Bioanalyytikko tai myös laboratoriohoitaja työskentelee muun muassa terveyskeskuksen, sairaalan tai yksityisen tervydenhoidon laboratoriossa sekä entistä enemmän myös yliopistojen ja erilaisten tutkimuslaitosten laboratorioissa.[1]

Bioanalyytikko
Bioanalyytikko työssään
Bioanalyytikko työssään
Tyyppi Ammatti
Toimiala Terveydenhuolto
Koulutus Ammattikorkeakoulu
Työpaikka Lääketeollisuus, Sairaala, Terveyskeskus, Yksityinen terveydenhoito, Yliopisto
Lähinimikkeitä Apulaisosastonhoitaja, Ensihoitaja, Fysioterapeutti, Kätilö, Osastonhoitaja, Röntgenhoitaja, Sairaanhoitaja, Terveydenhoitaja, Toimintaterapeutti
Bioanalyytikko näytteenotossa.
Bioanalyytikko näytteenotossa.

Koulutus annetaan ammattikorkeakouluissa. Tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopisteen arvoinen ja tutkinnon suorittaminen kestää noin 3,5 vuotta. Tukinto on bioanalyytikko (AMK).[2] Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää anomukseta bioanalyytikoille oikeuden käyttää laboratoriohoitajan laillistettavaa ammattinimikettä tutkinnon suorittamisen jälkeen.[3]

Bioanalyytikon toimenkuvaan kuuluvat muun muassa näytteenotto, potilaiden ohjaus ja analytiikka sekä analytiikan laadunarviointi.[2] Bioanalyytikko voi työskennellä useilla eri erikoisaloilla. Näitä ovat esimerkiksi kliininen kemia, hematologia, verensiirtotoiminta, vierianalytiikka, mikrobiologia, molekyyligenetiikka, fysiologia, neurofysiologia sekä patologia.[2]

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry on alan ammatillinen edunvalvoja ja se kuuluu Tehy ry:hyn.[4]

Lähteet muokkaa

  1. Bioanalyytikko Työmarkkinatori. Viitattu 6.4.2023.
  2. a b c Opintopolku opintopolku.fi. Viitattu 6.4.2023.
  3. Terveydenhuollon ammattioikeudet Ammattioikeudet. Viitattu 6.4.2023.
  4. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry www.bioanalyytikkoliitto.fi. Viitattu 6.4.2023.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Hako, Pekka (toim.): Laboratoriotyön muistoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 9517469667.

Aiheesta muualla muokkaa