Kasvimorfologia on kasvitieteen osa-alue, joka tutkii kasvien muotoa ja kasvin osien keskinäistä suhdetta. Kasvin osien keskinäisiin suhteisiin kuuluu esimerkiksi lehtiasento, joka voi olla vastakkainen, kierteinen, vuorottainen tai säteittäinen. Lisäksi lehdet voivat olla ruusukkeena kasvin tyvellä. Kasvin osien muotoihin kuuluvat esimerkiksi lehden suonien muoto, lehden tapa kiinnittyä varteen, lehden liuskaisuus, lehden laidan muoto ja kukan teriön muodot. Lehden suonet voivat olla kouramaisia, sulkamaisia tai silposuonisia. Lehti voi kiinnittyä varteen ruodilla tai ilman ruotia. Jos se kiinnittyy varteen ilman ruotia, kiinnittyminen voi olla johteinen tai sepivä. Lehden ruoditus vaikuttaa liuskaisuuteen ja lehti voi olla pari- tai sormiliuskainen. Lehti voi olla myös ruodin molemmin puolin halkoinen, jakoinen tai osainen. Lehden reuna voi olla ehyt, nirhamainen, sahamainen tai hammasmainen. Lehti voi olla myös lehdykällinen tai siinä voi olla useita sormimaisia osia. Kukan teriö voi olla muodoltaan säteittäinen tai sen osat voivat olla vastakkain. Terälehdet voivat myös olla erillään tai ne voivat olla yhtenäisiä.[1]

Osa-alueita muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Antero Pankakoski: ”Kuvia ja käsitteitä kasvien lajinmääritystä varten”, Puutarhurin kasvioppi, s. 296–297. Helsinki: Edita, Opetushallitus, 1996. ISBN 951-37-1932-4.

Aiheesta muualla muokkaa