Luumu
Luumu eli luumupuu tai tarhaluumupuu (Prunus domestica) on tuomien (Prunus) sukuun kuuluva puu. Sen hedelmä on luumarja.
| Luumu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Tuomet Prunus |
| Alasuku: | Luumut Prunus |
| Laji: | domestica |
| Kaksiosainen nimi | |
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Piirteet muokkaa
Luumupuu kasvaa 12 metriä korkeaksi ja 10 metriä leveäksi.[3]
Valkoiset kukat kukkivat toukokuussa. Hedelmät voivat olla sinisiä, punaisia, keltaisia, sinipunaisia tai vihreitä.[4]
Historia muokkaa
Luumupuun on ajateltu syntyneen kirsikkaluumun (Prunus cerasifera) ja oratuomen (Prunus spinosa) risteymästä,[5] tai sitten se olisi suoraan syntynyt kirsikkaluumusta, jonka kromosomiluku olisi kolmentunut. Kirsikkaluumua käytetään nykyisin luumun perusrunkona.[6] Ensimmäinen tunnettu viljelty luumulaji oli japaninluumu (Prunus salicina), jota kiinalaiset viljelivät yli 4 000 vuotta sitten. Varsinainen luumu (Prunus domestica) saapui läntiseen Eurooppaan ristiretkeläisten mukana. Keskiajan luostareissa oli usein suuria luumuviljelmiä. Ranskalaiset viljelivät luumua innokkaasti 1500-luvulla, jolloin he kehittivät monia uusia lajikkeita. Suomeen luumu tuli 1600-luvulla, ja Suomessakin on monia paikallisia lajikkeita, kuten "sinikka", "yleinen punaluumu" ja "yleinen keltaluumu". Väskynäksi kutsutaan tavallisesti luumun sokeripitoisia tummia lajikkeita.lähde?
Kasvatus muokkaa
Parhaita luumun kasvupaikkoja ovat lämpimät, loivasti viettävät hiekka- tai moreenipitoiset rinteet. Kasvu onnistuu paremmin kostealla kuin kuivalla maalla. Luumupuut voivat helposti paleltua kovina pakkastalvina, mutta ne pystyvät kehittymään uudelleen satokuntoisiksi muutamassa vuodessa vesomisen avulla. Kumivuoto voi aiheuttaa kumimaisen eritteen pursuamista rungosta ja oksista, joka kovettuu. Sairaat kohdat tulisi leikata pois. Tauti on yleensä merkkinä siitä, että kasvupaikka ei ole paras mahdollinen.[6]
Tuholaiset muokkaa
Luumun ja myös kriikunan tuholaisina Suomessa esiintyy luumukirvaa (Hyalopterus pruni) ja luumunäkämäpunkkia (Eriophyes similis).lähde?
Hedelmä muokkaa
Luumupuun hedelmä eli luumu syödään useimmiten tuoreena. Tummissa luumuissa on runsaasti antioksidantteja. Jotkin lajikkeet soveltuvat hyvin kuivatettaviksi, ja joistain lajikkeista tehdään hilloja, mehuja, säilykkeitä tai alkoholijuomia.[7]
Hedelmän ravintoarvot / 100 g muokkaa
- Energiaa 50 Kcal
- Hiilihydraatteja 11,20 g
- Rasvaa 0,2 g
- Proteiini 0,80 g
- Kalsiumia 16 mg
- Rautaa 0,50 mg
- Fosforia 20 mg
- Kaliumia 210 mg
- Natriumia 25 mg
- A-vitamiinia 0,11 mg
- B1-vitamiinia 0,08 mg
- B2-vitamiinia 0,05 mg[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ Prunus domestica IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ ITIS
- ↑ Prunus domestica - L. Plants for a Future. Viitattu 30.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Luumu (väskynä) puutarha.net. Viitattu 30.11.2018.
- ↑ Plommon Den virtuella floran. (ruotsiksi)
- ↑ a b Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab,1981
- ↑ Janick, Jules & Paull, Robert E. (toim.): The Encyclopedia of Fruit & Nuts, s. 694–705. CABI, 2008. ISBN 978 0 85199 638 7.
- ↑ Luumut (tuoreet) MTV uutiset. Viitattu 20.3.2019.
Aiheesta muualla muokkaa
- Fineli: Luumun ravintosisältö
- Fineli: Luumun ravintosisältö (kuivattu)
- The Chemistry of Plums & Prunes: Constipation & Chewing Gum Compound Interest.
- United States Department of Agriculture (USDA): Prunus domestica (englanniksi)
- Flora of China: Prunus domestica (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): European plum (Prunus domestica) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Prunus domestica (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Prunus domestica (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Prunus domestica (plum) (englanniksi)