Joaquin Phoenix
Joaquin Rafael Phoenix (o.s. Bottom;[1] ent. Leaf Phoenix;[1] s. 28. lokakuuta 1974 San Juan, Puerto Rico) on yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja. Hänet on palkittu muun muassa Oscarilla, Baftalla, Grammylla ja kahdella Golden Globella. Vuonna 2020 The New York Times nimesi Phoenixin yhdeksi 2000-luvun parhaimmista näyttelijöistä.[2]
| Joaquin Phoenix | |
|---|---|
.jpg) Phoenix Venetsian elokuvajuhlilla vuonna 2024. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Joaquin Rafael Bottom |
| Syntynyt | 28. lokakuuta 1974 San Juan, Puerto Rico |
| Ammatti | näyttelijä, musiikkivideo-ohjaaja, elokuvatuottaja, muusikko |
| Puoliso | Rooney Mara (2016–) |
| Lapset | 1 |
| Näyttelijä | |
| Taiteilijanimet | Leaf Phoenix |
| Aktiivisena | 1982– |
| Merkittävät roolit | |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Tausta
muokkaaPhoenixin vanhemmat John Lee Bottom ja Arlyn Dunetz olivat Jumalan lapset -liikkeen lähetyssaarnaajia.[3] Koska hänen neljällä sisaruksellaan (River, Rain, Summer ja Liberty Butterfly) oli luontoon liittyvät nimet, Joaquin vaihtoi nimensä ja häntä alettiin kutsua nimellä Leaf.[1]
1970-luvun loppupuolella hänen perheensä jätti Jumalan lapset -liikkeen ja asettui asumaan pysyvästi Los Angelesiin Kaliforniaan.[3] Samoihin aikoihin perheen yhteiseksi sukunimeksi otettiin Phoenix.[4] Hänen äitinsä alkoi työskennellä sihteerinä televisioyhtiö NBC:llä, ja hänen isästään tuli puutarhuri. Vanhemmat palkkasivat lapsilleen agentin, Iris Burtonin, ja kaikki viisi alkoivat esiintyä mainoksissa.[5]
Ura
muokkaaLapsinäyttelijänä
muokkaaJoaquin Phoenix ja hänen vanhempi veljensä River tekivät ensiesiintymisensä lapsinäyttelijänä vieraillessaan 1982 televisiosarjassa Seven Brides for Seven Brothers ja 1984 ABC Afterschool Specialin televisioelokuvassa dysleksiasta.[6]
Phoenix teki vuonna 1986 elokuvadebyyttinsä elokuvassa SpaceCamp – matka tuntemattomaan vuonna 1986, ja ensimmäisen pääosaroolinsa hän teki elokuvassa Meidän miehemme Misha vuonna 1987.[7] Elokuvan Perhe on paras (1989) jälkeen Phoenix piti taukoa näyttelemisestä. Hän päätti lähteä itsekseen kiertämään Latinalaista Amerikkaa.[8]
Elokuvanäyttelijänä
muokkaa1990-luvun loppu
muokkaaPhoenix aloitti elokuvanäyttelijän uransa uudelleen 1990-luvun alkupuolella.[8] Vuonna 1995 ilmestyneessä Gus Van Santin elokuvassa Hinnalla millä hyvänsä hänellä oli high school -nuori Jimmy Emmettin rooli, joka joutuu opettajansa hyväksikäyttämäksi ja manipuloiduksi syyllistymään murhaan.
