Commodus

Marcus Aurelius Commodus Antoninus (31. elokuuta 161 – 31. joulukuuta 192), alun perin Lucius Aelius Aurelius Commodus, oli Rooman keisari vuosina 180–192. Hän oli ensimmäinen Rooman keisari, joka oli syntynyt hallitsevan keisarin pojaksi. Jälkipolville Commoduksesta on annettu maine heikkotahtoisena ja omalaatuisesti käyttäytyneenä hallitsijana, jonka kuoleman jälkeen epävarmuus kasvoi koko Rooman valtakunnassa. Nimi "Commodus" on latinan kieltä ja merkitsee suomeksi kirjaimellisesti "mukavaa".

Commodus
Herakleeksi pukeutuneesta keisari Commoduksesta tehty rintakuva Rooman Musei Capitolinissa.
Rooman keisari
Valtakausi	17. maaliskuuta 180 – 31. joulukuuta 192
Edeltäjä	Marcus Aurelius
Seuraaja	Pertinax
Syntynyt	31. elokuuta 161 Lanuvium, Rooman valtakunta
Kuollut	31. joulukuuta 192 (31 vuotta) Rooma, Rooman valtakunta
Puoliso	Bruttia Crispina
Suku	Nerva–Antoninus
Isä	Marcus Aurelius
Äiti	Faustina nuorempi

Elämäkerta

Lapsuus ja nuoruus

Nuorta Commodusta esittävä rintakuva Pariisin Louvressa.

Commodus syntyi 31. heinäkuuta 161 nimellä Lucius Aelius Aurelius Commodus silloisen Rooman keisarin Marcus Aureliuksen pojaksi Lanuviumin kaupungissa, Rooman valtakunnassa. Hänellä oli myös vuonna 165 kuollut vanhempi kaksoisveli Titus Aurelius Fulvus Antoninus sekä vuonna 162 syntynyt pikkuveli Marcus Annius Verus, joka menehtyi vuonna 169. Koska Commoduksen molemmat veljet kuolivat jo ollessaan lapsia, Commodus oli Marcus Aureliuksen ainoa perijä, vaikka monet eivät pitäneet häntä tarpeeksi kyvykkäänä ja kunnianhimoisena tullakseen keisariksi. Hän ei ikinä välittänyt koulunkäynnistä, vaan oli paljon kiinnostuneempi erilaisista urheilulajeista.

Vuonna 172 teini-ikäinen Commodus matkusti Carnuntumiin, nykyisen Itävallan alueelle, jossa sijaitsi Marcus Aureliuksen sotajoukkojen päämaja roomalaisten sodassa markomannien germaaniheimoa vastaan. Useimmat historioitsijat olettavat, että Commodus oli Carnuntumissa, kun Marcus Aureliuksen sotajoukot kukistivat markomannit. Aureliuksen voitto ei kuitenkaan riittänyt nujertamaan markomanneja lopullisesti, ja myöhemmin keisariksi tultuaan Commodus päätti sodan solmimalla rauhan markomannien kanssa.

Vuonna 175 Syyrian kuvernööri Avidius Cassius kuuli valheellisia huhuja, joiden mukaan Marcus Aurelius olisi kaatunut sotaretkellä markomanneja vastaan. Hän päätti julistautua keisariksi ja suunnitteli lähettävänsä sotajoukkoja valloittamaan Rooman, kun Marcus Aurelius kuuli usurpaattorin vallankaappausaikeista. Keisari oli lähettämässä Commoduksen ja suuren sotajoukon Syyriaan tukahduttaakseen kapinan Lähi-idässä, mutta Cassius joutui oman sadanpäämiehensä murhaamaksi ennen kuin Marcus Aurelius edes ehti aloittaa sotaretkensä.

Commodus osallistui usein isänsä pitkille matkoille Rooman itäisissä maakunnissa. Vuoden 176 keväällä he vierailivat muiden muassa Ateenassa ja Antiokiassa, ja he palasivat takaisin Roomaan vasta saman vuoden syksyllä. Matkan jälkeen, 27. marraskuuta 176, Marcus Aurelius nimitti poikansa lailliseksi perijäkseen ja myönsi hänelle imperaattorin arvonimen.

Keisarina

Kun Marcus Aurelius kuoli 17. maaliskuuta 180 sotaretkellä germaaneja vastaan, Commoduksesta tuli Rooman keisari ja hän omaksui uuden nimen Marcus Aurelius Commodus Antoninus. Hän kuitenkin luopui isänsä valloitusretkistä, vaikka hän pitikin Roomassa triumfin, jonka aikana hän tarinan mukaan jatkuvasti suuteli vaunuissaan ollutta orjaa. Samana iltana hän teki kierroksen Rooman kaupungin ilotaloissa.

Commodus oli ollut aina erittäin kiinnostunut gladiaattoritaisteluista, mutta keisariksi tultuaan hän osallistui julkisesti Rooman gladiaattoritaisteluihin, pukeutuneena itsekin gladiaattoriksi. Kun Commodus esiintyi gladiaattoriareenoilla, hän kertomusten mukaan heitteli miljoonia sestertiuksia väkijoukon sekaan. Ylhäisen asemansa takia Commoduksen sallittiin voittaa jokainen gladiaattoritaistelu, johon hän osallistui. Hänen on myös kerrottu järjestäneen Rooman ylhäisölle yksityisiä gladiaattoritaisteluita, joissa hänen on väitetty surmanneen satoja villieläimiä. Roomalaiset pitivät Commoduksen käytöstä keisarin arvokkuutta halventavana, sillä gladiaattorit kuuluivat Rooman alhaisimpiin yhteiskuntaluokkiin.

