Asta-rajuilma

(Ohjattu sivulta Asta (myrsky))

Asta-rajuilma oli erittäin voimakas ukkospilvijärjestelmä, joka iski Luoteis-Venäjälle ja Suomeen 29.–30. heinäkuuta 2010. Rajuilma päätti ennätysmäisen hellekauden, jolloin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa mitattiin kaikkien aikojen huippulämpötiloja. Suomessa havaittiin yli 6 000 salamaa rajuilman yhteydessä.[1][2]

Asta-myrskyn tuhoa Sulkavan Kaipolan kylässä seututiellä 435. Aamulla 30.7. monet tieyhteydet Itä-Savossa olivat vielä poikki.

Suomessa tehtyjen vahinkotutkimusten perusteella Asta-rajuilma määriteltiin syöksyvirtausparveksi, joka on Suomessa harvinainen ilmiö. Paikoin hirmumyrskylukemiin yltynyt tuuli repi kattoja ja kaatoi metsää laajoilta alueilta Savonlinnassa, Sulkavalla, Ranta­salmella, Joroisissa ja Rautjärvellä. Etelä-Savon pelastuslaitoksen helikopterista tekemän kartoituksen mukaan voimakkainta tuho oli Sulkavalla, jossa kymmeniätuhansia puita kaatui.[3]

Ilmatieteen laitoksen mukaan Asta-rajuilma oli samankaltainen kuin vuoden 2002 Unto-rajuilma. Ukkossolurypäs kehittyi Moskovan luoteispuolella myöhään iltapäivällä, josta se lähti liikkeelle luoteeseen. Kovat puuskat pyyhkivät syöksyvirtauksina Itä-Suomen yläpuolella kohdassa, jossa lämmin ja kylmä ilmamassa kohtasivat.[4]

Säätilanteen kehitysMuokkaa

Heinäkuun 29. päivänä syvenevä matalapaine liikkui Suomen eteläpuolitse Ruotsiin, ja sen yhteydessä Suomeen ja Luoteis-Venäjälle liikkui erittäin kuumaa ilmamassaa.[5] Liperissä mitattiin Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys 37,2 °C. Ilmassa oli myös runsaasti kosteutta, ja matalapaineen syveneminen voimisti tuulia troposfäärin keskiosassa. Jyväskylässä kello 21 suoritetun radioluotauksen perusteella tuuliväänne maanpinnan ja 4 kilometrin välillä oli 29 m/s, mikä suosi voimakkaita ukkosia.[6]

Asta-rajuilma kehittyi Moskovan luoteispuolella myöhään iltapäivällä Suomen aikaa, josta se alkoi liikkua luoteeseen. Hyvin voimakkaaksi ukkospilvijärjestelmäksi kehittynyt kuuronauha saavutti Laatokan eteläkärjen noin kello 22:00, ja se ehti Rautjärvelle jo kello 23:40. Kuuronauha eteni noin neljässä ja puolessa tunnissa Etelä-Savon ja Keski-Suomen yli Kokkolaan, josta se poistui Merenkurkun yli Ruotsiin kello 4:30. Asta-rajuilman keskimääräinen etenemisnopeus Suomen yllä oli 102 km/h.[5]

Rajuilman voimakkain mitattu puuska oli 30 m/s, joka havaittiin Raudussa.[7] Lisäksi yli 20 m/s puuskahavaintoja oli useita koko rajuilman reitillä, joista mainittavin oli Rantasalmella mitattu Suomen korkein puuskalukema 29 m/s.[1] Vahinkotutkimusten perusteella suurimmat tuulennopeudet olivat kuitenkin paikoin huomattavasti kovempia; Rautjärvellä arvioitiin tuulenpuuskien mahdollisesti ylittäneen 50 m/s.[8] Myös Sulkavalla ja Konnevedellä havaittiin F1-luokan vahinkoa, eli tuulennopeus oli vähintään 33 m/s. Asta-rajuilma määriteltiin lopulta syöksyvirtausparveksi, ja se oli samalla ensimmäinen vahvistettu yöaikaan esiintynyt syöksyvirtausparvi koko Euroopassa.[9] Edellinen syöksyvirtausparvi Suomessa oli Unto-rajuilma heinäkuussa 2002.[10]