Elokuvaa Hinnalla millä hyvänsä seurasi useita muitakin rooleja. Phoenix oli mukana elokuvissa Kielletyt leikit (1997) ja neo-noirissa U-käännös helvettiin (1997), joka menestyi heikosti. Hän sai hyviä arvosteluita elokuvasta Paluu paratiisiin (1998), jossa hänen roolihahmonsa on Malesiassa huumausainerikoksista vankilassa. Clay Pigeons (1998) ei juurikaan saanut huomiota, mutta elokuvassa 8 mm – kahdeksan millimetriä (1999) menestyi hyvin. Siinä Phoenix näyttelee pornokaupan myyjää, joka auttaa Nicolas Cagen näyttelemää etsivää laittoman underground-pornon maailmassa.[8]
Läpimurto
muokkaa
Phoenixin läpimurtoelokuva oli Gladiator (2000), jossa hän näyttelee Rooman keisari Commodusta.[6] Phoenix sai paljon kehuja roolistaan kierona ja kateellisena keisarina.[8] Hän oli elokuvasta ehdolla muun muassa paras miessivuosan Oscariin.[6] Gladiatorin kanssa samana vuonna ilmestyivät Phoenixin elokuvista myös The Yards ja Quills – syntiset säkeet. Jälkimmäinen kertoo Markiisi de Sadesta, ja Phoenix näyttelee siinä uskonnollista virkamiestä Abbé de Coulmier’ta.[8]
Phoenix teki 2000-luvun alussa kaksi yhteistyötä ohjaaja M. Night Shyamalanin kanssa. Signsissä (2002) hän näyttelee Mel Gibsonin nuorempaa veljeä ja Kylässä (2004) nuorta miestä, jonka kiinnostus mysteeriseen metsään uhkaa koko yhteisön olemassaoloa. Toimintaelokuva Asema 49 (2004) sai kehuja sekä yleisöltä että kriitikoilta. Phoenix kävi läpi rooliaan varten palomiehen ammattikoulutusta.[8] Elokuvassa Hotelli Ruanda Phoenix näytteli puolestaan kameramies Jack Daglishiä.[6] Roolista hän oli ehdolla parhaan miessivuosan SAG-palkinnon saajaksi.
Walk the Line ja näennäisdokumentti I’m Still Here
muokkaaVuonna 2005 valmistui elokuva Walk the Line, jossa Phoenix esittää muusikko Johnny Cashia. Hän harjoitteli lähes kuuden kuukauden ajan laulaakseen ja soittaakseen kitaraa kuin Cash. Phoenixin kouluttajana toimi elokuvan tuottajiin kuulunut T Bone Burnett. Hän myös uppoutui rooliin niin vahvasti, että pyysi kuvausryhmää kutsumaan häntä J. R:ksi, joka oli Cashin ristimänimi. Phoenixin suoritusta on kehuttu laajasti, ja hän sai siitä Golden Globe -palkinnon sarjassa paras miespääosa musikaalissa tai komediassa. Hän oli ehdolla myös parhaan miespääosan Oscariin, ja hän lauloi elokuvan Grammy-palkitulla soundtrack-albumilla.[8]
Phoenix ja Mark Wahlberg näyttelivät elokuvassa We Own the Night (2007) veljeksiä, jotka olivat lain vastakkaisilla puoleilla. Phoenix oli puolestaan elokuvassa Reservation Road (2007) isä, joka etsi pakkomielteisestä lapsensa yliajanutta henkilöä.[8]
Vuonna 2008 Phoenix ilmoitti lopettavansa näyttelijänuransa teatterilevitykseen helmikuussa 2009 julkaistavan elokuvan Two Lovers jälkeen ja keskittyvänsä uraan hip hop -muusikkona.[9][6] Muutama kuukausi myöhemmin hän herätti kummastusta käyttäytymisellään David Lettermanin juontamassa keskusteluohjelmassa. Syksyllä 2010 kuitenkin paljastui, että esiintyminen ja väite näyttelijänuran päättymisestä kuuluivat osana Casey Affleckin ohjaamaan näennäisdokumenttiin I’m Still Here, jonka pääosassa Phoenix oli.[10]
Paluu pieneltä tauolta
muokkaaI’m Still Here ja Phoenixin käyttäytyminen herättivät ihmisissä jonkun verran pahaa tahtoa häntä kohtaan.[6] Phoenix myönsi myöhemmin Lettermanin ohjelmassa, että pelkäsi tempun vaarantavan koko hänen uransa.[8]
Phoenix palasi pienen tauon jälkeen elokuvassa Mestari (2012). Hän sai Venetsian elokuvajuhlien parhaan näyttelijän palkinnon ja Oscar-ehdokkuuden roolistaan alkoholisoituneena sotaveteraanina Freddie Quellina, jonka karismaattinen, Philip Seymour Hoffmanin näyttelemä Lancester Dodd viekottelee näennäisuskontoonsa. Hoffmanin roolihahmo perustui löyhästi skientologian perustajaan L. Ron Hubbardiin.[6][8]