Gladiaattorina esiintymisensä ohella Commodus tahtoi osoittaa "miehekkyytensä" myös muilla tavoilla. Hän oli ihastunut kreikkalaisten mytologian suurimpiin tarusankareihin kuuluneeseen Herakleeseen, joten Commodus alkoi esiintyä "roomalaisena kaupunginperustaja-Herakleena", joka esikuvansa tavoin pukeutui leijonantaljaan ja kantoi mukanaan suurta nuijaa. Koska hän halusi samaistaa itsensä Herakleen kanssa, hän väitti polveutuvansa tarusankarin tavoin suoraan ylijumala Juppiterista ja laittoi hovitaiteilijansa veistämään hänestä lukuisia patsaita, joissa hän esiintyi Herakleena. Hän myös vaihtoi kaupungin suojelijan sodanjumala Marsista Herakleeksi.

Vuonna 192 osa Rooman kaupungista paloi maan tasalle, joten Commodus jälleenrakensi kaupungin ja antoi sille itsensä mukaan uuden nimen "Colonia Lucia Annia Commodiana". Samalla Rooman senaatista tuli "Senatus Commodianus Fortunatus" ja Rooman kansalaisia alettiin kutsua nimellä "commodinus". Keisari jopa nimesi kuukaudet uudestaan itsensä mukaan (Lucius, Aelius, Aurelius, Commodus, Augustus, Herculeus, Romanus, Exsuperatorius, Amazonius, Invictus, Felix, Pius).

Kuolema

Kun Commodus oli nimennyt Rooman kaupungin uudelleen, kansa oli täysin kyllästynyt häneen. Keisarin loisteliaan elämäntyylin seurauksena valtion kassa oli tyhjillään, ja valtakunnan asukkaat kärsivät köyhyydestä ja paikoitellen nälänhädästä. Commoduksen huonosti organisoimalla armeijalla oli vaikeuksia pidätellä Rooman rajoja uhkaavia germaaniheimoja, ja senaatin tuen keisari oli menettänyt nostamalla senaattorien verotusta.

Joukko ylhäisiä roomalaisia – mukaan lukien keisarin serkku ja rakastajatar Marcia – muodostivat salaliiton, jonka pyrkimyksenä oli Commoduksen salamurhaaminen. Alun perin salaliittolaiset järjestivät keisarille kutsut ja tarjoilivat hänelle myrkytettyä ruokaa, mutta Commodus oksensi ruoan pois eikä täten ehtinyt saada myrkytystä. Kun ensimmäinen salamurhayritys epäonnistui, salaliittolaiset värväsivät Narcissus-nimisen painijan kuristamaan Commoduksen hengiltä. On väitetty, että Commodus salamurhattiin sen takia, että hän oli suunnitellut astuvansa senaatin eteen gladiaattoriksi pukeutuneena vaatimaan itselleen konsulin arvonimeä.

Commoduksella ei ollut jälkeläisiä, joten keisariksi nousi pretoriaanikaartin lahjonut Pertinax, joka kuitenkin pian joutui edeltäjänsä tavoin salamurhan uhriksi. Vaikka senaatti kirosi Commoduksen muiston, vuonna 195 keisari Septimius Severus yritti saada itselleen Marcus Aureliuksen suvun kannatuksen julistamalla Commoduksen jumalaksi. Nykyiset historioitsijat kuitenkin pitävät Commodusta erittäin huonona keisarina, jonka valtakaudella alkoi Rooman valtakunnan alamäki.

Populaarikulttuurissa

Commoduksen hahmo esiintyy monissa antiikin Roomaa kuvaavissa elokuvissa, kuten esimerkiksi Ridley Scottin ohjaamassa historiallisessa toimintaspektaakkelissa Gladiaattori vuodelta 2000. Elokuvassa Joaquin Phoenixin esittämä Commodus kuvataan Marcus Aureliuksen vallanhimoisena ja sosiopaattisena poikana, joka murhaa isänsä saadakseen itselleen keisarin arvonimen. Elokuvan Gladiaattori Rooman valtahuonetta koskeva juoniosuus ei perustu kuitenkaan historiaan, vaan vanhempaan spektaakkelielokuvaan Rooman valtakunnan tuho (1964).

Lähteet

• Jona Lendering: Commodus Livius.org. Arkistoitu 4.6.2011. Viitattu 24.5.2011.
• Dennis Quinn: Commodus An Online Encyclopedia of Roman Emperors. (englanniksi)

Kirjallisuutta

• Alf Henrikson: Antiikin tarinoita 1–2. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18515-9
• Arto Kivimäki ja Pekka Tuomisto: Rooman keisarit. Karisto, 2000. ISBN 951-23-4094-1

Aiheesta muualla

• Franco Cavazzi: Commodus The Roman Empire.net. (englanniksi)