Hydrobiologia on tieteenala, joka tutkii vesieliöitä, vesien eliöyhteisöjä ja niiden vuorovaikutuksia elinympäristönsä kanssa. Hydrobiologiaa tukevia tieteitä ovat muun muassa fysiikka, kemia, geologia, ekologia ja taksonomia. Hydrobiologian sisartieteitä ovat limnologia ja meritiede.[a]

Hydrobiologian yleisiä tutkimusaiheita ovat etenkin rehevöitymisen, happamoitumisen, maankäytön ja ruskettumisen vaikutukset vesiekosysteemeissä. Vaikutuksia vesiekosysteemeissä kuvaavat mm. eliöyhteisöjen koon ja lajiston muutokset, jotka ovat kytköksissä vesistön fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin kuten ravinnepitoisuuksiin ja järven viipymään. Tärkeimpinä vesistöihin vaikuttavista ravinteista pidetään fosforia ja typpeä.[a]

Hydrobiologian tavallisimpia tutkimuskohteita ovat kasvi- ja eläinplanktonin lisäksi erilaiset pohjaeläimet, kalat, mikrobit ja vesikasvit. Vesien eliöstöt on jaettu kuuteen ryhmään, joiden lisäksi on määritelty trpton, joka on kuollutta eliöperäistä ainesta. Tämä luokittelu koskee erityisesti merieliöitä. Eliöiden ryhmät ovat plankton eli keijusto, pleuston, johon kuuluvat veden pinnan eliöstö, neuston, johon kuuluvat veden pinnan alla ajelehtivat eliöt, nekton, johon kuuluvat aktiivisesti liikkuvat eläimet, benthos, johon kuuluvat pohjakerrostumissa tai pohjan lähellä elävät eliöt sekä perifyton, johon kuuluvat pohjaan kiinnittyvät eliöt.[1][2]

Huomioita muokkaa

  1. a b Tieto on luettu englanninkielisestä artikkelista en:Hydrobiology.

Lähteet muokkaa

  1. Eloranta, Wetzel, Seppänen: Vesiekosysteemin rakenne ja toiminta 7. luento. WayPackMachine. Arkistoitu 26.3.2007. Viitattu 21.4.2023.
  2. Neuston Britannica. Viitattu 13.6.2023.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Hydrobiology