Spike Jonzen elokuvassa Her Phoenix on puolestaan yksinäinen mies, joka rakastuu tekoälyyn, jonka äänenä toimi Scarlett Johansson. Phoenixin seuraavia elokuvia olivat The Immigrant (2013) ja Thomas Pynchonin romaaniin perustuva neo-noir Inherent Vice (2014). Hän näytteli myös Woody Allenin ohjaamassa murhamysteerissä Irrational Man (2015) ja trillerissä You Were Never Really Here (2017). Raamatullisessa elokuvassa Maria Magdaleena Phoenix on Jeesus.[8]
Jokeri
muokkaaVuonna 2019 Phoenix näytteli Todd Phillipsin elokuvassa Joker, josta hänet palkittiin sekä parhaan miespääosan Oscarilla että Golden Globella. Elokuva on sarjakuvahahmo Jokerin eräänlainen synnyintarina, joka kiinnosti Phoenixia sen superroiston tumman henkilökuvauksen ansiosta. Phoenix laihdutti roolia varten yli 20 kiloa näyttääkseen aliravitulta ja nälkäiseltä.[8]
Phoenix näytteli Jokerin jälkeen mustavalkoisessa independent-elokuvassa C’mon C’mon (2021) ja surrealistisessa tragikomediassa Beau Is Afraid (2023). Ridley Scottin ohjaamassa Napoleonissa (2023) hänellä on päärooli Napoleonina. Koko käsikirjoitus kirjoitettiin uudelleen, kun Phoenix palkattiin päärooliin. Elokuvassa päätettiin keskittyä selkeämmin Napoleonin henkilöhahmoon.[8]
Phoenix palasi Jokeriksi Jokerin jatko-osassa Joker: Folie à Deux (2024), jossa päähahmo rakastuu Lady Gagan esittämään Harley Quinniin. Phoenixilla ja Lady Gagalla on elokuvassa kaksi duettoa.[6]
Yksityiselämä
muokkaaPhoenix on ollut vuodesta 2016 asti yhdessä Rooney Maran kanssa. He näyttelivät yhdessä Maria Magdaleenassa. Heinäkuussa 2019 heidän ilmoitettiin menneen kihloihin. Heillä on kaksi lasta, joista ensimmäinen on nimetty Phoenixin kuolleen veljen Riverin mukaan.[8][6]
River Phoenix kuoli vuonna 1993 huumeiden yliannostukseen. River oli tuolloin pikkuveljeänsä tunnetumpi näyttelijänä. He olivat yhdessä juhlimassa West Hollywoodin The Viper Room -yökerhossa, kun River menetti tajuntansa ja alkoi kouristella. Joaquin soitti apua, mutta ensihoitajat eivät onnistuneet elvyttämään Riveriä, joka julistettiin kuolleksi sairaalassa.[8]
Phoenix on ollut vegaani kolmevuotiaasta asti. Hän päätti ryhtyä vegaaniksi nähtyään kalastajien kohtelevan kaloja väkivaltaisesti pyydystämisen jälkeen.[8] Hän on toiminut aktiivisesti eläinten oikeuksia ajavissa järjestöissä PETA ja In Defense of Animals.
Filmografia
muokkaaPalkinnot ja ehdokkuudet
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c Joaquin Phoenix - Biography Hello!. 8.10.2009. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Dargis, Manhola; Scott, A.O.: The 25 Greatest Actors of the 21st Century (So Far) The New York Times. 25.11.2020. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b The book 'Last Night at the Viper Room' tells of River Phoenix's life before it was cut short at 22 New York Daily News. 5.10.2013. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
- ↑ PREMIERE April 1988 Aleka.org. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Iris Burton, 77; Hollywood agent represented child actors Los Angeles Times. 10.4.2008. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Bauer, Patricia: Joaquin Phoenix Encyclopedia Britannica. 24.10.2024. Viitattu 27.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Joaquin Phoenix Empire. Bauer Media Group. Viitattu 27.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p McEvoy, Colin: Joaquin Phoenix Biography.com. 22.11.2023. Hearst Magazine Media, Inc. Viitattu 27.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Actor Joaquin Phoenix quits films BBC News. 1.11.2008. Viitattu 12.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Bauder, David: Joaquin Phoenix apologizes to David Letterman TODAY.com. 23.9.2010. Arkistoitu 12.6.2011. Viitattu 12.6.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Joaquin Phoenix Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- NNDB