Cerasus

(Ohjattu sivulta Kirsikat)

Cerasus on ruusukasveihin lukeutuvan Prunus-suvun alasuku, johon kuuluvat varsinaiset kirsikat. Sen lajit poikkeavat varsin paljon muista Prunus-suvun hedelmäpuista eli luumuista, aprikooseista, manteleista ja persikoista.[1]

Cerasus
Kirsikoita
Kirsikoita
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Tuomet Prunus
Alasuku: Cerasus
Mill.
Katso myös

  Cerasus Wikispeciesissä
  Cerasus Commonsissa

Kuvaus muokkaa

 
Kirsikankukkia Itä-Siperiassa

Kirsikkapuun hedelmiä ovat kirsikat. Sana kirsikka viittaa sekä kirsikkapuuhun että sen hedelmään. Kirsikka on kivihedelmä eli luumarja, joten hedelmät sisältävät kiven, jonka halkaisija on tyypillisesti 0,5–1 cm ja joka puolestaan sisältää puun siemenen. Hedelmien väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen, myös mustia tai keltaisia tunnetaan.

Viljely muokkaa

Kirsikoiden tuotannossa tärkeimmät lajit ovat imeläkirsikka eli linnunkirsikkapuu (Prunus avium) ja hapankirsikka eli etikkakirsikka (Prunus cerasus). Kummallakin lajilla on runsaasti erilaisia lajikkeita. Suomessa paremmin menestyvän hapankirsikan kaksi päätyyppiä ovat kuulasmarjat ja morellit. Etelä-Ruotsissa voidaan viljellä molempia lajeja, mutta Suomen ilmasto on yleensä liian ankara imeläkirsikalle.[2] Vain lounaissaariston kasvuolosuhteet saattavat edesauttaa marjasadon onnistumiseen. Imeläkirsikkaa viljellään kuitenkin jopa Vaasan korkeudella. Talvituhojen lisäksi myös keväthallat vahingoittavat kirsikkaa. Kirsikoita tulee istuttaa lähekkäin pölytyksen onnistumisen vuoksi.

Taudit ja tuholaiset muokkaa

Kirsikkapuilla voi olla useita eri tauteja ja tuholaisia. Hedelmäpuiden sienitaudeista kirsikkapuu saa toisinaan harmaakiiltotaudin. Sillä voi myös ilmetä haulitautia, joka vaikuttaa sen lehtiin. Sen pahimmat taudit ovat kirsikkarupi ja versomuumiotauti. Myös useat tuholaiset, kuten kirsikkakirva, kirsikkakoi ja kirsikkaetanainen voivat häiritä sen kasvua.

Käyttö muokkaa

Kirsikat eivät kypsy enää korjuun jälkeen. Kirsikoita nautitaan tuoreena tai ne jalostetaan hilloiksi, marmeladeiksi ja niitä käytetään aineosana monissa tuotteissa kuten jogurteissa ja leivonnaisissa. Kirsikkamehua valmistetaan puristamalla tai linkoamalla. Myös hedelmäviiniä tai -viinaa voidaan valmistaa. Kirsikkapuita istutetaan myös niiden koristeellisuuden vuoksi.

Kirsikkalajeja muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Cherries Mark Rieger's Fruit Crop
  2. Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981

Aiheesta muualla muokkaa