientologia Suufilaisuus Temppeliritarit Teosofia Tiibetin buddhalaisuus Thulen seura Vajrayana Vapaamuurarius Wicca

Merkittäviä esoteerikoita

Heinrich Cornelius Agrippa von Nettesheim John Dee Nostradamus Paracelsus Gerald Gardner

Eliphas Levi Annie Besant Helena Blavatsky Aleister Crowley Anton Szandor LaVey

Katso myös

• Okkulttismi
• Länsimainen esoteerisuus
• Luettelo uskonnoista ja hengellisistä liikkeistä
• Luettelo okkultistisista symboleista
• Luettelo Suomen esoteerisista yhteisöistä

Kirjallisuutta

• Hanegraaff, Wouter: Western Esotericism: A Guide for the Perplexed. Bloomsbury Academic, 2013. ISBN ISBN 9781441136466.
• Ahonen, Jose: Yli luonnollisen. Mentalistin tutkimusmatka salatieteisiin. Jyväskylä: Atena, 2021. ISBN 978-951-1-45140-2.
• Partridge, Christopher (toim.): Uusien uskontojen käsikirja. Uudet uskonnolliset liikkeet, lahkot ja vaihtoehtoisen henkisyyden muodot. (Encyclopedia of New Religions. New Religious Movements, Sects and Alternative Spiritualities, 2004.) Suomennos Kanerva Heikkinen ym. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-327-1.
• Leskelä-Kärki, Maarit & Harmainen, Antti (toim.): Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880–1930. Helsinki: Teos, 2021. ISBN 978-952-363-186-1.
• Mahlamäki, Tiina & Kokkinen, Nina (toim.): Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa. Tampere: Vastapaino, 2020. ISBN 978-951-768-782-9.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Esoteerisuus Wikimedia Commonsissa

•   Wikisanakirjassa: esoteerinen – sanan synonyymit, käännökset ja sanakirjamääritelmä