Sestertius

roomalainen kolikko

Sestertius oli antiikin roomalainen kolikko. Rooman tasavallan aikoina se oli pieni hopeinen kolikko ja keisariaikana suuri pronssikolikko. Sen nimi on yhdistelmä sanoista semis (’puolikas’) ja tres (’kolme’). Yhdistettynä ja lisättynä adjektiivipäätteellä nämä sanat tarkoittavat kahta ja puolta (”puoli kolmatta”), joka oli rahan alkuperäinen arvo as-rahoina.

Sestertius, jossa kuvattuna keisari Hadrianus.

Sestertius sai alkunsa vuoden 211 eaa. tienoilla pienenä hopeakolikkona, joka oli arvoltaan neljännesdenaari ja edelleen aureuksen sadasosa. Teoriassa sestertiuksen painoksi oli asetettu yksi scripulum (n. 1,125 grammaa). Kun denaarin arvo määrättiin uudelleen kuudeksitoista asiksi, sestertius vastaavasti muutettiin vastaamaan neljää asia. Vuoteen 44 eaa. sitä lyötiin satunnaisesti ja selvästi vähemmän kuin denaareita.

Augustuksen rahauudistuksessa vuonna 23 eaa. sestertius muutettiin suureksi pronssikolikoksi. Se oli suurin pronssiraha 200-luvun jaa. puoliväliin asti. Ajan kuluessa sestertiuksen koko ja laatu pienenivät.

Sestertius oli standardiyksikkö, jota käytettiin kirjanpidossa. Suuret summat mitattiin tuhansina sestertiuksina. Pompejista tehtyjen löytöjen mukaan orja oli myyty huutokaupassa 6 252 sestertiuksella.

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.