Aprikoosi
Aprikoosi eli hedelmäaprikoosi (Prunus armeniaca) on pienehkö Kiinasta peräisin oleva puu ja sen hedelmä. Aprikoosipuu kasvaa yhdeksän metriä korkeaksi, ja sen lehvästö tulee kuusi metriä leveäksi.[3]
| Aprikoosi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Tuomet Prunus |
| Alasuku: | Luumut Prunus |
| Laji: | armeniaca |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Kiinassa aprikoosipuuta on viljelty tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Toisaalta venäläiset tutkijat ovat sitä mieltä, että samanaikaisesti sitä olisi alettu viljellä myös Keski-Aasiassa. Kasvin tieteellinen nimi Prunus armeniaca eli ”Armenian luumu” viittaa Armeniaan. Persikan tavoin aprikoosin toi Eurooppaan Aleksanteri Suuri noin vuonna 300 eaa. Kreikkalaiset ja roomalaiset antoivat hedelmälle lempinimen ”auringon kultamuna”. Pohjois-Euroopassa aprikoosia alettiin viljellä vasta 1500-luvulla.
Aprikoosi on sukua mantelin lisäksi luumuille, kirsikoille, persikoille ja karvasmantelille, joiden kivissä on amygdaliini-nimistä katkeraa ja myrkyllistä ainetta. Tämä aine puuttuu eräältä aprikoosilajikkeelta, jonka kiveä käytetäänkin elintarvikkeena mantelin tavoin Euroopassa ja Keski-Aasiassa muun muassa maustamaan erilaisia leivonnaisia ja hilloja sekä Amaretto-likööriä.
Ravintosisältö (100 g)Muokkaa
- Energiaa 200.832 kJ/48 kcal
- Proteiinia 1,4 g
- Hiilihydraattia 11,12 g
- josta sokereita 9,24 g
- Rasvaa 0,39 g
- tyydyttyneitä rasvahappoja 0,027 g
- kertatyydyttämättömiä rasvahappoja 0,17 g
- monityydyttämättömiä rasvahappoja 0,077 g
- Kuitua 2 g
- Natriumia 1 mg
- Kaliumia 259 mg[4]
LähteetMuokkaa
- ↑ Pollard, R.P., Rhodes, L., Maxted, N. & Rivers, M.C.: Prunus armeniaca IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
- ↑ ITIS
- ↑ PFAF
- ↑ Aprikoosit fatsecret.fi. Viitattu 12.4.2019.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Fineli: Kuivatun aprikoosin ravintoarvot (Arkistoitu – Internet Archive)
- Fineli: Tuoreen aprikoosin ravintoarvot (Arkistoitu – Internet Archive)
- United States Department of Agriculture (USDA): Prunus armeniaca (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Apricot (Prunus armeniaca) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Prunus armeniaca (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Prunus armeniaca (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Prunus armeniaca (apricot) (englanniksi)