Hedelmäviina

Havelländer Obstler.

Hedelmäviina (saks. Obstler, ransk. eau-de-vie de fruits, ruots. sprit av frukt) on viinan vahvuinen kirkas alkoholijuoma, joka on valmistettu hedelmäraaka-aineesta ja jonka maku on säilyttänyt käytetyn hedelmän tai marjan luonteenomaisen maun[1]. Hedelmäviina on vahvuudeltaan tyypillisesti 38-45°. Se on väriltään kirkasta, koska hedelmäviinaa ei yleensä kypsytetä puuastioissa[1], joista mm. konjakki ja viski saavat ruskean värinsä. Hedelmäviina saa siis tyypillisesti makunsa vain ja ainoastaan hedelmästä, ei puutynnyristä. Heikkomakuisimmista hedelmistä kuten omenoista tehtyä viinaa saatetaan nykyisin maustaa puutynnyrissä varastoimalla.

Valmistusmaat ja -raaka-aineetMuokkaa

Hedelmäviinaa valmistetaan muun muassa Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Ranskassa, Belgiassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa ko. maiden kotoperäisistä yleisistä hedelmistä ja marjoista. Unkarissa Pálinka on paikallinen nimitys sikäläisillä hedelmäviinoille. Myös Kiinassa on alettu hedelmiä jalostaa viinaksi.

Yleisimpiä valmistuksessa käytettäviä hedelmiä ovat omenat, päärynät, kirsikat, luumut, Mirabelli-luumut ja marjoista muun muassa vadelmat[1]. Hedelmäviinana ei kuitenkaan pidetä viinirypäleistä tai niiden viininvalmistuksen jälkeisistä jäänteistä tehtyjä erilaisia tisleitä.

ValmistusmenetelmistäMuokkaa

Aito hedelmäviina valmistetaan tislaamalla, kuten muutkin viinan vahvuiset alkoholijuomat[1]. Hedelmät jauhetaan hienoksi ja massaan lisätään vettä ja seoksen annetaan käydä. Hiivan ja käymistä säätelevien aineiden käyttö on sallittua, mutta sokerin lisääminen ei ole. Sokerin lisääminen on edullinen keino lisätä viinan saantoa, joten houkutus tällaiseen vilppiin on suuri. Täysin käynyt hedelmävierre tislataan kuparisessa tislauspannussa. Tislaus on tarkkuustyötä ja hyvä viina on tisleen keskiosassa, kun taas ensin ja viimeksi tislauspannusta tullut tisle sisältää vahingollisia ja pahanmakuisia yhdisteitä. Hyvä tisle laimennetaan juontiin sopivan vahvuiseksi. Tällaista suoraan hedelmäraaka-aineesta käymisen ja tislauksen kautta saatua viinaa kutsutaan Saksassa nimellä -brand tai -wasser eli päärynäviina (saks. Birnenbrand) tai kirsikkaviina (saks. Kirschwasser).

Hedelmäviinaa valmistetaan myös toisella päämenetelmällä, jossa hedelmiä ei käytetä, vaan jossa hedelmät lisätään valmiiseen viinaan, joka aromien irtoamisen jälkeen tislataan uudelleen ja laimennetaan nautintavahvuuteen. Tätä menetelmää voidaan käyttää kalliiden ja vähäsokeristen tai -mehuisten hedelmien tai marjojen valmistuksessa hedelmäviinaksi. Saksassa tällaista viinaa kutsutaan nimellä -geist ja yleinen esimerkki on vadelmaviina (saks. Himbeergeist).

Saksassa hedelmäviinan valmistusmenetelmät ja nimitykset ovat kuluttajien suojelemiseksi tarkoin säänneltyjä. Muualla kuin Saksassa on valmistusmenetelmän toteaminen pelkästä nimestä vaikeaa.

Hedelmäviinan valmistus on tyypillisesti pienimuotoista kotona tai osuuskunnassa tapahtuvaa tuotantoa ja vain harvoin teollisen mittakaavan suurtuotantoa.

Hedelmäviina SuomessaMuokkaa

Suomessa hedelmäviinaa ei ole perinteisesti valmistettu, koska hedelmien satoisuus ja sokeripitoisuus eivät ole Suomessa yhtä runsaita kuin Keski-Euroopassa. Suomessa viinan valmistus on hyvin säänneltyä, mikä rajoittaa hedelmäviinan valmistusta. Alko myy ainakin yhtä tunnettua suomalaistuotetta, kuopiolaisen Alahovin viinitilan Mesimarja-vodkaa, joka on geist-tyyppinen snapsi. Alkon tilausluettelossa on lisäksi erilaisia päärynä- ja kirsikkaviinoja.

Hedelmäviina nautitaan huoneenlämpöisenä snapsina. Huoneenlämpö tuo esiin hedelmän maut ja myös mahdolliset snapsivirheet, jotka jäisestä juomasta jäisivät maistumatta.

LähteetMuokkaa