Kasvitiede
kasveja tutkiva tieteenala
(Ohjattu sivulta Botaniikka)
Kasvitiede eli botaniikka on kasveja tutkiva biologinen tieteenhaara. Sen tutkimusalueita ovat muun muassa kasvien kasvu, lisääntyminen, aineenvaihdunta, kehitys, taudit ja evoluutio.
.JPG)
Osa-alueita
muokkaaKasvitiede jakautuu useihin haaroihin:
- Kasvimorfologia eli muoto-oppi, tutkii lähinnä kasvien muotoa ja niiden eri osien keskinäisiä asentosuhteita. Tässä mielessä sen osa-alueesta käytetään myös nimityksiä kasviorganologia ja organografia. Toinen osa-alue on kasvianatomia, jonka kohteena on etupäässä mikroskooppisen pieni sisärakenne, kuten solukot (solukko-oppi eli histologia) tai yksittäiset solut ja niiden osat (soluoppi eli sytologia).
- Kasvifysiologia tutkii kasvien elintoimintoja: aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä, lisääntymistä ja liikkeitä.
- Kasviekologia selvittelee kasvien riippuvuutta ilmasto-, maaperä- ym. ympäristötekijöistä sekä sopeutumista niihin.
- Kasvisystematiikka eli kasvitaksonomia tutkii kasvien välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja ja pyrkii järjestämään maapallon kaikki kasvimuodot keskinäisen sukulaisuuden perusteella yhtenäiseen luontaisjärjestelmään.
- Kasvimaantiede tutkii kasvien esiintymistä luonnossa. Tällöin kasvistollinen, eli floristinen kasvimaantiede kohdistaa huomionsa kasvilajien, -sukujen jne. levinneisyyteen suhteellisen suurilla alueilla, kun taas kasvillisuustiede, eli kasvisosiologia, tutkii kasvien ryhmittymistä kasvustoiksi ja kasviyhdyskunniksi.
- Kasvipaleontologian eli fotopaleontologian kohteina ovat muinaisaikojen kasvit geologisina aikakausina.
- Perinnöllisyystiede eli genetiikka tutkii läheisessä yhteistyössä eläintieteen vastaavan haaran kanssa periytymistä ja muuntelua kasvikunnassa.[1]
- Kasvibiologia tutkii kasvien soluihin ja elintoimintoihin liittyviä seikkoja biologisesta näkökulmasta.[2]
Historia
muokkaaJo Aristoteles esitti joitakin kasveja koskevia yleisluonteisia oppilauseita, joita sitten seliteltiin ja pohdittiin n. 2 000 vuotta. Hänen oppilaansa Theofrastos (371–286 eaa.) kirjoitti nykypäiviin säilyneen, koko silloista tietämystä käsittelevän kasvitieteen oppikirjan[3].
Carl von Linné loi perustan kasvien ja eläinten tieteellisille nimistöille.lähde?
Lähteet
muokkaa- ↑ Kasvitiede AFO – Viikin kampuskirjaston ontologiapalvelu. Finto, suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. Viitattu 11.11.2017.
- ↑ Kasvibiologiaa Peda.net. Viitattu 21.4.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ Morton, A. G.: Kasvitieteen historia. Kuvaus kasvitieteen vaiheista muinaisajoista nykypäivään, s. 36–44. Suomentanut Johannes Enroth ja Ilkka Kukkonen. Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-756-0
Kirjallisuutta
muokkaa- Morton, A. G.: Kasvitieteen historia: Kuvaus kasvitieteen vaiheista muinaisajoista nykypäivään. ((History of botanical science: An account of the development of botany from ancient times to the present day, 1981.) Suomen kasvitieteen historian laatineet Johannes Enroth ja Ilkka Kukkonen) Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-756-0
Aaiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kasvitiede Wikimedia Commonsissa
Wikikirjastossa on aihe: Kasvitiede