MyrskytuhotMuokkaa

Kaiken kaikkiaan tuhojen arvioitiin olevan suurempia kuin Unto- ja Manta-myrskyissä siksi, että Asta riehui viiden maakunnan alueella. Vahinkoja aiheutui ennen kaikkea metsille, joista pahimmillaan saatiin vain kuitupuuta. Lisäksi taloudellisiin vahinkoihin kuuluivat rakennuksille ja ennen kaikkea sähkölinjoille aiheutuneet vahingot. Finanssialan keskusliitto arvioi Astan kokonaisvahingoiksi yli 20 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta saadun metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan kesän myrskyjen vahingot olivat 8,1 miljoonaa kuutiometriä eli huomattavasti elokuussa esitettyjä arvioita suuremmat (tähän lukuun sisältyvät Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen tuhot).[11] Sähkölinjojen korjaaminen myrskyn jälkeen kesti useita viikkoja. Unto kaatoi vuoden 2002 heinäkuussa miljoona kuutiota puuta, Pyry ja Janika 7,3 miljoonaa kuutiota. Asta kaatoi yli puoli miljoonaa kuutiometriä puuta Keski-Suomessa.[12][13]

Myrskytuhot Etelä-SavossaMuokkaa

Laajimmillaan Etelä-Savossa sähköt katkesivat 23 000 taloudesta. Myrsky koetteli myös Etelä-Karjalaa, Pohjois-Savoa ja Keski-Suomea. Itä-Suomessa arvioitiin jopa 40 000 talouden jääneen ilman sähköä.[14] Joillakin alueilla sähkölaitokset joutuvat rakentamaan sähkölinjat kokonaan uudestaan. Sähkönjakelu keskeytyi pahiten Joroisissa, missä koko kunta oli vielä aamupäivällä 30.7. vailla sähköjä ja pelättiin veden loppumista vesitornista.[15] Rautatieliikenne Savon ja Karjalan radoilla jouduttiin keskeyttämään. Myrsky katkaisi yöllä sähköt myös Savonlinnan kaupungista. Pyhän Olavin päivän viettoon osallistuneet matkustaja-alukset joutuivat vaikeuksiin kovassa tuulessa. S/S Punkaharju ajautui siltaa vasten, ja Etelä-Savon pelastuslaitos joutui pelastamaan M/S Lake Starin matkustajat järveltä pelastuslaitoksen tiloihin.[16][17] Myrsky katkaisi myös matkapuhelinliikenteen monin paikoin matkapuhelinverkon tukiasemien varavoimalähteiden tyhjennyttyä. Matkapuhelinoperaattorit pyrkivät saamaan virtaa asemille aggregaattien avulla.[18] Vesitornien pumppujen lakattua toimimasta viranomaiset antoivat kehotuksen välttää veden käyttöä Joroisissa, Sulkavalla, Rantasalmella, Kerimäellä, Enonkoskella ja Juvalla.[19]

Onnettomuustutkintakeskuksen raporttiMuokkaa

Vuosi myrskyjen jälkeen Onnettomuustutkintakeskus arvioi raportissaan Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen vaikutuksia kokonaisuudessaan. Keskuksen arvion mukaan kyseessä olivat yli 100 miljoonan euron aineelliset vahingot, kuolonuhreja tuli yksi ja kymmeniä ihmisiä loukkaantui. Metsää tuhoutui 8,1 miljoonaa kuutiometriä. Sähköverkkoja tuhoutui 35 000 kilometrin matkalta, ja sähkökatkot koskettivat puolta miljoonaa suomalaista. Yli tuhat matkapuhelinasemaa kytkeytyi pois päältä sähkönsaannin katkettua. Maantieliikenne keskeytyi yli 60 tieosuudella. Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätös myrskyistä oli, että viranomaisten varautuminen ja yhteistoiminta olivat puutteellisia. Hätäkeskukset ruuhkautuivat ja pelastushenkilöstöä käytettiin epätarkoituksenmukaisissa tehtävissä. Sähköverkkoyhtiöiden, tietoliikenneoperaattorien ja vesilaitosten toimintakyky tilanteessa oli puutteellinen. Onnettomuustutkintakeskus painotti erityisesti tarvetta huolehtia puhelinyhteyksien toimivuudesta poikkeustilanteessa.[20]

LähteetMuokkaa

  1. a b Ennätyshelteet purkautuivat rajuihin ukkosiin 30.7.2010. Ilmatieteen laitos. Viitattu 30.7.2010.
  2. Kaikkien aikojen lämpöennätys uusiksi: 37,2 astetta Yleisradion uutiset. 30.7.2010. Viitattu 30.7.2010.
  3. Etelä-Savon hätäkeskus tiedottaa, klo 10.00 Yleisradion uutiset. 30.7.2010. Viitattu 30.7.2010.
  4. Asta syöksyi Etelä-Savon yli Yleisradion uutiset. 30.7.2010. Viitattu 30.7.2010.
  5. a b Heinä-elokuun 2010 rajuilmat, tutkintaselostus 27.9.2011. Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 17.11.2021.
  6. Pauli Jokinen: Kesä, joka tullaan muistamaan Sääbriefing. 14.8.2010. Arkistoitu 25.6.2013. Viitattu 17.11.2021.
  7. Ураган 29.07.2010 в Ленинградской области 11.11.2010. Северо-Западное управление по гидрометеорологии и мониторингу окружающей среды. Viitattu 17.11.2021.
  8. Syöksyvirtaukset Ilmatieteen laitos. Arkistoitu 24.6.2011. Viitattu 17.11.2021.
  9. Ari-Juhani Punkka: Astasta Euroopan ensimmäinen yöllinen syöksyvirtausparvi Myrskyvaroitus.com. 19.8.2010. Viitattu 17.11.2021.
  10. Väitös: Suomessa esiintyy ukkospilvirykelmien äärimuotoja 27.11.2015. Ilmatieteen laitos. Viitattu 17.11.2021.
  11. Kesän myrskyistä arvioitua suuremmat metsätuhot Etelä-Suomen Sanomat. 21.12.2010. Viitattu 13.3.2011.
  12. Tuhot koettelevat metsänomistajia. Kauppalehti, 2010, nro 3.8., s. 10.
  13. Sähkölinjoja joudutaan rakentamaan uudelleen Asta-myrskyn jäljiltä Maaseudun tulevaisuus. 1.8.2010. Viitattu 2.8.2010.
  14. Valtatiet saatu auki myrskyn jäljiltä Itä-Savo. 30.7.2010. Savonlinna. Viitattu 30.7.2010.
  15. Koko Joroisten kunta pimeänä Yleisradion uutiset. 30.7.2010. Viitattu 30.7.2010.
  16. Asta-myrsky riehui Savonlinnassa Itä-Savo. 30.7.2010. Savonlinna. Viitattu 30.7.2010.
  17. Raju ukkosmyrsky koetteli Etelä-Savoa - sähköt poikki 13 000 taloudelta Yleisradion uutiset. 30.7.2010. Viitattu 30.7.2010.
  18. Matkapuhelimet mykistyivät Yleisradion uutiset. 30.7.2010. Viitattu 30.7.2010.
  19. Veden käyttöä rajoitettava useissa kunnissa Yleisradion uutiset. 30.7.2010. Viitattu 30.7.2010.
  20. Niklas Holmberg: Toissakesän myrskytuhot paljastivat puutteet varautumisessa. Maaseudun tulevaisuus, 28.9. 2011, s. 9.